HYVÄT HAMPAAT SAANUT

Jos ei ole lapsena saanut hammasbakteeria ei tule reikiä myöhemminkään.

Et ole lapsena siis saanut syljen välityksellä kariesta (reikiintymistä) aiheuttavaa bakteeria.

Kun ei ole bakteeria, ei tule reikiä. Mutta se että et ole saanut bakteeria lapsena ei tarkoita sitä ettetkö saisi sitä vielä aikuisena. Tosin aikuisena oma vastustuskyky on jo tosi hyvä bakteereja vastaan.

Voi olla hyvinkin mahdollista että selviät elämässäsi ilman reikiä hampaissa!

No se on JUST se äidinmaidon puute! Ne, jotka juovat pitkään äidinmaitoa, eivät todennäköisesti saa allergiaa, mutta saavat huonommat hampaat - ja kääntäen.

Etupäässä hampaiden reikiintyminen johtuu ilmeisesti hammasluun ja -kiilteen tyypistä sekä syljen laadusta ja bakteerikannasta. Suurin osa noista on syntymässä saatuja, eikä niihin hirveästi voi vaikuttaa myöhemminkään. Hoidolla on kuitenkin myös iso vaikutus suun kuntoon. Säännöllinen puhdistus hammasharjalla ja -tahnalla sekä hammasvälien lankaus ovat tärkeimmät, hammaslääkärikäynnit toinen.

Täällä on toinen kummajainen, jolla on hampaat priimakunnossa. Syön kyllä keskimäärin aika hammasystävällistä ruokaa, harvoin karkkia, limuja en juurikaan ja pesen hampaani vähintään kerran päivässä. Saatan kyllä joskus väsyneenä mennä nukkumaan pesemättä hampaita, mutta kuuraan ne sitten viimeistään aamulla. Lapsena minulla oli maitohampaassa yksi reikä, joka paikattiin ja sitten koko hammas lähtikin ja tuli rautahampaat tilalle.

Aikuisiällä hampaissani on ollut vain kaksi minimaalista kiillevauriota, viime kerralla ei ollut edes sitä. Ei ole myöskään hammaskiveä, purentaongelmia tai pulmia viisaudenhampaiden kanssa, vaan nekin ovat puhjenneet kokonaan ja ovat mahtuneet vielä suuhuni nätisti riviin. Hammaslääkärikin ihmetteli minua ja totesi, että kaltaisiani on yksi miljoonassa. :D Täytyy kuitenkin olla iloinen hyvistä hampaista, sillä suvussamme ei terveyden saralla hirveästi riitä kehuskeltavaa. :)

"Etupäässä hampaiden reikiintyminen johtuu ilmeisesti hammasluun ja -kiilteen tyypistä sekä syljen laadusta ja bakteerikannasta."

Hampaiden reikiintyminen on infektiotauti ja sen aiheuttaa streptococcus mutans -niminen bakteeri, sekä eräät laktobasillit. Myös syljen puskurointikyky vaikuttaa jonkin verran, hammasluun ja kiilteen tyyppi ei niinkään. Ei ole olemassa ns. "huonoa hammasluuta". Jos ei ole saanut karies-tartuntaa kolmeen ikävuoteen mennessä, on epätodennäköistä, että se tämän ikävaiheen jälkeen enää pääsisi suuhun kolonisoitumaan.

Tarkoitatko, nimimerkki ... ,että kolmen ikävuoden jälkeen karies ei enää tod. näk.. tartu? Itselläni äiti on juuri tehnyt vähän kaikkensa kariestartunnan välttämiseksi, ei ole minulle eikä velkelle koskaan juottanut vaikkapa maitoa samasta lasista kuin itse, laittanut sormiaan suuhun ruokaa laittaessaan yms. mitä nyt äidit aika usein tekevät. Eikä meillä sitten ole kyllä ollut reikiäkään ikinä. Muuten taasi tselläni on oikein ongelmatapaukset oikomisen kanssa nämä hampaat :p Mutta eihän ihmisellä kariekseen mitään luontaista vastustuskykyä kehity. Se on bakteeri muiden suuhun kuulumattomien ja haitallisten joukossa. Miten se ei voisi tulla, jos vaikkapa karieksen omaava esimerkiksi pureskelisi kynsiään ja sen jälkeen tekisi ruokaa?

Ei kariestartunta tietenkään AINA tartu lapsille vanhemmilta, mutta useimmiten kyllä. On tieteellisesti todistettu, että kariesbakteeri, jonka lapsi saa omalta äidiltään, kolonisoituu kaikista herkimmin.

Mutta joo, jos esim. isoäiti viis veisaa sylkikontaktin välttämisestä, niin peli on tosiaan menetetty, ei siihen tartuntaan tarvita kuin yksi kerta.

Streptococcus mutans pystyy elämään pitkiä aikoja vain hampaan pinnalla. Jos lapsi noukkii maasta purkan, niin tuskin siinä enää on elävää mutansia (ellei se nyt oikeasti ole ollut jonkun muun suussa ihan hetki sitten)

On totta, että kariesbakteeri on vain yksi tekijä reikiintymisessä, mutta se on (laktobasillien ohella) pakollinen tekijä. Jos kariesbakteeria ei ole, tai jos sitä on TODELLA vähän ja suuhygienia on superluokkaa, ei reikiä tule. Reikiintymiseen tarvitaan kariesbakteeri, hammas ja ravinnosta saatavia hiilihydraatteja.