Muslimien jeesus

Omituiset lähteet sinulla.

II:23b] Kun Jeesus laskeutuu, hän surmaa siat, särkee ristiinnaulitut ja luopuu gizya-verosta eikä hyväksy keneltäkään muuta kuin islamin.
(Ibn Kathir, Qisas II:435)

Profeetta Muhammad on sanonut: Joka todistaa, ettei ole muuta jumalaa kuin Jumala yksin ja että Hänellä ei ole toveria ja että Muhammad on Hänen palvelijansa ha lähettiläänsä ja että Jeesus on Jumalan palvelija ja Hänen lähettiläänsä ja Hänen Sanansa, jonka Hän antoi Marialle, ja Henki Hänen luotansa (Kor.4:171) ja että Paratiisi ja Helvetti ovat tosia, sen Jumala päästää Paratiisiin, olivatpa hänen tekonsa millaisia tahansa.
(al-Bukhari, Sahih nro 3435; Ibn Kathir, Qisas II:384 ha II:445)

Ei Muhammed välttämättä skitso ollut - hänhän saattoi vain olla kunnianhimonsa lisäksi sekä älykäs että lahjakas, kukaties jonkin syyn takia ihmisten hieman päähänpotkima mies. Ehkä hänen ankaran uskonnollinen kasvatussetänsä Abuu T.aalib oli hänen näkemystensä ja valtaannousuun huipentuneen missionsa takana - tällainen ns. tien petaaminen ja "eläminen lapsen kauttahan" ei ole ollut kovin epätavallista missään, etenkään vanhoillisissa kulttuureissa.

Mitä uskonnon luomiseen tulee, joku viisas on todennut, että ihmisiä on helppoa (ellei helpointa) hallita saattamalla heidät ensin hämmennyksiin heidän edellisessä maailmankatsomuksessaan ja vakuuttamalla heidät sitten siitä, että omaa hämmennyksen poistavaa uutta "tietoa". Allaah:han ei edes ollut mikään uusi, tuntematon jumala, vaan L. Gardetin mukaan esi-islamilaisten arabien ehkä epäselvemminkin rajaama ja käyttämä termi (islamin tulon jälkeen rakentuneen tradition mukaan Mekan rakentamisen aikana ainoa palvottu jumala) - hänen feminiinistä puoltaan esi-islamilaisessa panteonissa edustivat Koraanin "vääriksi tyttäriksi" vihjaamat Al-Ilaahat tai Al-Laat, Al-ʿuzzaa ja Manaat.

Neurologisia tai henkisiä syitäkään ei tietysti voi sulkea kokonaan pois. Mahdollisen lääketieteellisen diagnoosin puolesta argumentoi jo mm. Washington Irving teoksessaan "Mahomet and His Successors" 1800-luvun alkupuolella. Muhammedin kerrotaan olleen kouristusten vallassa, hikoilleen ja korisseen usein saadessaan jumalallisia ilmoituksiaan. Useimmat tieteelliset lähteet diagnosoivat hänen oireensa epileptiseen tilaan liittyviksi. Koraanin eri kohtien välillä näkyy myös melko ilmiselviä kirjoittajan mielentilanvaihteluja.
^ http://www.faithfreedom.org/Articles/sina41204.htm

Ellei kaikki ollut vain esimerkiksi jonkin lääketieteelllisen tilan tai tilojen aikaansaamaa oireistoa, ehkä Muhammed sai todellakin inspiraatiota joltain yliluonnolliselta olennolta, joka "nousi ensin ylös taivaanrantaan, tuli lähemmäs ja antoi sitten palvelijalleen ilmoituksen", kuten Koraanin Tähden suurassa (53) kerrotaan. Toisessa Koraanin kohdassa (2.97) tämä palvelijaansa inspiroinut olento nimetään kolmannessa persoonassa Gabrieliksi (arab. Dzibraa'iil tai Dzibriil) ja hänen tuomansa viesti "ilosanomaksi [oikein]uskoville".