penikkataudin leikkaus!

voidaan oikein hyvin leikata spinaalipuudutuksessa johon voidaan lisätä rauhoittavia lääkkeitä, että saat torkuttua. Kaksi viiltoa jalkaan ja helvetin pitkillä saksilla leikataan reiän kautta lihaskalvo halki. Niin se menee yksinkertaisuudessaan.

Itselläni tehtiin molempien penikoiden leikkaus samalla kertaa vuonna 1999. Olin 18-vuotias aktiiviurheilija. Leikkaus tehtiin päiväkirurgiassa ja maksoin siitä siitä sen poliklinikka maksun eli muutaman sata markkaa. Itse leikkaus tehtiin spinaalipuudutuksessa (joka tosin lähti verenkieroon ja nousi kaulaan saakka, puristusvoima katosi käsistä ja nukahdin heti leikkauksen jälkeen kuin seinään). Neljän sentin viillot tehtiin molempiin jalkoihin yhdet kappaleet, joiden kautta nuo lihaskalvot vapautettiin, tikattiin kiinni ja ortopedi vielä tuli erikseen sanomaan että yritti tehdä nättiä työtä :) (tyytyväinen olen tosin ollutkin)

Sairaalasta minut potkaistiin pihalle kun päiväkirurgia meni kiinni. Olin viimeinen leikkauspotilas ja spinaali ei millään meinannut lähteä pois elimistöstä. Hyvin silti pärjättiin :) Leikkauksen jälkeen itselläni oli ehdoton liikuntakielto 5 viikkoa. Muistelisin olleeni viikon jälkeen todella sairas, mutta siitä se toipuminen pikku hiljaa lähti. Jalat näyttivät tosin järkyttäviltä. Sitä nestettä oli niin paljon ettei polvilumpioita erottanut jaloista ja verenpurkaumaakin riitti oikein kivasti. Jaloilla oli täysi varaus joten keippeihin nojaten kävelin muistaakseni noin puolitoista viikkoa, sen jälkeen enemmän ja vähemmän normaalisti. Liikkuminen onnistui loistavasti sen viiden viikon jälkeen ja penikat eivät ole uusiutuneet :)

Nukutuksesta en osaa mitään sanoa. Itsestäni spinaalipuudutus on kerrassaan loistava... neljä kertaa tehty kyseinen toimenpide ja pois en vaihtaisi :P

Spinaalipuudutus tapahtuu siten, että sinä käyt kyljellesi, taivutat leuan kiinni rintaan ja polvet myös rintaan kiinni ('sikiöasento'). Sen jälkeen anestesialääkäri laittaa puudutteen lantion kohdalta neulalla selkäydintilaan. Neula on niin ohut ja selän tunto luonnostaan sillä alueella niin heikko, että et tunne juuri mitään kun puudutus tapahtuu. Kun puudute on laitettu, jalat alkavat lämmetä ja ne tuntuvat raskailta. Samalla menetät kiputunnon sekä jalkojen liikuttelukyvyn.

Puudutuksen alkaminen kestää useita minuutteja, ja sen ajan pötköttelet selälläsi. Puutuneena oleminen ei oikeastaan tunnu miltään. Ennen leikkausta puutuminen testataan nipistelemällä taikka kylmien nestetippojen avulla. Puudutus nousee suurin piirtein navan tasolle, ehkä max 10 cm sen yläpuolelle. Puudutusrajan yläpuolinen osa tuntuu aivan tavalliselta. Kun kaikki on valmista, sinut peitellään siten, että et näe puutuneelle alueelle. Saat myös lämpimän peiton, jotta sinua ei palelisi. Itse leikkauksen aikanahan sinä vaan makaat selälläsi ja olet kuten kampaajalla. Anestesiahoitaja on koko ajan vierelläsi, huolehtii sinusta ja on juttukaverisi. Anestesiahoitaja myös antaa tarvittaessa kipulääkettä, pelkoa poistavaa lääkettä sekä verenpaineen ylläpitolääkkeitä.

Kysyit myös leikkaussalin äänistä. Siellä kuuluu ihan vaan ihmisten puheensorinaa, harvakseltaan saattaa kuulla kun metalliesineitä käsitellään. Sähköiset laitteet saattavat aina silloin tällöin piippailla harvakseltaan, mutta se on oikeastaan sitten siinä. Leikkaussalissa on myös radio, joka voidaan laittaa päälle.

Kun leikkaus on ohi, haavat peitellään ja näkösuojapeite puretaan. Näyttää siltä, että joku olisi laittanut jalkoihisi siteitä. Sen jälkeen sinut siirretään omaan sänkyysi ja lähdet heräämöön odottelemaan että puudutuksen vaikutus katoaa.

Leikkauksen aikataulusta: Puudutus ja esivalmistelut kestävät ehkä 20-30min, itse leikkaus noin puoli tuntia, ja lopputyöt ehkä 10 min. Puudutus itsessään vaikuttaa noin 2-4 tunnin ajan.

Mikäli sinut puudutuksen sijaan nukutetaan, homma menee siten, että alussa saat hengitellä puhdasta happea naamarin avulla jonkin aikaa, sitten anestesialääkäri antaa tippaletkun kautta kahta-kolmea ainetta. Noin puolen minuutin päästä sitten nukahdat -- itse ehkä huomaat koko leikkauksesta ainoastaan sen että huomaat heränneesi, ja olet mahdollisesti jo heräämössä tai ainakin omassa sängyssä. Nielu voi tuntua karhealta.

Minusta sinun ei kannata pelätä sitä leikkausta taikka puudutusta. Minut on nukutettu parikin kertaa ja kerran puudutettu, eikä kumpikaan tuntunut hankalalta tai pelottavalta. Puudutus oli oikeastaan aika jännä tunne: kun yrität liikutella jalkojasi, mitään ei tapahdu vaikka yrität täysillä saada liikettä aikaan. Sellaista tunnetta ei kyllä milloinkaan muulloin voi kokea. Nukutuksessa taas se, että "filmi vaan yhtäkkiä katkesi" on kummallinen tilanne. Niin kuin joku olisi tosiaan leikannut filmistä pätkän pois.