Uutta taloa ollaan rakentamassa, 420 kuutiota lämmitettävää. Vesikiertoista lattialämmitystä, puukattilaa ja isoa varaajaa ollaan suunniteltu, mutta vielä kaivattaisiin tovereiden kommentteja eri kattiloista. Suunnitelmissa on tällä hetkellä joko arimax 35 tai vedan 50 tai 70. Varaaja koko olisi tarkoitus olla ainakin 3 m3.
Ite oon kirvesmies joten tota purku ym, puuta tulisi jo työnpuolesta ilmatteeks joten se puoltaisi vedan puoleen tällä hetkellä.
Ite oon kirvesmies joten tota purku ym, puuta tulisi jo työnpuolesta ilmatteeks joten se puoltaisi vedan puoleen tällä hetkellä.
Vastaukset 30
Vanhimmat
Kyllä Veda tuollaisen puun polttoon on parempi vaihtoehto, siellä palaa kyllä kaikki mahdollinen ja puun pituudelle ei niin tarkka. Arimaxsissa tärkeää, miten puu valuu alapaäin varastoperässä ja luulempa, että sekalinen lauta ja lnkku ei siihen oikein sovellu. Myös jotkut kuormalavan osat voi polttaa, kunhan suuluukusta sissän mahtuvat ja tuo suuluukku on todella suuri Vedassa.
50:n on puhalinkäyttöinen ja 70:n vapaalla vedolla. Esiksimainittu ehkä valvonnan suhteen vähätöisempi, jos asentaa poltinpermostaatin ohjaamaan puhallinta. Kun lämpö nousee määrättyyn arvoon, sammuu puhallin, eikä pääse systeemi keittämään, itsellä 35:ssa tuo systeemi. Kun lämpötila laskee 5-6 astetta, lähtee puhallin uudelleen käymään. Toisaalta 70:een menee metriset halot, joten polttopuun teko helppoa, parhaiten käy moottorisahalla ja hydralulihalkojalla, eikä puuta kyllä tarvitse kovin pieneksi pilkkoa, kunhan keskeltä halki vetää, jotta kuivuu nopeammin.
hyötysuhteissa paljonkin eroa!
Tuskin niissä kovin suurta eroa on, kyllä tuo Veda omasta kokemuksestani päälle 70% pääsee ja Arimax Vakolan testien mukaan pääsi kait varaavassa hyötysuhteeseen luokkaa 72-73%.Ruotsalsilta nettisivuilta löytyy Veda 35:lle arvo 74%, testijärjestelystä ei minulla tietoa, jonkun ruotsalaisen tutkimuslaitoksen tekemä.Tuosta Veda 50:stä tehty jonkinlaisia testiajoja,joilla tehoa kuulemma löytynyt jopa 70 kW:a. Mainoksissa arvot ovat lähes 10% suurempia, mutta silloin puhutaan täyden palon hyötysuhteesta. Puut pitää myös sytyttää ja siinä äkkiä menee o,5-1 tunti huomnomalla hyötysuhteella, samoin on palon loppuvaiheessa.
Yhtenä plussapuolena Vedassa on tuo sytyttäminen, joka on todella helppoa verrattuna siihen, mitä rituaaleja harrastavat noiden varsinaisten alapaloisten omistajat. Puiden lisäysväli lienee kummassakin samaa luokkaa eli 2-3 tuntia riippuen puista, hyvillä koivuhaloilla pidempi.Voi vedaan lisätä puita harvemminkin, kyllä ne syttyvät vielä 5-6 tunninkin päästä hyvän hiilostan ansiosta.
Millaisiin hyötysuhteisiin yltää käytännössä noi käänteispalokattilat? Mainoksissa yli 90% mut hieman toi käytäntö epäilyttää.
Oli tuo malli myös Vakolan testissä ja taisi saada koko ploajan hyötysuhteeksi 78% eli aivan toista kuin mainoksissa.
Kuten totesin, kyllä mainoksen arvoista voi hyvin lähes 10% pudottaa, kun puhutaan käytännön hyötysuhteista.
Kyllä Veda ja arimaxkin pääsevät sammoilla koejärjestelyillä kuin noissa mainoksissa mainitaan lähelle 85%.
