Olet piiloutunut aamulehden taakse,
jälleen kerran.
Tasainen rapina kertoo että olet edes elossa.
Minä katselen paperista muuria jonka olet pystyttänyt välillemme,
ja vihaan kirjoitettuja sanoja ensimmäistä kertaa elämässäni.
Ne kiehtovat sinua enemmän kuin minä.
Jokin minussa pakottaa nousemaan kapinaan,
tartun muuriin ja revin sen kappaleiksi jalkojesi juurelle.
Voittajana valtaan takaisin sylin joka minulle kuuluu,
kaivaudun sen uumeniin ja
upotan nenäni unen tuoksuiseen ihoosi.
Tässä hetkessä on totuuden alku;
jos kätesi lähtevät karkuun
kohti paperisen muurisi riekaleita,
silloin tiedän ettet enää halua suojella minua käsivarsillasi.
Minä odotan.
jälleen kerran.
Tasainen rapina kertoo että olet edes elossa.
Minä katselen paperista muuria jonka olet pystyttänyt välillemme,
ja vihaan kirjoitettuja sanoja ensimmäistä kertaa elämässäni.
Ne kiehtovat sinua enemmän kuin minä.
Jokin minussa pakottaa nousemaan kapinaan,
tartun muuriin ja revin sen kappaleiksi jalkojesi juurelle.
Voittajana valtaan takaisin sylin joka minulle kuuluu,
kaivaudun sen uumeniin ja
upotan nenäni unen tuoksuiseen ihoosi.
Tässä hetkessä on totuuden alku;
jos kätesi lähtevät karkuun
kohti paperisen muurisi riekaleita,
silloin tiedän ettet enää halua suojella minua käsivarsillasi.
Minä odotan.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Todellinen oivallus.
Hyvää yötä.
Jäin oikein ajattelemaan.
Tämä runo on upea, ja niin todellinen kuin olla
ja voi. Nuo hetket voi nähdä sielunsa silmin.
Ja mahtava ilmaisu " paperinen muuri "
Lukunautinto tämä oli - kiitos.
sinua