Itsellä on aina joulunaika alavireistä ja masentavaa .Ystävänikin ihmettelevät kuinka joka joulu sama ilmiö ,jotenkin se masennus nousee jostain tuolta syvältä sisältä eikä siihen auta mikään .
Olen tullut siihen tulokseen että lapsena kärsin jouluista ,juopottelua sain katsoa ympärilläni ja koin yksinäisyytta koska olin ainut lapsi ja kaikki ystäväni tietenkin joulun ajan olivat oman perheensä kanssa .
Sinä vuonna kun tulin uskoon koin oikean joulun sanomineen ,mutta mieheni ei ole uskossa joten en voi viettää vieläkään sellaista joulua kuin kaipaan .Tätä on vaikea selittää,ahdistaa pakkolahjojen osto ja se ruokien paljous mitä ihmiset hamstraa koteihinsa ,kuitenkin nälkää näkeviä on mailmassa liian paljon .
Lapsemme ei ole mihinkään tyytyväsiä vaikka lahjoja on säkki kaupalla ....
Noh ei tietenkään näin ole kaikilla mutta tälläsiä mietin ja funtsailen ja ahdistaaaaaaa.
http://www.jouluradio.fi/
Meille on syntynyt vapahtaja ! Ihana kun tätä sanomaa kaiutetaan kun vaan ihmiset pysähtyisivät ajattelemaan että onko se sittenkin totta ?
Olen tullut siihen tulokseen että lapsena kärsin jouluista ,juopottelua sain katsoa ympärilläni ja koin yksinäisyytta koska olin ainut lapsi ja kaikki ystäväni tietenkin joulun ajan olivat oman perheensä kanssa .
Sinä vuonna kun tulin uskoon koin oikean joulun sanomineen ,mutta mieheni ei ole uskossa joten en voi viettää vieläkään sellaista joulua kuin kaipaan .Tätä on vaikea selittää,ahdistaa pakkolahjojen osto ja se ruokien paljous mitä ihmiset hamstraa koteihinsa ,kuitenkin nälkää näkeviä on mailmassa liian paljon .
Lapsemme ei ole mihinkään tyytyväsiä vaikka lahjoja on säkki kaupalla ....
Noh ei tietenkään näin ole kaikilla mutta tälläsiä mietin ja funtsailen ja ahdistaaaaaaa.
http://www.jouluradio.fi/
Meille on syntynyt vapahtaja ! Ihana kun tätä sanomaa kaiutetaan kun vaan ihmiset pysähtyisivät ajattelemaan että onko se sittenkin totta ?
Vastaukset 9
Vanhimmat
muutama päivä vapaata. Voisitko ajatella, että loisit itsesi näköisen joulun; menisitte koko perhe aattoiltana kirkkoon ja hautausmaalle rauhoittumaan, sitten kotona joulusaunaan ja sen jälkeen hyvä jouluillallinen kynttilät pöydässä ja vaikka kalssista joulumusiikkia taustalla, minkä jälkeen lahjat. Itse aloitan joulun väitellen; lisään jouluvaloija ja kynttilöitä vähitellen ja jouluviikolla laitan sitten kaikki koristeet; pukit ja enkelit paikoilleen. Olen jopa syönyt jo joulusuklaatakin (pari rasiaa), nautin ja yritän tehdä tunnelmallisen juhlan. Anna itsellesi vapaus nauttia ja tehdä omanlaisesi joulu!
...täällä.
joulu ei ole vapahtajan syntymäjuhla vaan kauppiaiden rahasampo.
olen itse murkkuikäisen tyttäreni kanssa sopinut, että tänä jouluna annamme toisillemme aineettomia lahjoja.
lupaan hieroa häntä 10x, hän taas lupaa imuroida kodin 10x. noin esimerkiksi.
nämä lahjat ilahduttavat saajaansa vielä enemmän kuin jotkut pakko-ostokset.
ruokaa meillä on juuri sen verran kuin syömme eli ei yli äyräidensä.
olen itse moneen kertaan pettynyt jouluun, ihmissuhteet on jollain tavalla juuri katkaistu ennen joulua, eli olen tullut jätetyksi...se on ollut aivan kamalaa. nyt taas tulee kovin elävästi mieleen ne tunteet, mitä olen tuntenut silloin.
yritän pitää silmäni ja korvani kiinni aina syksyisin, etten näe ja kule kaikkea sitä mainonnan roskaa, mitä tulee joka suunnalta.
olisin itse halukas menenmään keskelle korpea, jossa olisin luonnossa, hiljaisuudessa. voisin keskittyä joulun sanomaan, siihen ainoaan ja oikeaan.
http://joulukalenteri.positiivarit.fi/9.html
Tätä samaa haluaisin kun pääsis korpeen :) Olen kaupassa töissä ja tiedätte että viimeisetkin mehut otetaan työntekijöiltä ja valitettavasti asiakkatkin ovat kireitä ja kukas siitä kärsii ,no useinmiten myyjät .
Pikkasen kärjistän mutta näin se vaan menee .