Vertailun vuoksi voisi sanoa, että noilla yläpalokattiloilla hyötysuhde pyörii käytännössä 55-60% kieppeillä.
Suurilla arinapolttobiokattiloilla(tehoa yli 1 MW, päästään tietokoneen ohjaamalla paloprosessilla(sekä ensiö että toisio ilmaa säädetään tarkasti puhaltimilla) noin 90 % hyötysuhteeseen ja polttoaineena on hake tai palaturve.
Saisiko Vedan toimimaan puhaltimen kanssa jopa kokonaan ilman varaajaa?? Vai palaako pesässä tuli ilman puhallintakin pienehköllä teholla??
Itellä Arimax 60 ja 3m3 varaaja. Jätepuu palaa kyllä ihan hyvin. Jos puu on vähänkin liian pitkää niin helposti holvaa. Tietty houkuttelisi tuo Veda ison varastopesän takia.
Mitenkäs Vedan arinat? Oletko joutunut vaihtamaan ja ovatko kalliita? Eikö Veda ole lähinnä käänteispalokattila niissähän arinoita joutuu vaihtamaan melko usein?
pitäis polttaa ilman varaajaa?
Aika vaikea on varaajatta ajaa isolla puukattilalla. Vedassa tulipesä ja myös palotila arinan alla on täysin vesivaipan ympäröimä, ainostaan suuluukku on pinta, jonka takana ei ole vettä. Kun kattilassa olevat puut ovat syttyneet, palaa koko kasa kerralla ja puhalitimen aiheuttama ylipaine ajaa liekin arinan alle. Jos puhallin sammutetaan ennenkuin pesällinen on palanut loppuun, on siellä melkoinen hiillosta ja se kyllä pistää vesitilan ainakin kuplimaan, jos ei ole varaajaa. Oman kattilan kyljessä on kuution varaaja ja latauspumppu jää päälle se kierrätää vettä varaajan ja kattilan välillä estäen kiehuntaa. Systeemissäni kattilan ollessa kuuma(yli 78 astetta) verkostosta palaava vesi menee ensin kattilaan ja sieltä lämmittyään varaajaan, joten ainakin pakkasella systeemi pelaa, vaikka hiilosta lämmittää kattilavettä. Jos havupuuta lämmitykseen käyttää, siitä kyllä irtoaa melkoisesti tervaa, joten ei sinne hiilosta päälle ainakaan kannata uusia puita heittää ja antaa kattilan pelata kuten öljypoltin poltintermostaatin ohjatessa kattilapuhaltimen toimintaa.Tuo tervaongelma on tuttua myös Lakan ja Kespesin varaajattomista kattiloista.Itse pistän pakkasella nukkumaanmennessä tulet pesään ja jos aamulla herättyään käy heittämässä puita pesään, niin ne vielä syttyvät vielä ihan itsestään pohjalla olevilla hehkuvilla hiilillä, kun pistää puhaltimen päälle.
Puolitoista vuotta on ollut kattila käytössä ja ei ainakivi ole vielä pahasti rapautunut, kestää kuulemma 3 vuotta ja enpä usko, että tuollainen kivi montaa kymppiä maksaa. Se on selvää, että kulutustavaraa ovat kaikkien kattiloiden keraamiset osat, kuumuus on kova.
Kiitos vastauksesta.
Mielestäni puulämmityksessä voisi säästää vaivaa juuri tuossa sytyttely hommassa jos se vain onnistuisi jotenkin järkevästi. Itse olen pikkuhiljaa asentelemassa Kespes kattilaa toisen talon kellariin. Kattila on reilusti alitehoinen (15KW/vanhat rakennukset 800m3 lämmitettävää). Luulisi, että saa kattila ainakin lämmityskaudella palaa hyvällä hyötysuhteella. Rinnalla on öljykattila, jonka on tarkoitus tulla apuun silloin kun teho ei riitä/ puu loppu. Mielenkiintoista katsoa kuinka paljon systeemi vähentää öljynkulutusta...Ja miten mahtaa toimia kesällä veden lämmittäjänä vai pitääkö alkaa vielä väsäämään aurinkokerääjää.
olen itse helpottanut tuota sytytyshommaa niin että en päästä aina kattilan pesällistä palamaan ihan loppuun asti kun varaaja on tullut kuumaksi.
