joulunvietto teillä, tulevatko lapset kotiin jouluksi?
Joulunvietosta
mitenkäs
492455
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 49
Vanhimmat
perhejoulun.
Ystäviä ja sukulaisia muistetaan yleensä jo aattoa edeltävänä päivänä, mummien kanssa soitellaan vielä aattona, koska asuvat niin kaukana, että tapaaminen ei nyt jouluna onnistu.
Toivottavasti yhdenkään perheen joulun viettoa ei aiheettomilla tapaamisrajoituksella sotketa. Aiheelliset ovat tietysti asia erikseen, mutta niistähän täytyy olla kirjallinen sopimus määräajaksi lain mukaisine perusteluineen.
tekee kaikkensa
että jokainen lapsi ja nuori voi, saa, pystyy
viettämään tulevan Joulunsa kotona omien rakkaidensa ja läheistensä kanssa.
Suomalaisten huostaanotettujen ja sijoitettujen lasten ja nuorten Joulu
ei saa olla yhdenkään ammattitaidottoman tai asiaansa ja työtehtäviensä vuoksi ymmärtämättömän kohdalla ikävän ja kaipuun Joulu.
Pitkästä aikaa näillä foorumeilla=) Ja siis väärällä puolella, kun kerran olen sijari. Mutta usein lueskelen näitä teidän biojen sivuja, jotta voisin ammentaa niitä asioita, jotka voisivat auttaa minua toimimaan parempana sijaisvanhempana.
Meillä tällä hetkellä olevat sijaislapset viettävät perhejoulun kylläkin, mutta meillä, ei biovanhemmillaan. Ja mielestäni se on hyvä juttu, sillä tällä hetkellä se perhe olemme me, ja olisi aika kamalaa, jos muuten eläisimme perheenä, ja jouluna ripottelisin lapset kenen minnekin.
Tietysti lapset käyvät ennen joulua vanhemmillaan, ja meillä on ollut yhteiset piparinpaistotalkoot jo, ja joulunjälkeen menemme vanhempien kanssa yhdessä ulos ravintolaan syömään. Mutta, meillä onneksi onkin loistavat välit näihin vanhempiin, olemme käyneet yhdessä huvipuistoissa, pulkkamäessä jne.
En sano että olisimme paras mahdollinen sijaisperhe, mutta toivon, että juuri meille sijoitetuille lapsille se maailman toiseksi paras perhe. Sillä tavoin voimme yhdessä kasvattaa lapsia kohti sitä ehettä ydinperhettä.
yhdellä tuollaisella lapsi oli yhden joulu,ei ole enää siellä onneksi.Nyt tulee kotin 10 päiväksi.
Entinen paikka pysyy painajaisissamme loppuelämän.
Ne vanhemmat ovat pakotettuja tulemaan teidän sijareiden kanssa ravintolaan syömään kun ette kerran suostu päästämään lasta biokotiinsa. Muutenhan he eivät saisi ollenkaan olla rakkaittensa kanssa jouluna. Olen ennenkin nähnyt näillä palstoilla sijareiden vetoavan siihen, että lapsia ei päästetä bioperheisiinsä joulunviettoon siitä syystä, että he ovat tehneet jouluvalmisteluja sijaiskodissa. Kerrassaan ontuva selitys. Pelkääkö sijaiskoti tyhjää joulua itse.
Joulu nyt ainakin on sellainen juhla, joka pitäisi ilman rajoitusta saada olla omassa perheessä. Jos päädytään rajoitukseen, niin mustaa valkoiselle sit vaan ja perustelut lapsen oikeuksien rajoitukseen. Tietenkin ääritapauksissa, jos lapsi joutuu jäämään sijaiskodin joulukaluksi, mutta yleispätevästi ei.
huoataanoton aikana olen jouuluna ollut ilman lastani, tosin olen mennyt tyohon kun kerran ei ollut toiveita saada lasta kotio. mies epailee etta kaappaisin lapseni siis sossu vainoharhoissaan uskoo ja rajoitukset kuten sanotte lain voimaisina... en ole mielisairas enka juoppo vaan normaali immeinen, mutta sossu ilmoittaa eet aei ole aikaa kuunnella tai lukea kirjoittamaani, vain mieheni kirjoittama kelpaa perheemme asian hoidossa... mies kayttaa valtaansa ja sossu sanoo ettei voi mitaan...