Eipä tää kirkkoon meno ole niin itsestään selvää kuten jo alustuksessa viittasin ettei samat arvot ole perheessämme,sekin luo ristiriitaa.
Joulut on kuitenkin aina menneet ja tulleet mutta sisin kaipaa sitä oikeata tunnelmaa .
Kuinka paljon nykyisin viinaa käytetään jouluisin monessa perheessä .Ennenhän ei ollut kapakat aukikaan vai oliko?Olisko niin että moni muukin etsii sitä oikeata joulua mutta vääristä lähteistä.
Nämä keskustelut helpottaa kun huomaa että on muitakin ihmisiä jotka eivät pääse tähän hösöstykseen mukaan vaan kokevat väsähtämistä ja masennustakin,
Moiks! Itselläni sama kokemus, että joulun tulo ahdistaa jo hyvissä ajoin ennen joulua. Uskon, että jouluahdistus juontaa yleensä lapsuudesta, siellä koetuista pettymyksistä.
Olen ruvennut pikkuhiljaa muuttamaan asioita, joihin olen voinut vaikuttaa ja näin olen saanut ahdistustani vähenemään. Esimerkiksi olen kieltäytynyt sukulaisjouluista, koska ne tuovat liikaa jännitystä, siis en mene enää sukulaisiin jouluna, enkä kutsu meille sukulaisia, vaan ilmoitan, että vietämme isona perheenä oman joulun.
Paikkakunnan muuton myötä on jäänyt pois pakkolahjojen osto tuttavaperheille. Uudella paikkakunnalla ei ole tullut sellaista tapaa.
Minun etuni on se, että perhe on myös uskossa kuten minäkin. Joulukirkkoon menevät ne perheestä, jotka haluavat, itse en yleensä mene, kun en jaksa herätä niin aikaisin. Mutta mielestäni se sydämen joulu ei tule edes siitä kirkossa käynnistä, vaan siitä, että osallistun todella köyhien auttamiseen eri tavoilla. Vien esimerkiksi Fidan lähetystorille itseltäni pois joutavaa tavaraa myyntiin. Tuotto menee kaikkein köyhimpiin maihin lähetys- ja kehitysaputyön myötä. Kun miettii tosissaan, mitä itse en tarvitse ja antaa runsaalla kädellä, siitä jää hyvä mieli. Voi ajatella, että antaa sen Jumalalle.
Yksi hyvä antamisen keino on myös tehdä leivonnaisia, käsitöitä tai muuta askartelua myyntiin kirppareille tai myyjäisiin, joiden avustuskohdetta itse arvostaa.
On myös mahdollisuus kysyä sosiaalitoimistosta, toimittaisivatko he köyhille perheille lahjoittamaasi ruokaa tai lasten joululahjapaketteja. Omassa perheessäni harrastan kaikkea tällaista ennen joulua, ja myös koko perhe arvostaa sitä. Annan mieluummin vähän vaatimattomampia lahjoja omille lapsille kuin hukuttaisin heidät ylenpalttisiin lahjoihin ja samalla tyytymättömyyteen. Rakkaus on kekseliäs. Keinoja kyllä löytyy, että kääntää katseen omista tarpeista niiden puoleen, joilla ei ole oikein mitään. Tästä tulee joulu sydämeen.
Omaan jouluuni sitten riittääkin kohtuullisesti jouluruokaa, suklaata, karamellejä, kynttilän valoa ja kirjan lukeminen. En enää kaipaa muuta.
Hepr. 10:39
Me emme ole niitä, jotka luopuvat ja joutuvat tuhoon, vaan niitä, jotka uskovat ja pelastavat sielunsa.
Se kun se on ohi..
Joulu on ahdistavaa aikaa sen takia kun
ei koe sitä sitä "joulun sanomaa" omakseen.
Inhottaa vaan se ajatus että nyt pitäisi palvoa
jotain henkilöä joka ehkä on elänyt tuhansia vuosia sitten.
Ja pitäisi olla iloinen ja onnellinen jostain
täysin tuntemattomasta syystä.
Jos useammat ihmiset todella pysähtyisivät
ajattelemaan että onko tämä todella totta
niin uskovaisia olisi hyvin paljon vähemmän..
(Muuten olen kyllä monista tässä ketjusta esitetyistä asioista ihan samaa mieltä)
Minulle henkilökohtaisesti se on "HILJENTMISEN AIKAA".> JUMALALLE KIITOS > ETTÄ ANTOI MEILLE AINOKAISEN POIKANSA, ETTÄ EI YKSIKÄÄN JOKA...?
"kultaa, suitsuketta ja mirhaa ? "
JOULU EVANKELIUMI
Olenkohan tänävuonna kunnioittanut / palvellut /huomioinut lähimmäistä niin kuin JUMALA on sen tarkoittanut ?
Jos en niin on aikatehdä uudenvuoden LUPAUS.
"HYVÄKSYN ITSENI SELLAISENA MIKSI JUMALA ON MINUT LUONUT. > HYVÄKSYN LÄHIMMÄISEN SELLAISENA MIKSI JUMALA ON HÄNET SYNNYTYTÄNUT" jne, jne.