Kattilasta vaan molemmat ilmaluukut kiinni ja pesään jää hiillosta ja muutama puukin saattaa olla. Monesti seuraava sytytys onnistuu pelkästään puita lisäämällä ja ilmaluukut avaamalla.
Tuo 15 kW:n teho varmaankin riittää ainakin 15 steen pakkaselle asti, joten öljyä ei paljon kyllä kulu, joskiinteistösi sijaitsee Etelä-Suomessa. Kattilassa yleensä ilmoitetaan nimellisteho ja max-teho ainakin kunnon puulla on 20% korkeampi.
...Joten keskilämpötila varmaan muutaman asteen pienempi kuin H:gissä.
Olen muuten huomannut, että tiedät aika paljon lämmityslaitteista. Yksi kysymys jota olen yrittänyt aiemminkin kysellä: Voisiko kattilan savukaasut johtaa seinän taakse ja siellä kierros kiukaan kautta. kivet ympärille ja eristeet ja luukku päälle. siinä olisi sitten ainavalmis kiuas...
Itse olen kokeilemassa tuollaista viritystä. Tilanne tällä hetkellä: Pannu kellarissa. Em savukaasuyhde pientä hitsausta vaille valmis. Putket vedetty kattilan päälle saakka. Vielä täytyisi kytkeä viimeinen pätkä, asentaa termostaatti, puhallin, ja hitsata siilo. Yksin asentelen aina kun muilta töiltä kerkeen.
Kait tuo kiuassysteemi pelaa, jos hormissa on vetoa tarpeeksi. Miten sitten, saako savukaasuilla tarpeeksi lämpöä kiville, riippuu titenkin pannusta ja säädöistä. Yläpalokattila helposti hehkuttaa 300 astetta, parhaat käänteispalokattilat alle 200:aa.
Voihan viritellä pannun savukaasuille 2 vaihtoehtoa eli kiukaan kautta tai sitten suoraan omaan hormiin, vain sulkuluukulla vaihto. Jos vaikka kesäaikaan ei paljon käytetä keskuslämmityskattilaa, voi kiukaassa normaalisti polttaa puita.
Itselläni on tuo Veda ja ainakin siinä ei poistoputki niin paljon lämpeä(savukaasut ehkä 200 astetta), joten hyvän esilämmityksen kivet saisivat, mutta ehkä kevyt lisälämmitys kyllä olisi tarpeen.
...sitten myöhemmin onnistuiko.
Meillä Arimaxissa savukaasujen lämpötila on helposti 300 astetta (siis 60KW pannu). Piipun pellin kun laittaa niin pienelle kuin mahdollista niin silloin pysyy 250 C:ssa (piippu on pitkä, n.14m).
Kespes varmaan ei hyötysuhteeltaan kuitenkaan ole yhtä hyvä kuin Arimax, joten savuukaasut varmaan ainakin samaa luokkaa???
Aattelin että jos kivet 200 asteisia ja niitä on paljon niin saattaisi saada löylyt.
Tommoisen vakola testin kun saisi ihan mielenkiinnosta sähköiseen esille panoon.
Ajatella että 2-3 h ja lisäys hmm klo 16 ja klo 19 oho tv katselun mainostauolla 22 tai kymmpiuutisten jälkeen 3 kerta jo siinä varaaja täyttyy huomaamatta ?
Niin ne vuodet vierii 2007 ja edelleen puilla lämmitetään ellei maalämpöön ole siirtynyt.
mulla ollut kovassa käytössä. hyvin toimii, muista ei ole kokemusta. Pitää olla tarpeeksi vetoa niin toimii hyvin. Syäntalvella laitan isomman pölkyn päällimmäiseksi yötävasten niin on aamulla vain lisäämistä vaille.
koska meille tulee kuitenkin suht pieni n 15m2 tekninentila, niin olemme nyt kuitenkin päätymässä tuohon arimax 35 kattilaan. Ja koska kuitenkin kaikissa muissa kattiloissakin on samankokoinen (poislukien veda 70) halkotila niin joutuisi kuitenkin lisäämään halkoja kattilavalinnasta riippumatta.