Joulu on oikeastaan kaikista huonoin ajankohta päästää lapset kotiin, mikä joulu se "rakkaimpien" kanssa on kun vanhemmat siellä ryyppää ja riitelee. Parempi lapselle pysyä sijariperheessä.
En nyt kyllä ihan ymmärtänyt sikasijarin logiikkaa tästä joulunvietosta. Kyllä minun mielestäni jokaisen sijoitetun lapsen tulisi päästä biovanhempien luokse joulun viettoon, jos vanhemmat vain pystyvät joulun järjestämään. Eihän lapsia mitenkään "ripoteltaisi" vaan he menisivät omien vanhempiensa luo... Näin se taas on nähty, meitä on joka lähtöön.
Meidän sijoitetuista kaikki jäävät meille jouluksi, soisin asian olevan toisin. Kaksi nuorinta jäävät, koska vanhempansa eivät heitä halua, ja toiset kaksi siksi, että heidän äitinsä, sisareni, tulee meille. Iso sukujoulujuhla tällä kertaa tiedossa.
No sikasijari järjesti omatoimisesti valvotun joulutapaamisen ravintolaan, Hohhhhoohhooooo.
kuin kiitollinen, jos meille olisi osunut kohdalle tuolla ajatusmaailmalla varustettu sijari.
"En sano että olisimme paras mahdollinen sijaisperhe, mutta toivon, että juuri meille sijoitetuille lapsille se maailman toiseksi paras perhe. Sillä tavoin voimme yhdessä kasvattaa lapsia kohti sitä ehettä ydinperhettä."
Toivotan sinulle voimia arvokkaaseen työhösi aivan täydestä sydämestäni! Hyvää Joulun odotusta.
vastauksen.
Poikani on ollut sijaisperheessä reilun vuoden ja tapaamiset ovat sujuneet hyvin ja sovitusti. Näen kuinka onnellinen lapsi on asuessaan kahden rakastavan ihmisen luona. Suon heille rauhan viettää joulua oman perheensä kesken, mutta avoimin sylin ottaisi toki lapsen jouluksi kotiinkin, jos sitä hän itse toivoisi.
En ymmärrä miten jotkut voivat olla niin ymmärtämättömiä,, varsinkin jos lapsi jo pitkään ollut sijaisperheessä, niin kyllähän se silloin on lapsen perhe, joulunakin.
Rauhallista ja sopuisaa joulua kaikille tasapuolisesti!
oma perhe on aina oma lapsen kannalta.
minäkin itsekseni varovasti ajattelin, mutta meinasin, että sijari saa vain haukut, kun on palstalla eri mieltä bion kanssa. Haukuista sitten viis. Olisin äärettömän iloinen, jos jokainen meilläkin oleva lainalapsi voisi olla omassa kodissaan. Omassa kodissaan, omien vanhempiensa luona. Toki he voivat nyt pitää meidän kotia kuin omanaan, mutta eihän se nyt ole sama asia...
Inkeriltä mutta jokainen biokoti ei tosiaankaan ole lapselle "se oikea koti", niinkuin joku aiemmin kirjoitti. Joulu on otollinen perhehelvetin aika ongelmallisissa bioperheissä, ei todellakaan hyvä lapselle.
Useimmiten tällä palstalla ollaan epätoivoisia siitä, että lapsia ei tapaa tarpeeksi. Olin todella, todella hämmästynyt, kun joku kirjoittaakin rauhallisena ja tyytyväisenä, että lapsi on poissa kotoa joulun, joka (vaikka en mitenkään uskonnollinen olekaan) on _minusta_ perheen yhteisistä juhlista suurin. Toki jos perheessä on selkeitä ongelmia odotettavissa, niin sitten lapsen voi olla parempi olla sijaisperheessä.
Mutta tuon viestin kirjoittaja totesi, että "jos lapsi jo pitkään ollut sijaisperheessä, niin kyllähän se silloin on lapsen perhe, joulunakin". Hämmästyin tosi paljon. Eikö nyt juuri jouluna toivoisi saavansa lapsensa kotiin?
ettei haluaisi lastaan kotiin ja varsinkaan jouluna,
voihan joku tietty pilallaan kirjoittaa tuollaisen.
saada heitä huostasta pois tai et halua heitä kotiin, niin anna nyt ihmeessä olla siellä, missä heidän on hyvä olla.
