Suunnitelmissa on talo, jossa kaksi kerrosta. Nyt kysyisinkin, kumpi on edullisempi rakentaa täysin kaksi kerroksinen talo vai yläkerta kattoristikoiden "sisällä". (voisiko asiaa hankalammin selittää :)
Jos jälkimmäinen vaihtoehto, taloon tulisi ainakin yksi iso kattoerkkeri parvekkeella talon keskelle.
Jos jälkimmäinen vaihtoehto, taloon tulisi ainakin yksi iso kattoerkkeri parvekkeella talon keskelle.
Vastaukset 21
Vanhimmat
yläkertavaraus eli putkiullakko ei maksa käytännössä mitään, se tulee sinne vakiohinnalla.
Täysyläkerta maksaa lisääntyneinä materiaalikuluina enemmän.
Sisutus maksaa periaateessa saman verran neliötä kohden.
se on vain "putkiullakko", eli monesti paljon epäkäytännöllistä tilaa.
Asiaa pitäisi tutkia hinta/ m2 periaatteella. Jos samankokoisen (hyvällä huoneratkaisulla) talon rakentaa, ei kai neliöhinta ole 2-kerroksisessa sen suurempi kuin 1-kerroksisessakaan. Tosin alle 200 m2 taloa ei kannattane rakentaa kahteen kerrokseen, koska pääosin alakertaan sijoitettavat " yleiset / yhteiset" tilat vievät 100 m2. jolloin kokonaispinta-alaksi tahtoo tulla 200 m2
alle 150 m2 taloa ei kannata rakentaa 1 1/2 kerrokseen, ellei kyse ole pienestä tontista, jolloin pihamaallakin on arvonsa.
Talonhan voi rakentaa myös osittain 2-kerroksiseksi jolloin ulkonäköönkin saadaan vaihtelua.
Kaavatonteilla on kaavoittaja yleensä määrännyt asian, jolloin sitä ei tarvitse miettiä.
Kokonaisala tulee olemaan n. 200m2. Ainakin olohuone ylös asti auki ja ehkä ruokailuhuonekkin. Tonttimme on sen verran peni, että 1-kerroksinen tuskin tulee talomme olemaan. Kaava sanoo 1 2/3, mutta kysyttäessä kunnasta tontille saa rakentaa melkeempä minkälaisen vaan.
> Tosin alle 200 m2 taloa ei kannattane rakentaa kahteen kerrokseen, koska pääosin alakertaan sijoitettavat " yleiset / yhteiset" tilat vievät 100 m2
Tämä ongelma korjaantuu laittamalla sauna yläkertaan. Tällöin se on kätevästi makuuhuoneiden kyljessä ja vilvoittelun voi järjestää parvekkeelle.
Tällä ratkaisulla saa jopa alle 100 m² kaksikerroksiseen (rivitalo)asuntoon tasapainoiset tilaratkaisut.
Jostain kumman syystä omakotitalojen rakentajat hiffaavat tämän äärimmäisen harvoin ja viimeisten 10 v aikana on kaikilla asuntomessuilla nähty monia taloja, joiden alakertaan on pitänyt saada keittiö, OH, 1 kpl MH, takkahuone ja saunatilat. Yläkertaan on sitten laitettu 5 kpl makuuhuoneita ja yli jäänyt 20 m² on käytetty aula/kotiteatteritilaan, joka rajoittuu em. makuuhuoneisiin (joiden ovet eivät ole ääntä eristävät) ja jonka lattiassa on suuret kurkistusaukot niin keittiön kuin olohuoneenkin puolelle. Sielläpä sitä onkin hyvä tykittää leffoja volyyminupit kaakossa, muita häiritsemättä....
Jos päädymme kivitaloon sauna yläkerrassa voisi olla tosi hyvä idea. Puutalon elämisen takia en viitsisi saunaa yläkertaan varmaan rakentaa.
että rakentajat miettii vähän pitemmälle ja ajattelevat myös sitä tulevaa käyttöä sekä myös sitä, että haluaisivat asua siinä myös vanhempana.