Varaajan meinasin hitsata itse kasaan levyistä neliskanttiseksi 1.5m*1.5m*2m=4.5m3 tilan optimoimiseksi ja säästösyistä. Siinä hommassa ei kait liene mitään kummallista luonnollisesti sisälle laitan kunnon tuet että pönttö ei pullistele. Ei kait siinä ole olemassa mitään kummallisia (lue kalliita) tarkastuksia jos itse varaajan tekee?
Minkä kokoisia kattilahuoneita yleisesti on käytössä, kun tuo 15 m2 tuntuu äkkiseltään hieman ahtaalta?
Myös tuo lakan yr60 kattila on vaikuttanut hyvältä, onko siitä mitään kokemusta?
Kun katsoo talosi kokoa ja suunnitelemaasi varaajakokoa, niin kyllä kylkeen pistäsin joko Arimax 60:n tai sitten Veda 70:n. Jos pakkasilma iskee, niin 35:lla pannulla saat paahtaa 9 tuntia, jotta saat nostettua 40 astetta varaajan lämpötilaa ja samalla lämmittää taloa, joka haukkaa noin 10 kW:n tehon.
Kaverillani on Veda 70 ja 5 kuution varaaja ja 2 rakennusta, joita lämmittää ja vaikka tuo vedan teho on melkoinen(18 m piippu, joten veto riittää), niin kyllä silläkin saa pakkasela aika kauan paahtaa.
on joskus rajoittava tekijä, mutta lujuusteknillisesti pyöreä muoto varaajassa on eduksi (esim. pyöreä vaippa ja puolipyöreät päädyt eivät vaadi lisävahvistuksia tai vetotankoja varaajan sisälle).
Tuollaisen paineastian saa nykysäännöksillä tehdä ilman tarkastuksia, kunhan noudattaa valmistuksessa hyvää koneenrakennustapaa (vastuu valmistajalla).
Rahallisesti ei kyllä kannata alkaa itse tuollaista varaajapönttöä hitsaamaan. Materiaaleihin menee 600-900€ (paino vähintään 600kg) plus hukkapalat. Itse ostin kaksi tehdastekoista käytettyä 3000l:n varaajaa 400€:lla. Pöntöissä oli vielä kolme 6kW:n vastusta ja pari termostaattia.
Itse kytken varaajat sarjaan. Kuulun siihen koulukuntaan, jonka mielestä liian suurta varaajaa ei ole olemassa (paitsi jos se ei mahdu sisälle). Asiaan perehtymättömät nostavat aina esille isomman varaajan lämpöhäviöt. Jos varaajat sijoitetaan tilaan, joka muutenkin pitää lämmittää, niin lämmönsiirtyminen vaipan läpi on vain eduksi. Toisinsanoen varaajan kokonaishyötysuhde on koosta riippumatta 100% kun näin saadaan kaikki lämpöenergia hyödynnettyä. Tilanne on aivan toinen, jos varaaja seisoo kylmässä tallissa, tai muuten ulkona.
Varaajaa ei ole pakko sijoittaa pannuhuoneeseen. Jos itse rakentaisin uutta taloa, niin sijoittasin varaajan mahdollisen autotallin perälle. Isoista ovista helppo roclalla työnnellä sisälle ja sitten joskus purkaa pois, jos ilmasto on lämmennyt niin paljon, että lämmitystä ei enää tarvita...
Mitä kattilan tehoon tulee, niin itsellä se tulee olemaan jotain 40kW (vanha, nykyaikaistetaan). Alapaloinen kattila plus jatkettu varastopesä. Lisäksi minulla on 17kW:n öljykattila ja nuo 3kpl 6kW:n vastuksia. Kuutioita lämmitettävänä on 600 - 900 käytöstä riippuen. Jos joutuisin uuden kattilan ostamaan, niin ottaisin kyllä varmaan pykälän verran suuremman.
tuo neliskanttinen varjaaja sattuisi mitoiltaan täydellisesti meidän tulevaan tekniseen tilaan. Tuo paino ei oo ongelma kun voin sen traktorilla nostaa sisälle. kyllä mulle vanhakin varaaja kelpaisi, mutta kun niitä ei kohtuu kuntoisina tunnu mistään löytyvän ja tuollaisen neliskanttisen varaajaan tekoon ei pitkää aikaa mene ja sen saa helposti eristettyä ja pellitettyä.
kattilassa joutuu tekemään jokatapauksessa kompromissin, kun haluamanilaista kattilaa ei ole olemassa.
