1990-luvun heikkoina vuosina suuret ikäluokat havahtuivat pohtimaan tulevien eläkkeidensä tilaa. Lukuisten laskelmien perusteella oli selvää, että seuraava, kooltaan pienempi sukupolvi ei pystynyt suoriutumaan velvotteistaan - puhuttiin eläkepommista. Kansakuntien talousoppineet pohtivat asiaa ja päätyivät seuraavaan ajatukseen: koska seuraava sukupolvi ei kykene normaalilla talouskasvulla kustantamaan mittavia eläkevelvotteita, yksistyistetään valtion omistama teollisuus ja perustetaan jättimäisiä pörssissä toimivia eläkerahastoja, jotka pakottavat omistajan vallallaan siirtämään teollisuuden halpamaihin. Näin jäljelle jää näivettynyt palveluyhteiskunta, jonka on kuitenkin kyettävä toimimaan - mutta miten? Tähän tarjoaa nerokkaan ratkaisun globalisaatio.
Globalisaatio aiheuttaa sen, että markkinoille tulee entisten kotimaisten tuotteiden sijasta erittäin halpoja (jopa monta kymmentä kertaa halvempia) tuotteita. Tämä tuottaa maailmantalouteen hyvin suurta deflaatiota. Jotta Euroopassa ei kävisi kuin 90-luvulla Japanissa, on EKP:n (ja USA:ssa FED:in) painettava markkinoille rahaa konsanaan kuin ennen II MS Saksassa. "Haittapuolena" on kuitenkin se, että tämä aiheuttaa kuitenkin ylilikviditeettiä rahamarkkinoille, ilmentyen etenkin asuntokuplina. Keskuspankit tietävät tämän, mutta eivät voi muuta kuin jatkaa rahan painamista ja toivoa protektionismin nousua aikanaan. Jos keskuspankit lopettaisivat rahan painamisen, länsimaiden taloudet ajautuisivat lamaan. Ylimääräisen (laina-)rahan tulo markkinoille pyörittää yhteiskunnan palveluita ja näin koko taloutta, mutta: se myös luo seuraavan sukupolven orjuuttavan asuntokuplan, jossa nuoret perheet sitovat suurimman osan tulevasta varallisuudestaan johonkin peruskorjaamattomaan lähiömurjuun - juuri siihen, josta ahne sukupolvi on jo paennut. Tahallisuuteen viittaa myös aivan naurettava kaavoituspelleily - hei: kansa, joka kykeni Talvisodan kaltaiseen suoritukseen, kykenee varmasti kaavoittamaan pari neliötä kasvukeskuksen vierestä!
Tällä hetkellä keskuspankit ovat siirtyneet deflaation torjunnasta asuntokuplien puhkeamisen ehkäisyn vaiheeseen. Se tarkoittaa sitä, että rahaa painetaan entistä suurempia määriä, jotta pankkien välinen luottamuskriisi pysyisi aisoissa. Vaikka M3 kasvaa eksponentiaalisesti, markkiankorot vihjaavat, että työsarkaa riittää rahoituslaitosten keskinäisen luottamuksen palauttamiseksi. Uskon kuitenkin, että talouden vääristely kääntyy aikanaan tekijäänsä vastaan.
Ensimmäinen merkki epätasapainosta on se, että Euroopassa inflaatio on noussut 3 prosenttiin. Tällä hetkellä sitä rajoittaa vielä halpa dollarin kurssi, koska öljyn ja elektroniikan hinta sidottu dollariin. Pitkällä aikavälillä dollarin ja euron suhde hakeutuu takaisin tasapainoonsa ja dollari vahvistuu, tällöin nousee elektroniikan ja öljyn hinta. Se taas tarkoittaa, että inflaatio pyrkii vääjäämättä nousemaan pitkällä aikavälillä. Uskoisin, että X-sukupolven tulee aiheuttaa suuri ja pitkäkestoinen inflaatio, jotta asuntojen hintavääristymäpiikki ei erottuisi yleisestä kustannustasosta.
Kaiken kaikkiaan - suuret ikäluokat ovat ainakin olleet taitavia: he kykenivät viemään varallisuuden edellisen sukupolvien pankitileiltä ja siirtämään sen asuntoonsa negatiivisen reaalikoron aikana ja nyt he ovat kyenneet ohjaamaan seuraavaa sukupolvea kuin lammaslaumaa karsinassa kaavoitusdiktatuurilla ja kierolla talouspolitiikalla. Kun katson ympärilleni, näen vain BB:tä tuijottavia, tietämättömiä. Surullista.