Ihmisten keksimät joulunviettotavat ovat maallista mammonan palvontaa.
Pois se minusta .....
Uudestisyntynyt MIES 55 v.>
Rauhaisaa JOULUA ja PARMPAA UUTTAVUOTTA
mejuu;lle ja kaikille palstalaisille
"JOULU RAUHAA"
Sana Sinulle
Hartaus itsenäisyyspäiväksi 6.12.
Te olette vapaita
Isovanhempieni talossa oli monta vanhaa huonekalua. Muistan ruskeaksi petsatun sohvapöydän, yksinkertaiset, pinnaselkäiset puutuolit, pitkän pöydän ja yhdestä lankusta veistetyn, vihreäksi maalatun penkin. Kun olin niin pieni, että mahduin konttaamaan huonekalujen alla, ihmettelin miksi kalusteiden pohjissa oli kirjoitusta. En osannut lukea, mutta kirjaimet näyttivät paksulla siveltimellä maalatuilta, kuin kovassa kiireessä.
– Mitä täällä tuolin pohjassa lukee? kysyin yhtenä päivänä isoäidiltä.
– Sinne on kirjoitettu isoisäsi isän nimi ja osoite. Kun sota oli lähellä loppuaan, oli tälläkin kylällä kaikkien pitänyt pakata tavaransa ja olla valmiina lähtöön. Rintama oli niin lähellä. Vain vähän ennen lähtökäskyä naapurista tultiin sanomaan, että aselepo oli solmittu. Olivat kuulleet radiosta. Ei meidän tarvinnutkaan lähteä.
Vain vähitellen olen oivaltanut, että lapsuusvuosieni aikuisista ympärilläni valtaosa oli sodan läpi elänyttä sukupolvea. He olivat vasta toipumassa. Monet rintamalla olleet miehet oireilivat, kuka milläkin tavalla. Potivat ruumiiseen ja mieleen tulleita haavojaan.
– Mikä teitä auttoi jaksamaan siellä sodan äärioloissa? kysyin yhtenä päivänä iäkkäältä naapuriltani.
– Kaikki miehet olivat niin, vihaisia. Tänne ette tule! Tämä kuuluu meille, naapuri vastasi.
Ei iäkkään veteraanin sanoissa enää ollut vihaa. Hän vain totesi koruttomasti sen, minkä oli kerran itse elänyt. Eivät ylevät puheet, korkeat aatteet, vaan vankka tunne siitä, että oli kaiken uhalla pidettävä omasta kiinni, antoi voimia.
Kolmanteen ja neljänteen polveen yltää voimakkaiden tapahtumien muisto. Vielä ei ole kulunut neljää sukupolvea sodasta. Moni suomalainen kantaa edelleen itsessään sotavuosien haavoja. Siksi itsenäisyyspäivämme viettoon liittyy myös veteraanien ja koko sodan sukupolven työn muistaminen. Heidän sinnikkyytensä turvasi meille edellytykset vapautemme säilymiseen.
Jeesuksen sanat evankeliumissa kohdistavat kysymyksen vapaudesta myös sisimmällemme. Hän sanoo: "Jos te pysytte uskollisina minun sanalleni, te olette todella opetuslapsiani. Te opitte tuntemaan totuuden, ja totuus tekee teistä vapaita." Sisimpämme on helposti monenlaisten taakkojen kahlitsema. Kun tutustut itseesi, tutustut myös sisäisiin kahleisiisi, joita olet kantanut ehkä vuosikausia. On vaikea nauttia ulkoisestakaan vapaudesta, jos sisin on kuin lukossa.
Kulkeminen Jeesuksen jäljissä johtaa meidät vähitellen myös sisäisesti vapauden maahan. Hän rohkaisee meitä luottamaan siihen, että sisäiset kahleemme lopulta kirpoavat: ”Jos Poika vapauttaa teidät, te olette todella vapaita.”
Juha Raatikainen
Kirjoittaja on Kymin seurakunnan kirkkoherra
Kirkon tiedotuskeskus 21.11.2007
"Sana Sinulle "
mejuu sanoo:
Tahdon oikean Joulun
"Nyt tahdon joulun toisenlaisen,
unohtain turhan touhun maisen.
Saa tontut ja joulupukit jäädä
ei joulua tuoda lahjojen määrä.
Tänä jouluna oikean joulun saan,
kun riennän seimelle Messiaan. "
Kirj Kaarina Kaatrasalo
( ristin kansa lehdestä
__________________________________________________ ______
"Jokaisen sanan tulisi kulkea kolmen portin läpi ennen kuin se lausutaan. Ensimmäisen portin vartija kysyy: onko se totta? Seuraavalla portilla kysytään: onko se tarpeellista ja kolmannella: onko se ystävällistä."
[email protected]
-------------------------------------------
-------------------------------------------
"Toiset puhuu > TOISET TEKEE"
"Minä PUHUN JA TEEN"
Kansaned. Petri Pihlajaniemen Kristiinankaupunki
Vaali mainos teema > Mies on rakentanut kaksi hotellia vanhoista rakennuksista jotka toimii ?
Uudestisyntynyt MIES 55 v.