Tarvitset tuohon systeemiin vaähintään kaksi 250 litraista kavopaisuntasäiliötä, jotka vievät myös tilaa. Tuolla kaverillani ne nyttivät olevan katonrajassa vaakasuorassa pannoilla kiinni katossa. Itsellä lattialla 200-litrainen ja vie se ainakin lattiapinta-alaa melkoisesti.
kalvopaisunta säiliö/säiliöt on tulossa, ei oo ihan vakuuttanut toi avopaisuntasäiliö omakoti käytössä.
Ja pitää sit varata halkolavalle riittävä tila. ahdasta tulee mut kait ne jotenkin saapi mahtumaan.
Neliskanttinen on helppo eristää vaikka levyvillalla. Itse aion koteloida koko laitoksen ja eristää puhallusvillalla. Muutaman huoltoluukun tosin joudun tekemään.
Kyllä noita käytettyjä varaajia on ollut tänäsyksynä ihan hyvin myynnissä. Nyt alkaa olemaan vähän myöhässä, kun on enemmän noita ostoilmoituksia. Helsingistäkin olis syksyllä saanut ilmaiseksi hakea 1,5mx1,5mx2,0m varaajan. Oli laitettu kylläkin matalaan kivijalkaan vaakatasoon. Hyvä aihio, vaan ei itseä kiinnostanut, koska oli kantikas. Pohjanmaalta olis saanut kaksi 3000l:n varaajaa 50€/kpl... Hintahaarukan yläpäässä oli käyttämätön 3000l:n varaaja tonnilla ja muutama ylihinnoiteltu. Tehdastekoisia oli kaikki. Eipä tuommoinen varaaja ole miksikään mennyt, jos on suljetussa järjestelmä kiinni ollut.
Minkälaisen kattilan oikein haluaisit? Kiinnostaa tuo asia vaan. Itsekin joudun modifioimaan nykyaikaiseksi vanhan kattilan, kun varsinainen pannuhuone on kooltaan vain 3,5 neliötä. Ei ole kovin montaa suuntaa, johon luukut mahtuis aukeamaan ja nuohoukset sais helposti tehtyä...
Kattila pitäis olla päältä täytettävä, isolla varastopesällä varustettu ja metrin halot mahtuisi pesään. Tietty hyötysuhde pitäisi olla hyvä ja tehoa riittävästi
Nyt on vielä tullut mieleen et varmaan laitan lattiaan muutaman kymmentä senttiä syvän montun mihin voin upottaa varaajan.
Tuollaista ei ole markkinoilla, kuten totesit. Onko metrisen halon käyttöön joku syy? Ei kehtaa pistää keskeltä poikki (= 2x50cm pätkää)? Tietysti jokainen teräketjun puraisu puuhun tavallaan maksaa... Kompensoisiko varastopesän jatkaminen lyhyemmän puutavaran?
Muista laittaa lattiakaivo alimpaan kohtaan. Mulla on niin hölmösti rakennettu pannuhuone, ettei oo rahat varmaan riittäneet lattiakaivoon!! Siis piikkaamaan...
Mukavampi tehdä polttopuuta rakennusjätteistä, mitä työnpuolesta tulee ihan riittävästi. Eilen juuri tuli töissä "painittua" vanhojen ikkunan karmien kanssa joista olisi helpolla saanut poltettavaa veda 70 kattilaan.
Noi purkutavarat vaan tuppaa olemaan sellaista tavaraa että moottorisaha löytää niistä helposti ne naulat, se tuli eilenkin useaan otteeseen huomattua.
Jokohan on valinta suoritettu kun on viis vuotta tässä ollet esillä ?
miten se niinkauan voiolla etusivulla !
No joku "koivua pesään 5000L" näitä esiin kaivelee. Sillä on pakkomielleoireyhtymä 5000L varaaja ja Veda 35kW. Se nyt ei vaan pääse siitä yli. koitetaan nyt vaan jaksaa. Kyllä se siitä rauhaantuu kun saa vehkeet kotiin ja pääsee lämmitystyöhön.
Pienet on murheet.