Ylistäkää maataloustukia
125 Mrd e hukkaan heitettyä...
141454
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 5 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Ketjusta on poistettu 5 sääntöjenvastaista viestiä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
eikö niiden tukien pitänyt LASKEA hintoja.. ?
Naurettavaa, mutta eiköhän EU:ssa pikkuhiljaa heräillä.
maailmanmarkknahinnat ole juuri noita tuettuja hintoja?
jos tukien jälkeen hinnat on 120 % maailmanmarkkinahinnoista? Onkohan ne maailmanmarkkinahinnat silloin tuettuja?
Miten helvetissä tällaiset älykääpiöt on päässett läpi peruskoulun tai kansakoulun?
sana vientituki ja sen vaikutus hintoihin?
Jos länsimaat vievät tavaraa myyntiin tukien avulla viljeltyä tavaraa vientituen avulla, niin oletko tosiaan sitä mieltä ettei se ole tuettua. Jos olet niin mihin se tuki hävisi?
hauku vaan jos se helpottaa, mutta ei se asiaa miksikään muuta. Hinta ero tosin häviää kuntuo maailmanmarkkinahinta nousee kiihtyvällä vauhdilla
Kun tukiaisiin on ammennettu 120 000 000 000 € ovat maatalouden hinnat vielä 20% maailmanmarkkinahintoja korkeammat.
Mitä tämä tarkoittaa?
Sitä, että maatalouden harrastajille maksetaan 20% yli käypien hintojen sekä SEN LISÄKSI 120 000 000 000 €.
Sitä että EU:n kuluttajat maksavat sekä hintoina että tukiaisina huimaa ylihintaa maataloustuotannosta.
Miten tämä on mahdollista?
Koska EU:n maatalous on tullimuurein ja poliittisin päätöksin eristetty avoimesta taloudesta.
EU:n maatalouspolitiikan tarkoituksena on korottaa keinotekoisesti maataloustuotteiden hintoja.
120 000 000 000€ ei ole syömäpalkkio vaan ylimääräinen kustannus.
Oma lukunsa vielä on:
Kaiken tämän hullutuksen LISÄKSI suomalainen maatalous haluaa edellisen lisäksi kansalliset tukiaiset. Siten suomalaisen maatalouden kustannukset ja tappiot veronmaksajille YLITTÄVÄT EU:n keskimäärän.
MTK-Kepu kannattaa ja koettaa kaikin voimin ylläpitää sekä EU:n maataloustukiaisia että kansallisia tukiaisia. Ja aina tilaisuuden tullen kasvattaa niitä.
kauan yrittää.
Mutta välissä ihan asiaakin
Elintarvikkeista marketeissa ja kaupoissa maksettavilla hinnoilla on vain vähän yhteyttä yhteiseen maatalouspolitiikkaan. Esimerkiksi viljan hinta on hyvin pieni tekijä siinä hinnassa, jonka kuluttajat maksavat ostamastaan leivästä. Viljanviljelyä tuetaan nykyisin yhteisen maatalouspolitiikan määrärahoista erittäin vähän, ja viljan hinta on jo vuosien ajan ollut laskusuunnassa. Nykyisin 25 jäsenvaltion EU:ssa kotitalouksien menoista keskimäärin 12 % kuluu elintarvikkeisiin. Vuonna 1960 vastaava prosenttiosuus oli 30 %.
EU on maailman suurin maataloustuotteiden tuoja. Se tuo enemmän maataloustuotteita kehitysmaista kuin Yhdysvallat, Kanada, Australia, Uusi-Seelanti ja Japani yhteensä. Unionin markkinat ovat täysin avoimet 49:n vähiten kehittyneen maan tuotteille siten, että niiden määrää ei rajoiteta kiintiöin eikä niistä kanneta lainkaan tullia.
YMP:N KALLEUS ON VAIN NÄENNÄISTÄ
EU:n alkuvuosina YMP vei suuren osan budjettimenoista, suurimmillaan yli kaksi kolmannesta. Budjettikurin tiukentuminen, EU:n lisääntynyt toiminta muilla politiikan aloilla sekä YMP:n uudistukset ovat vaikuttaneet kustannusten vähentymiseen. YMP maksaa noin 50 miljardia euroa vuodessa. Se on vähemmän kuin 50 prosenttia EU:n kokonaisbudjetista. Vähemmän kuin yksi prosentti bruttokansantuotteesta käytetään avustamaan sitä 5,5:tä prosenttia EU:n kansalaisista, joka harjoittaa maataloutta (15 vanhan jäsenvaltion aikana ennen vuoden 2004 laajentumista). YMP:n osuus EU:n bruttokansantuotteesta on hyvin pieni, ja lisäksi se on vähentymässä (0,54 prosenttia BKT:stä 1990-luvun alussa, 0,43 prosenttia vuonna 2004, noin 0,33 prosenttia vuoteen 2013 mennessä). Osuus myös pienenee paljon EU:n julkisia menoja nopeammin (kolme kertaa nopeammin vuosien 1993–2003 aikana.
YMP:n kustannukset tulisi asettaa oikeisiin mitta-suhteisiin. Kokonaiskustannukset ovat esimerkiksi vähemmän kuin puolet Saksan sosiaalimenoista. Jokainen EU-kansalainen maksaa keskimäärin kaksi euroa viikossa YMP:n rahoittamiseksi eli noin yhden omenakilon tai kahden leipäpaketin verran.
lähde eu:n komissio
Ei menny hukkaan ainaskaan mun osalta. Ostin kasvattamon edustusautoksi:
http://crap.teurasporsaat.org/?i=4507
J tietysti piti laittaa tommonen:
http://bp0.blogger.com/_45Fd1jYGbUI/Ro6Nbrs6v7I/AAAAAAAAAJ0/I5tSzPpq0x4/s1600-h/fendt 936.jpg
Meikäpoika ei aja millään kapisella MuseoValtralla. Seuraava traktoriostoni on Fendt Trisix. Siihen tarvitaan tukee semmoset 800 000 juuroo, ei piisalle ennää puolimiltsii:
http://picasaweb.google.com/Metropolis1309/EinPaarBilderVonDerAGRITECHNIKA2007/photo#5133452804994210274
Uskotaan että löydät netistä kuvia. Kyllästyttää silti.
EU:n maatalousbudjetti oli viime vuonna hieman vajaa 50 mrd euroa, josta Suomelle lankesi 1,1 mrd, joillakin piireillä vain on tapana vääristellä asioita mielensä mukaan.
kuuluu erästä mielipidepalstaa vähäpätöisempään kategoriaan. Eräs on varmasti tehnyt OECD:tä tarkempia tutkimuksia wikipediassa ja kirjannut tulokset huolellla ruutupaperille.
Eräs voisi julistuksen sijaan ottaa välillä oppia viisaammistaan.
Joka on vajaat 50 mrd euroa, voivat eräät repiä 125 mrd, sitä voi kutsua jo hyväksi saavutukseksi.
kirjanneet ruutupaperilleen sanaa "piilotuki" ja "tullimuuri".
"20 % maailmanmarkkinahintoja korkeammaksi"
Mutta mikä olisikaan maailmanmarkkinahinta ilman länsimaiden tukea, länsimaat pitävät tuella maailmanmarkkinahinnnat niin alhaalla, että jopa kehitysmaat valittavat siitä.
Lehdissä lukee, että taas tällainen ja tällainen kunnan projekti on menossa joka käynnistyy EU-tukiaisten avulla.Muistaako kukaan paljonko -90 luvulla meni pankkien seikkailuihin yms?