Mutta ei sinun silti tarvitse olla ymmärtämättä niitä tapauksia, jolloin esim. huostaan ei ole enää aihetta, ehkä ei olisi koskaan ollutkaan ja varsinkin, JOS lapset eivät viihdy sijaispaikassa.
Eivät kaikkien tapaukset ole samanlaisia kuin sinun.
Toistan vielä että ottaisin mieluusti lapseni jouluksikin kotiin jos hän sitä pyytäisi. Hän on vielä pieni poika ja tarkoituksena olisi että hän asuisi aikuisikään asti sijaisvanhempien luona. Se että rauhallisena voin todeta tämän olevan meille oikea joulunviettotapa, johtunee siitä että tiedän että hänellä on kaikki hyvin ja että hän on onnellinen. Ja tapaammehan kuitenkin loman aikana. Nyt hänellä on kaksi rakastavaa perhettä, joissa molemmissa ajatellaan lapsen parasta.
Tarkoitukseni oli etsiä keskustelupalsta jossa voisin vaihtaa ajatuksia niiden vanhempien kanssa joiden lapsi on sijaisperheessä ilman mitään katkeria solvauksia suuntaan tai toiseen.. Kertokaa jos sellaisen tiedätte! Täältä en ole löytänyt.
Rauhallista joulun odotusta!
joskus asiat vain tapahtuvat, eikä niitä aina voi ymmärtää, mutta jonain päivänä kaikki näyttääkin paljon paremmalta, kunhan jaksaa rakastaa
kaikesta:
-jos lapsi on huostassa
-jos lapsi ei ole huostassa
-jos vanhemmat haluavat lapselle oikeaa hoitoa
-jos vanhemmat eivät halua lapselle hoitoa
-jos käytetään yksityisiä palveluja
-jos ei käytetä yksityisiä palveluja
-oli niin tai näin, hän solvaa jokatapauksessa
Kai ymmärrät, että ei tuollaisesta kannata välittää.
"sikasijariperhe" kasvatti lapseni kykeneväiseksi perhe-elämään, kun en oman lapsuuteni vammojen vuoksi samaan pystynyt.
Nyt saan "mummina" toisen "mummin" rinnalla vierailla lasteni kodeissa jouluna.
Nyt lapsellasi on kahdet vanhemmat, mutta ei yhtään omaa kotia. Näin se oikeesti on, se jaettu lapsuus.
ensin suunniteltiin, niin varmasti hän olisi tullut jouluksi kotiin, koska oli muutenkin kotona joka viikonloppu. Ja koulujen lomat oli suunniteltu, että lapsi on kotona lomasta vähintään puolet. Mutta huosta purettiin ennen ensimmäistäkään kesälomaa tai joulua. Onneksi, koska paikka oli sellainen, että en yhtään ihmettele, että jotain vääntöä niistä olisi saattanut tullakin.
Ja joulu on minulle ollut aina vuoden tärkein juhla, perhejuhla, joka vietetään hyvässä ilmapiirissä lähimpien ihmisten kesken.
ollut erilainen, lapsi olisi viihtynyt siellä ja jos sellainen ihme olisi tapahtunut, että hän olisi kertonut haluavansa olla siellä vaikka jonkin tavallisen viikonlopunkin, niin en kai minä häntä väkisin olisi sieltä alkanut kotiin raahata :)
Kyllä minun puolestani olisi saanut olla. Mutta ajatus siitä, että hän hyvässäkään sijoituspaikassa olisi halunnut olla myös joulun mieluummin kuin kotona, niin pitkälle en osaa asioita kuvitella edes.
on vikana sitten sinun kodissa, ettei lapsi saa olla siellä? Oliko kyseessä täällä yleensä mainostettu "hoidollinen huostaanotto" vai mistä kiikastaa? Sori nyt vaan, mutta en kertakaikkiaan voi ymmärtää sitä, että perheistä otetaan lapset huostaan. Omassa tosi laajassa lähi- ja sukulaispiirissä sellainen ei tulisi kysymykseenkään. Miten te biovanhemmat tällä palstalla onnistutte töpeksimään niin täysin perheenne elämän?
tapahtuu melkein poikkeuksetta
näissä suomalaisissa kuntapalveluissa. Terveydenhuolto, koulutoimi, sosiaalihuolto jne.
Jos ei ole omakohtaista kokemusta (ymmärrystä...)
niin eihän se tarkoita yhdenkään ihmisen kohdalla ettei asia, tapahtuma, tilanne
silloin ole totta taikka mahdollista. Vai mitä?
tälläinen lintukoto on, jota edellisen viestin kirjoittaja mainostaa: "Omassa tosi laajassa lähi- ja sukulaispiirissä sellainen ei tulisi kysymykseenkään."