P.S. Oletteko panneet muuten merkille valtionhallinnon kustannusohjelmia ja kuntien yhdistämisprojekteja: kyse on vain siitä, että ahne sukupolvi lopettaa itselleen järjestämänsä suojatyöpaikat, jotta valtiontaloudella olisi varaa parempaan vanhuusiän palvelutason. Sama sukupolvi, joka antoi nääntyä omien vanhempiensa laman kustannussäästöissä hoidon puutteeseen!
Nyt tiedotusvälineissä on alettu kampanjoida jo arvokkaan vanhuuden jne. puolesta, kun oma napa rupeaa uhkaavasti rypistymään! Osaatteko te edes hävetä?
Globalisaatio aiheuttaa sen, että markkinoille tulee entisten kotimaisten tuotteiden sijasta erittäin halpoja (jopa monta kymmentä kertaa halvempia) tuotteita. Tämä tuottaa maailmantalouteen hyvin suurta deflaatiota. Jotta Euroopassa ei kävisi kuin 90-luvulla Japanissa, on EKP:n (ja USA:ssa FED:in) painettava markkinoille rahaa konsanaan kuin ennen II MS Saksassa. "Haittapuolena" on kuitenkin se, että tämä aiheuttaa kuitenkin ylilikviditeettiä rahamarkkinoille, ilmentyen etenkin asuntokuplina. Keskuspankit tietävät tämän, mutta eivät voi muuta kuin jatkaa rahan painamista ja toivoa protektionismin nousua aikanaan. Jos keskuspankit lopettaisivat rahan painamisen, länsimaiden taloudet ajautuisivat lamaan. Ylimääräisen (laina-)rahan tulo markkinoille pyörittää yhteiskunnan palveluita ja näin koko taloutta, mutta: se myös luo seuraavan sukupolven orjuuttavan asuntokuplan, jossa nuoret perheet sitovat suurimman osan tulevasta varallisuudestaan johonkin peruskorjaamattomaan lähiömurjuun - juuri siihen, josta ahne sukupolvi on jo paennut. Tahallisuuteen viittaa myös aivan naurettava kaavoituspelleily - hei: kansa, joka kykeni Talvisodan kaltaiseen suoritukseen, kykenee varmasti kaavoittamaan pari neliötä kasvukeskuksen vierestä!
Tällä hetkellä keskuspankit ovat siirtyneet deflaation torjunnasta asuntokuplien puhkeamisen ehkäisyn vaiheeseen. Se tarkoittaa sitä, että rahaa painetaan entistä suurempia määriä, jotta pankkien välinen luottamuskriisi pysyisi aisoissa. Vaikka M3 kasvaa eksponentiaalisesti, markkiankorot vihjaavat, että työsarkaa riittää rahoituslaitosten keskinäisen luottamuksen palauttamiseksi. Uskon kuitenkin, että talouden vääristely kääntyy aikanaan tekijäänsä vastaan.
Ensimmäinen merkki epätasapainosta on se, että Euroopassa inflaatio on noussut 3 prosenttiin. Tällä hetkellä sitä rajoittaa vielä halpa dollarin kurssi, koska öljyn ja elektroniikan hinta sidottu dollariin. Pitkällä aikavälillä dollarin ja euron suhde hakeutuu takaisin tasapainoonsa ja dollari vahvistuu, tällöin nousee elektroniikan ja öljyn hinta. Se taas tarkoittaa, että inflaatio pyrkii vääjäämättä nousemaan pitkällä aikavälillä. Uskoisin, että X-sukupolven tulee aiheuttaa suuri ja pitkäkestoinen inflaatio, jotta asuntojen hintavääristymäpiikki ei erottuisi yleisestä kustannustasosta.
Kaiken kaikkiaan - suuret ikäluokat ovat ainakin olleet taitavia: he kykenivät viemään varallisuuden edellisen sukupolvien pankitileiltä ja siirtämään sen asuntoonsa negatiivisen reaalikoron aikana ja nyt he ovat kyenneet ohjaamaan seuraavaa sukupolvea kuin lammaslaumaa karsinassa kaavoitusdiktatuurilla ja kierolla talouspolitiikalla. Kun katson ympärilleni, näen vain BB:tä tuijottavia, tietämättömiä. Surullista.
P.S. Oletteko panneet muuten merkille valtionhallinnon kustannusohjelmia ja kuntien yhdistämisprojekteja: kyse on vain siitä, että ahne sukupolvi lopettaa itselleen järjestämänsä suojatyöpaikat, jotta valtiontaloudella olisi varaa parempaan vanhuusiän palvelutason. Sama sukupolvi, joka antoi nääntyä omien vanhempiensa laman kustannussäästöissä hoidon puutteeseen!
Nyt tiedotusvälineissä on alettu kampanjoida jo arvokkaan vanhuuden jne. puolesta, kun oma napa rupeaa uhkaavasti rypistymään! Osaatteko te edes hävetä?
Vastaukset 1
Vanhimmat
paikkansa.