Nimittäin, 1 1/2 tai 2/3 kerroksen voi rakentaa niinkin, että kurkihirren päältä tulee palkit jotka tukeutuvat seinän yläjuoksuihin. Tällöin käyttötilaa syntyy enemmän kuin kattotuolien kanssa, eikä kustannus liene mahdottomasti kovempi. Samalla pääset siitä pälkähästä, että joutuisit pelkäämään että rimpulat mokomat romahtaisivat kovana lumitalvena ;-).
systeemissä voi sivuseinän korkeus olla vaikka 1600 mm jolloin seinälle saa ikkunoita, mutta talosta ei tule kovin korkea. Samoin sivuseinälle voi helposti tehdä ikkunalyhtyjä.
Touhan kuulosti hyvältä ratkaisulta. Haluaisin sivuseinän olevan vähintään 1800mm korkea, joten tehdäänkö tässä ratkaisussa sivuseinät vaan korkeammaksi, johon ne kattoparrut sitten lasketaan? Näin olisi korkeat tilatkin varmaan helpompi rakentaa? Onkohan kovasti suuri töisempi? Tietysti kustannuksilla myös on oma merkityksensä, mutta lopputulos ja käytännöllisyys tietysti ratkaisee.
ei tuo tekniikka ole juurikaan hitaampi / hankalampi. Silloin kannattaa runkotolpaksi valita täyspitkä tolppa. Välipohjavasoja varten naulataan kannake sisäpuolelle. Tällaisella ratkaisulla saadaan jopa ehjä höyrysulku välipohjan kohdalle, joka muilla tekniikoilla tehden on mahdottomuus.
asia, että kun rakennetaan pilari/palkki rakennetta(puusta)niin pitää hyväksyä, että tulee mahdollisesti näkyviä pilareita/palkkeja myös alakertaan. Kehäratkaisulla nämä (ehkä)voidaan välttää.
En kehu enkä moiti(teen mitä pyydetään ja pystyn), mutta mielestäni pilari/palkki ratkaisu antaa paljon enemmän mahdollisuuksia kuin kehä/ristikko rakenne. Teen puurakenteiden suunnittelua päivittäin, enkä yhtään ihmettele minkä takia esim ulkomaalaiset asiakkaani haluavat talonsa aina pilari/palkki rakenteisena. Samalla ihmettelen myös sitä minkä takia suomessa tehdään pääasiassa ristikkorakenteita vaikka palkki sydeemi antas mahdollisuuksia vaikka mihin.
Ei ne rimpulat romahda millään jos rakennesuunnittelija osaa hommansa.
on nopea, varma ja halvempi tapa.
paljonkohan hintaeroa tulee pilaririen/palkkien ja ristikoiden väliin? Ristikoissa jouduttaisiin varmaan kuitenkin erikoisristikot tekemään, että saamme olkkarin ja ruokailuhuoneen korkeana tilana.
Pilarit ja palkit ei minua haittaa, kunhan vaan on avaraa ja tilaa hengittää!
jotta vois sanoa hintaeroja. Käytännössä se tarkoittaa, että pitää nähä kuvat jolloin pääsee määriin kiinni ja sitä kautta hintaan.
Voithan tehdä olkkarin kohdan pilari/palkki systeemillä taikka sitten hyväksyä näkyvät alapaarteet. Epäilen kumminkin, että haluat saksiristikoilla tehdyn olkkarin joka on muotia nykyään? Siinä sisäkatto on kalteva, mutta ei niin kalteva kuin vesikatto. Palkkeina tehtynä sisäkatto olisi yhtä kalteva kuin vesikatto.
vakioristikot oikein ovat? Sellaisia ei tietääkseni ole olemassa kuin jollakin suurella talotehtaalla (siis 70- ja 80-luvulla) Jokaiseen taloon suunnitellaan ristikot erikseen. Ollessani eräällä talotehtaalla suunnittelijana, tuli erääseenkin taloon yli 20 erilaista ristikkoa. että se niistä vakioristikoista.