Kysyn todella vakavasti, että missä päin voi olla niin varma ettei esim. pedofiili (kodin ja lähipiirin ulkopuolinen) iske lapsen kimppuun? Missä päin voi olla varma, ettei lapsi joudu todella pahan kiusaamisen kohteeksi. Siitä kun seuraa mahdollisesti koulukammo, niin tällöinkin lapsi huostataan. Näissä molemmissa tapauksissa lapsi huostataan...
Ei varmasti kukaan joka meidät tuntee, olisi uskonut, että meiltä lapsi huostataan, mutta niin vain kävi. Kaikella on tarkoituksensa, tämä aukaisi minun silmät näkemään lastensuojelun mädännäisyyden. Jos joku elää noin "kuplassa", että voi sanoa ettei huostaaminen tuttava- tai lähipiiristä tulisi kysymykseenkään, niin ei voi kuin ihmetellä. Ihan sama kuin vannoisi ettei koskaan sairastu syöpään. Molempiin on ihan yhtä suuri todennäköisyys.
Oletko kovin nuori? Vai onko elämä tähän saakka vain hymyillyt? Kukaan ei ole sairastunut, kuollut tai jäänyt työttömäksi? Siltä vähän vaikuttaisi. Ihan tavallisille ihmisille voi tapahtua odottamattomia asioita, jotka pistävät elämän aivan sekaisin, ja siitä rytäkässä voi käydä niinkin huonosti, että ei pysty pitämään huolta lapsistaan. Ei tarvitse ihmisen itse millään tavalla itse "töpeksiä".
Tuo kirjoitus näyttää kyllä vähän jyrkältä mutta onhan se niinkin ettei siihen huostaanottoon todellakaan ryhdytä heppoisin perustein, vai mitä? Enkä minä kyllä ymmärrä mitä pedofiililla, koulukammolla ja huostaanotolla on toistensa kanssa tekemistä? Toisaalta ihmettelen myös sitä että miksi vanhemmat ei vie HETI lapsiaan asiatuntevalle lääkärille (yksityiselle puolelle) jos alkaa olla epäilyjä siitä, että jonkinlaista hoidon tai terapian tarvetta on? Vai onko nekin sitten kaikki "huonoja" kun vanhempien "toivomaa" diagnoosia ei saada..
Siis on näissä tämän palstan tarinoissa aika paljon omituisuuksia.
kiusaamisella on huostaanottojen kanssa tekemisissä, koska ei sitä ymmärrä kukaan mukaan. Eikä niillä pitäisi ollakaan mitään tekemistä, mutta kun kuitenkin on.
Miksi pitäisi käyttää pelkästään yksityisiä palveluja niin kauan kun veroja maksetaan julkisen terveydenhuollon järjestämisestä?
Kuka vanhempi TOIVOO lapselleen yhtään mitään diagnoosia? Mutta jos sellaiseen tarvetta on, niin kyllä sen pitää olla OIKEA, vain silloin lapsi voi saada oikeaa hoitoakin.
mitään sairautta. Ja vielä oudompaa on, että joku kirjoittaa tuollaista.
Tuhat kertaa helpommalla minäkin olen päässyt niiden lasteni kohdalla, joiden opiskelu on sujunut yliopistoon asti täysin ilman mitään diagnoosia! Voiko joku ihan vakavasti järjissään olevia ihminen kirjoittaa tuollaista, että toivotaan sairautta?
Eihän 10 v sitten oppimisen ongelmia osattu tutkiakaan, mutta miksi nykyistä tietoa ei saisi hyödyntää kun kerran apua niihin on jo olemassa?
Heti alussa:
"mikä on vikana sinun kodissa, ettei lapsi saa olla siellä?"
Kun edes vähän ymmärtäisi lukemaansa, niin tajuaisi jättää tuollaiset kyselyt.
Sillä lapsihan on kotona!
että jos lapsi joutuu pedofiilin uhriksi, usein lapsi huostaanotetaan (???) samoin koulukiusaaminen saatetaan hoitaa huostaanotolla. JOko meni jakeluun?
voi pistää polvilleen.
jatkan vasta nyt, vaikka joku epäilikin minun vastanneen itse itselleni jo aiemmin.
hei, ihan pikku juttuna sanoisin, että kyllä te olette valmiita heti lyömään niin vastustajaa kuin omankin puolenkin ihmisiä. Ymmärrän, että on vääriä huostia, ymmärrän että on perheitä, joissa huostaanotto pitäisi tehdä, mutta eipä tässä auta jäädä kenenkään tuleen makaamaan. On mietittävä sitä, miten tästä kestämättömästä tilanteesta päästään voittajiksi, YHDESSÄ! Minä tunsin itseni voittajaksi kun ensimmäinen sijaislapseni pääsi takaisin kotiin, olin tehnyt sen työn, joka minun piti tehdä.
Se, että menen biovanhempien kanssa ravintolaan yhdessä heidän lastensa kanssa syömään, on bioille mahdollisuus, mutta ei pakko. Heillä on valvotut tapaamiset, kyllä, mutta enpä ole moisia heille vaatinut, en edes pyytänyt. Mutta mielestäni se muutama tunti kuukaudessa ei riitä vanhemmuuteen, niin siksi olen järjestänyt näitä "ylimääräisiä tapaamisia". Penniäkään en niistä saa rahallista korvausta, mutta ne onnelliset hymyt niin lapsilta kuin vanhemmiltakin on se palkka, miksi niin toimin. Jos vielä kerron, että helpottaahan se minuakin kun on useampi käsi syöttämässä, niin saadaan minusta se sikasijari ja oman edun tavoittelija.
Eikö oikeasti voitaisi katsoa asiaa yhdessä eteenpäin, niiden pienten ihmisten vuoksi, joita nyt syystä tai toisesta yhdessä kasvatamme. Ihan vaikka vaan joulurauhan nimissä.
Toivottavasti asiantuntemuksesi riittää sooloiluun. Valvotuille tapaamiselle on jokin pätevä syy, samoin tapaamisten rajoittamiselle. Nämä on rajoitukset on pitänyt pätevien lastensuojeluviranomaisten tehdä ja määrätä perustellusti lasta suojellakseen. Jos et niitä noudata siten kuin lastensuojelija on ne määrännyt, niin olet ottanut oikeuden ja lapsen oikeudet omiin käsiisi. Uskotko, että osaamisesi, tietotaitosi ja järkesi on sillä tasolla, että olet viisaampi kuin päätökset tehneet sosiaaliviranomaiset. Vai onko kenties käynyt niin, että teille sijoitettujen lasten tapaamisrajoitukset ovatkin aiheettomia?
En olisi koskaan uskonut lukevani tuollaista sijaisvanhemman kirjoittamana. Nimittäin minulla on yhteydenpidonrajoitukset ilmasta kopatuilla perusteilla, mutta siis viralliset päätökset kuitenkin. Minun ongelmani on se, ettei sijaiskoti halua noudattaa rajoituksia, vaan ilmoitti etteivät päätökset koske heitä. Tuli erimielisyys siitä, kun sijaiskoti jätti sosiaalilautakunnan päätöksen mukaisen tapaamisen kokonaan väliin ja perusteli siten, ettei lautakunnan päätökset sido heitä. Valitin kyllä lautakuntaan ja lautakunta oli yksimielinen sijaiskodin kanssa, päätökset eivät ole sitovia muiden kohdalla, ainoastaan yksipuolisesti äidin kohdalla. Äiti ei saa tavata muulloin kuin määrttyinä aikoina, jos se sopii sijaiskodin henkilökunnan muihin menoihin. Eläköön sosiaalilautakunnan luottamushenkilöt, kokouspalkkioiden hinnalla.
Jos päätökset eivät sido kumpaakin osapuolta, vaan ainoastaan äitiä, niin silloinhan valta lopettaa tapaamiset vaikka kokonaan annetaan sijaisperheelle. Tuo päätös pitää riitauttaa, koska siinä kansalaisen perusoikeuden toteuttaminen annetaan käytännössä vastuulliselta viranomaiselta siviilin (eli sijarin) harkinnan ja mielivallan varaan. Tämä johtaa siihen, että bioperhe joutuu altavastaajan asemaan, joutuu mielistelemään, anomaan ja pyytelemään sijarilta aromopaloina tapaamismahdollisuuksia. Sijarin on toteltava lastensuojeluviranomaisen päätöksiä yhtälailla kuin biologistenkin vanhempien. Mielivallalle ei voida jättää mitään sijaa, vaikka kuinka kivoja sijareita sattuisi olemaan joukossa. Mielivaltaansa käyttävät sijarit eivät ole viranomaisvastuussa, siksi he eivät voi tehdä mitään oikeuden rajoituksia koskevia päätöksiä omasta päästään.