Kattopalkkeina voi käyttää myös esim. Titaniittipalkkia, Kertopalkkia, liimapalkkia. aaltopalkkia tai puutavarasta naulauslevyillä kasattuja palkkeja.
Ilman muuta monimuotoisen talon katto on aina kalliimpi kuin suorakaiteisen talon "vakioristikot".
Muistakaa että korkea tila on muutakin kuin hieno ja avara. se myös kuljettaa ääntä, jolloin 2-tasosta huolimatta talo vastaa äänieristykseltään 1 tasoista.. Korkea tila tuntuu helposti ahtaalta, koska leveys "kutistuu" huiman korkeuden vuoksi. Tämä tuo vaikeuksia sisustukseen.
Kyselkää ihmeessä ihmisiltä joilla jo on tällainen ratkaisu tyytyväisyys-kyselyä.
Meillä naapurissa on tuollainen ratkaisu ja nyt asuttuaan 3 lapsen kanssa alle vuoden rakentaisivat erilaisen. terkuin: Hiljaisuudestakin nauttiva 1,5 krs ratkaisussa asuva perheellinen.
...kehäristikkotalo (siis siellä ristikoiden sisällä) tuottaa yleensä hieman edullisemman lopputuloksen, mutta sitten taas tuollaiset poikkiharjat nostaa hieman hintaa.
Ja, jos talo on kaksikerroksisen "oloinen", voi täysikokoinen yläkerta taas tuottaa ihan hyvänkin ratkaisun.
Usemmiten asia on jo ratkaistu kaavoituksessa - kaavamerkinnät I 1/2 ja I 3/4 tarkoittaa "ei täysikokoista" yläkertaa. Kaavamerkintänä II eli täyden yläkerran salliva on kokolailla harvinainen.
kaava sallii täyden yläkerran ja maanpäällisen kellarin niin tarkoittaako se että voi rakentaa samaan taloon täydet kolme kerrosta maanpinnalle?
...kyllä. Kaavamääräykset on myös naapureita velvoittavia.
... menneiltä ajoita? Tuo kaava.
Kuvailes tarkemmin merkintöjä.
Kellari ei ole kerros, talo ei ole kolmikerroksinen. Palomääräykset rajoittavat, kun rakennus tehdään P2 luokkaan ja mahd. jopa nelikerroksiseksi. Määräyksiä rukattiin jotta puusta ( kotimaisesta polttoaineesta) rakentavat saisivat näyttää osaamisensa ja rakentamisen edullisuuden. Kävi kuitenkin niin kuten teräsrakentamisessakin, että tehtiin muutama "messutalo" malliksi tuplahintaan verrattuna normaaliin rakentamiseen. Siinäpä lorun loppu. Hyvä niin. Rajoituksia on myös rakennuksen korkeudessa jos luokka on P3.
Mutta onhan se hyvä, että kaikkea kokeillaan, heinäpaaleja, savea, sontaa, tyhjiä viinapulloja, koksikuonaa, puuta ristiin rastiin, silputtuna, jauhettuna, liimattuna ja pulteilla ruuvattuna. Yllättävän useat ovat ihastuneet ympyröihin, ja ympyrän muotoon on väännettty asuntoja kivikasoihin ja muovikupliin.
Vaikuttaa siltä, että Yksi (1) kerros ja savitiili harjakatto yksinkertaisesa nelikulmamuodossa ja hyvin eristetyssä rungossa n. 150-200 m2 on pysyvä ja perillisille seuraavat 500 vuotta kelpaava ratkaisu.
vuodelta 1984 ja on AP-2 ja tontin päällä II. Ja tehokkuus 0,15.
Sen tiedän että maanpäällisiä kellareita saa tehdä ja suunnitelmissa onkin rakennusoikeuden tuplaaminen em tavalla tyyliin 150 150 neliötä.
Saako tehdä kellarin päälle kaksi täyttä kerrosta on teoreettinen kysymys? En tee vaikka saisi.