Mitä sinä keijukainen aina puutut joka asiaan? Kyseessä on ilmeinen luuseriperhe, joka on lapsensa menettänyt ja ihan syystä varmaankin. Oma vika, turha itkeä täällä. Miksi tuollaiset ihmiset yleensä tekee lapsia, jos ne ei osaa niistä huolehtia?
Myös luusereilla on perusoikeudet maassamme ja niitä valvoo viranomaiset eikä tavikset.
Jos olet sitä mieltä, että tavikset voivat päättää kansalaisten kohtelusta, niin lakatkaamme maksamasta viranomaisille palkkaa tarpeettomina.
Tuo lautakunta, joka totesi, ettei sen tekemät päätökset sido sijaisperhettä, on ensimmäisenä lakkautettavien listalla.
kansalaisten oikeuksien tai kohtelun kanssa.
Suosittelen kaltaisellesi muuttoa tuonne idän suuntaan tuhansien kilometrien päähän
missä on jatkuva sotatila ja kiista siitä
kenen yksittäisen ihmisen sana/laki
on minäkin päivänä voimassa!
Sitäkö ja sellaistako yhteiskuntaa
haluat myös tänne Suomeen?
ei voi edes psysäköintivirhesakkoja määrätä (koska on viranomaisvaltaa) niin miten yksittäinen yhteiskunnan kansalainen rajoittaa toisten kansalaisten oikeuksia...??
jopa perustuslain vastaisesti siirretty laittomasti viranomaisten päätäntä yms. valtaa yksityisille.
Mutta nythän puhumme, kirjoitamme lastensuojelusta
missä lainsäädännön noudattaminen ja sen määräämällä tavalla toimiminen
tuntuu olevan todella ylivoimasta
kuntatason virkamiehillä ja päättäjillä!
http://www.sosiaaliportti.fi/File/afce10c2-2efe-464d-962b-74ce501b8e4b/rajoitustoim111207.pdf
että joutaa lakkauttaa heidän lautakuntansa. Itku niille tulee, kokouspalkkiot ovat niillä lisä elantoon.
Tuolle ääliölle, joka tuossa edellä minua nimitti luuseriksi, niin ne sosiaalilautakunnan hemmot ei ole edes sitä. Ne on ryypänneet harmaat aivosolunsa jos kellä niitä on ollut kutka ei ole sisäsiitoksesta syntyneet, ei ne ymmärrä mitä varten käyvät lautakunnassa istuksimassa. Sieltä tulee tosi sekavia päätöksiä ja niitä kun olen vaatinut toteutettavaksi niin oikovat, eivät laita täytäntöön. Lapsellani kun ei ollut määrättynä sijoituspaikkaa ja meninkin vaatimaan lasta kotiin, niin alkoivatkin korjata päätöksiään vaikka päätökset on kahden pöytäkirjantarkastajan allekirjoittamat. Ja hallinto-oikeus hyväksyi lautakunnan törttöilyn.
Tuollaiset lautakunnan ja hallinto-oikeuden hörhöt ei ole edes luusereita. Sellasia niissä kuitenkin istuu päätöksiä jakamassa. Jokin lataamo niiden säilytyspaikka on oikeasti, saavat kauheaa vahinkoa aikaan tätä menoa, ymmärtämättömät.
Lapsille on siis määrätty valvotut tapaamiset, jolloin siis ulkopuolinen henkilö käy tapaamiset valvomassa sovitussa tapaamispaikassa. Mutta, koska nämä valvotut tapaamiset sujuivat niin mallikkaasti, niin pyysimme yhdessä bioperheen kanssa josko voisimme siis lisätä tapaamisia, niin että minä olisin niissä mukana.
Tapaamisrajoitusta korjattiin, niin että bioperheellä on oikeus tavata lapsiaan muuallakin kuin vain tapaamispaikassa, niin että minä olen henkilökohtaisesti läsnä. Näistä tapaamisista olemme ihan oikeasti kaikki nauttineet.
Asia on siis sovittu, oikeutta en ole ottanut omiin nimiini. Tietysti on erilaisia syitä, miksi tapaamiset ovat valvottuja, ja niitä meidän tapauksen syitä en tässä lähde erittelemään.
Mutta eikö tämä nyt ole aivan järkevä vaihtoehto tapaukseen, jossa vanhempien aikuisuus hoitaa ja huolehtia lapsistaan yksin ilman tukea ei onnistu. Jos pystyn olemaan se aikuinen mukana, joka sanoo ettei nyt sitä kaljaa kiskota, tai lapsia ei jätetä yksin kun lähdetään viihteelle, tai katson vain että lapsilla on riittävästi vaatetta ulkoiluun, valvon ettei lapsia pahoinpidellä, asioita joista ei voi mennä takuuseen, jos siinä ei ole mukana joku katsomassa päältä.
Mutta ilmeisesti täällä palstoilla liikkuu niin paljon niitä ihmisiä, jotka eivät ymmärrä sitä asiaa, että nyt kun tilanne on tämä, mikä se on, että voisimme puhaltaa yhteen hiileen.
Minun tavoitteeni on saada perhe yhdistettyä, jos ja kun se on mahdollista, eikä perkele soikoon tuijottaa omaan napaani ainoastaan.
Usein mietin, miten toivoisin toimittavan, mikäli olisikin niin päin että minun lapseni olisivat huostassa, mitä toivoisin sijaisperheeltä. Ja meillä myös bioperhe osaa huomioida sen, että josko olisikin niin päin että lapset olisivatkin heillä sijoitettuna, miten he haluaisvat heitä kohdeltavan.
Meillä homma toimii, kaikilla ei toimi. Olen pahoillani ettei niin kaikilla ole. Koko maailmaa ei voi kukaan yksin pelastaa, mutta yhdessä voimme edes hidastaa sen rappeutumista katsomalla samaan suuntaan.
Minä, tai tuskin kukaan sijari, en ole valinnut lapsia hiekkalaatikolta ja ilmoittanut sossuun että nyt nuo lapset meille ja helvetisti rahaa mukaan. Joku on voinut tietysti rahaa pyytää enemmänkin, mutta se ei nyt kuulu tähän keskusteluun, kuka siihen tarttuu aloittakoon uuden viestiketjun. Ne päätökset huostaanotoista tekee joku aivan muu taho. Minä en päätä kuinka kauan lapset meillä on, oman mielipiteeni asiaan saan sanoa kylläkin. Ja sanoinkin, ja nyt odotellaan saadaanko valvotut tapaamiset aikarajallisiksi, mutta ihan vain bioperheen omiksi tapaamisiksi.
Anteeksi, mikäli ärsytän ihmisiä, mutta jotkut meistä sijareista saattavat ajatella ihan oikeasti niitä sinunkin lapsiasi.
Jos vanhemmat ovat viinaanmeneviä, niin on huono valinta järjestää tapaamisjuhla ravintolaan. Varsinkin sellaiset lapset, joita vanhemmat ovat ennen huostaanottoa roikottaneet ravintolassa yömyöhään tai vaihtoehtoisesti jättäneet yksin kotiin, varmasti ihmettelevät ja pelkäävät sellaista ravintolajuhlaa. Samoin houkutus kolpakon tilaamiseksi ruokajuomana on varsin suuri kun koko lauma kärrätään oikein tarkoituksella ravintolamiljööseen. Näin järjestämällä järjestät itsesi suureksi johtajaksi ja päällekatsojaksi ikäänkuin holhottavia olisivat lasten lisäksi myös biologiset, aikuiset ja täysivaltaiset ihmiset. Pidän tätä asetelmaa biologisen vanhemmuuden loukkauksena syvemmältä katsoen, vaikka se pintapuolisesti voi näyttää loistoratkaisulta. Kyse on kulissista ja pelkästä teatterista, ja kuka siellä hääriikään kukkona tunkiolla.
Sitten olis vielä, jos täydellisyyteen olet sikasijari pyrkimässä, luovuttava tuosta päällepäsmärin roolista tyyliin: "Joku on voinut tietysti rahaa pyytää enemmänkin, mutta se ei nyt kuulu tähän keskusteluun, kuka siihen tarttuu aloittakoon uuden viestiketjun."
Joudut kuitenkin kohtaamaan sen tosiasian, että et ole täällä netissä siinä määräävässä asemassa kuin mitä siviilissä ehkä olet. Nöyryyttä vaan sinnekin päin suuressa tehtävässäsi.
Jos luit viestini, niin en eritellyt meillä olevien lasten vanhempien syitä, miksi heille on määrätty valvotut tapaamiset. Sanoin vain, että mikäli syy on esim alkoholi, niin eikö siinä voi sijaisvanhempi olla tukemassa ettei biovanhempi siihen kolpakkoon tartu.
Ja se, että raha-asian liittäminen mukaan mielestäni tähän ketjuun, joka nyt on jo venynyt suhteellisen pitkäksi aiheuttaisi vain sen, että kaikki eivät jaksaisi lukea koko ketjua. Ja en tiedä parantaako se yhteistyötä sijareiden ja biojen välillä, jos lukee ensin viestin joulunvietosta ja sitten harppoo eteenpäin ja puhutaankin rahasta. Tätä tarkoitin.
En tiedä kirjoitinko epäselvästi vai halusitko ymmärtää asian omiin tarkoitusperiisi sopivaksi, mutta ajattelin selventää tilannetta omalta osaltani.
Enkä todella sano, että tapani toimia olisi paras mahdollinen, mutta yhdessä lasten biojen kanssa sekä sos.toimen kanssa emme ole parempiakaan tapoja keksineet tähän tilanteeseen. Halusin vain esimerkin omaisesti tuoda myös erilaisia tapoja tukea lasten suhdetta vanhempiinsa silloin kun sitä perinteistä vanhemmuutta ja kotia ei lapsella olekaan.
Sano sinä Keiju-hyvä, olisiko sinusta parempi että lapset tapaisivat vanhempiaan max 3 tuntia kuukaudessa, niin kuin ohjekirjoissa sanotaan, vaikkakin vanhemmat pystyvät jatkuvan tuen kanssa lasten kanssa olemaan vallan mallikkaasti. Onko silloin väärin antaa lapsille ja vanhemmille sitä aikaa, auttaa löytämään niitä keinoja, joiden avulla vanhemmat jonain päivänä pystyisivät olemaan ne vanhemmat, jotka antavat hyvänyön suukot illalla ja toivottavat huomenet aamulla, niin arkena kuin juhlanakin?
Ja suukoista puhuttaessa en tarkoittanut mitään pedofiilista suhdetta, jonka nyt joku saattoi siis joko tahtomattaan tahi tahallaan väärin käsittää.
kommmenttini:
"Olisin ollut enemmän kuin kiitollinen, jos meille olisi osunut kohdalle tuolla ajatusmaailmalla varustettu sijari"
Taidat olla helmi sikojen joukossa!
Käsittäisin asian näin, että jos vanhemmat eivät todellakaan osaa ilman ohjausta antaa edes hyvänyön suukkoa lapselleen, niin vähä-älyisyydestä johtuen on lapset parempi pistää adoptioon.
Meillä verovaroin on ihan tarpeeksi siinä, että hoidetaan nämä lapset, jos samasta budjetista pitää vielä täysin imbessilejä vanhempia ohjata vuodesta toiseen, niin kyllä jättäisin homman sikseen näiden täysin vähä-älyisten vanhempien osalta. Lapsille ei tule heistä koskaan olemaan iloa lapsena, vaan he joutuvat aikuistuttuaan sitten hoitamaan vähä-älyisiä vanhempiaan kun kiintymyssuhdetta luodaan ja edellytetään oikein veronmaksajain rahoilla.
Kukaan ei ole kirjoittanut Suomen lastensuojelua varten ohjekirjaa, jonka mukaan vanhemmat voivat tavata lapsiaan vain 3 tuntia kuukaudessa. Sellaista ohjekirjaa ei ole olemassa yleispätevänä eikä sellaista ohjetta kukaan normaalijärjellä varustettu viranomainen noudata.
Sitten herää kysymys perhekulttuureista maamme sisällä ja suomalaistenkin kesken. Jos vanhemmat eivät ole vähä-älyisiä, juoppoja tai väkivaltaisia lapsiaan kohtaan henkisesti ja fyysisesti, niin kuka on se ylivertainen suomalainen, joka katsoo oikeudekseen määritellä vanhempien kykenevyyden. Toivoisin tämmösen henkilön astuvan esiin ja jakavan tietonsa muillekin, kun minulle on ainakin jäänyt täysin pimentoon tämä seikka, sikasijari-kulta. 30-luvun maalaisidylliä emme ikinä saa takaisin, olen ajatellut että jotain sellaista ainakin osa lastensuojeluväestä yrittää.