Kirjurin tehtävät

Kirjuri on yksikön yksikköupseerin (ent. vääpeli) alaisuudessa toimiva varusmies. Yksiköstä ja sen yksikköupseerista riippuu paljolti, onko homma vapaata ja lokoisaa vai armotonta raatamista "puukko kurkulla". Itse olen palvellut toimistoaliupseerina nyttemmin jo lakkautetussa varuskunnassa.

Silloin tehtäviini kuului mm. kahvinkeittoa, vahvuuskirjan täyttämistä, litteroiden (varusmiesten matkalippujen) kirjoittamista. Loma- ja päivystyslistojen laatimista. Monien kirjallisten lappusten ja käskyjen puhtaaksi kirjoittamista ja niihin allekirjoitusten hankkimista vääpeliltä ja yksikön päälliköltä. Eli lyhyesti: alkukantaista toimistotyötä.

Kirjuri tai toimisto-au ainakin siihen aikaan osallistuivat leireillekin. Siellä hoidettiin vahvuuskirjoja yms. juttuja, mutta osallistuttiin myös ammuntoihin jne. Tietyt kaikille varusmiehille pakolliset ammunnat ja kotiuttamiskuntotestit on tehtävä kirjurinkin. Riippuu paljon yksiköstä, täytyykö osallistua muihin tehtäviin, esim. sulkeisiin jne.

Olin kirjurin HämLsTo Tikkakoski vuonna 1962 jouduin kun olisi muuten joutunut aliupseerikoulun. Vääpeli sanoi että kirjurin pitää pystyä hoitamaan komppanian tehtäviä.Kirjurin tehtäviä oli silloin esim. Komppanian vahvuusilmoitukset ,ruokalaan ja esikuntaan.Kirjuri määräsi vartiomiehet, vaihonjohtajat,päivystäjät myös yöpäivystäjät.
Tupaan listojen teko päivä ja viikkoohjelma esikunnasta palkkarahojen haku sotilaille.
Kirjurin ei tarvinnut olla kun alokasaikaan maastossa tai muissa tehtävissä. Lisäksi tein kahdelle ikäluokalle passit kantakortista arvostelut tuli siihen komppanian päälliköltä ja vääpelistä ja heidän nimet. Tykkäsin tehtävästä oli hyvä homma muistelen joskun armeijan aikaa. Ylenin Korpraaliksi 2,5 kk ennen siviilin lähtöä,tein tehtävät tarkalleen mitä määrättiin.

Ite kirjurina 1/22 ja päivät menee pääosin toimistossa istumiseen muutama häväri ja toimenpideluettelo. Loppuaika rötvätään ja keitetään kahvia

Pataljoonan esikunnan kirjurina oli helpot hommat 1970-luvulla. Ei ollut tietokoneita eikä nettiyhteyksiä, mutta asiat hoituivat mekaanisella (ilman sähköä olevalla) kirjoituskoneella ja vahamonistuskoneella kopioiden. Tehtäviä oli pari tuntia aamupäivisin ja loppupäivä vietettiin aikaa milloin mitenkin. Upseerit ja toimiupseerit tulivat tutuiksi, everstiluutnantin autoon kävin vaihdattamassa talvirenkaat kesärenkaiksi, komentotoimiston päällikön, yliluutnantti, tyttären polkupyörän korjasin ja muuta tuollaista tekemistä. Sotilaskodissa ja toimiupseerikerholla tarjottiin kahvit ja pullat jonkun upseerin tai toimiupseerin kustantamana. Viikonloput olivat vapaata perjantai-iltapäivästä sunnuntai-iltaan klo 23.59 asti.

Kirjuri on yksikön korkea-arvoisin varushenkilö. Jos hänen kanssaan menee "sukset ristiin", on turhaa haaveilla iltavapaista ja ylimm. lomista. :-)

Armeijassa kannattaa sitten olla kirjurin kaveri. Ei kannata turhaa ilkeillä kirjurille koska se voi tietää ylimääräistä yöpäivystysvuoroa. Kirjurilla on yllättävän paljon valtaa.

Toimisto-au oli kurssikaveri Raukista, ja viikkolistaa vilkaisemalla, pyysin häntä laittamaan minut päivystäjäksi, jos oli pitkä marssi tai yöjotos tiedossa.
Sotkussa tarjosin välillä munkkikahveet.

Luin näitä palstoja ennen inttiä, intissä minulle sanottiin heti, että voin päästä kirjuriksi jos näin toivon, myöhemmin minua yritettiin suostutella muihin tehtäviin, koska ajattelivat että voisin hyvinkin menestyä vaativimmissa tehtävissä. Pysyin kuitenkin omassa linjassani, kirjurin suhteen. Olin saanut kuulla aikasemmin, että kirjureita joko haukutaan tai arvostetaan, se on itsestäsi kiinni. Luonteesi ja tekemäsi työmäärä on hyvin vaikuttavia asioita. Tein todella paljon työtä, muut kirjurit eivät oikein tehneet mitään, ja kun tekivät aiheuttivat vain lisää työtä, joten ajan kuluessa olin ainoa henkilö joka oli toimistossa lähes tulkoon joka päivä myös vapaa-aikana. Kaikki tulivat minulta kysymään toimistohommia, toimistoaliupseeria ei meinattu enää muistaa lainkaan kun tein kaikki hommat hyvällä mielellä sen jälkeen kun toimistoaliupseeri/vääpeli opetti minulle kaikki asiat. Jossain kohtaa kokelaat ja alikersantit/kersantit alkoivat kunnioittaa ja tämä kunnioitus sekä kouluttajien näkemä työ ei mennyt turhaksi, minut ylennettiin jo noin palveluksen puolivälissä korpiksi (ainoa uuden saapumiserän ylennys), johon monet alikersantit hämmästyivät ja sanoivat, että eivät tienneet tämmöisen olevan mahdollista. Korpin natsan jälkeen, yksi kouluttaja vielä sanoi minulle, että minun pitää pistää muutkin kirjurit tekemään hommia. Voin sanoa, että loppu palvelus oli minulle todella kivaa, tuli jatkuvasti hyvää palautetta. Jäi todella hyvä mieli intistä, kahdelle kirjurille ei jäänyt niinkään hyvä mieli, kun tuli vain negaativista palautetta eikä kunnioitettu.

Kiitokset Toimisto Au :lle sekä Väbälle jos tämän luette :)

1/24 saapumiserän kirjuri tässä!

Yleisesti muilla kun B-papereilla tohon hommaan ei pääse (ainakaan meiän varuskunnassa), mutta jos saat haaveet kaatuu-päivänä tietää, että sut on siihen hommaan valittu, niin voit taputtaa ittees olkapäälle.

Tosi rentoo hommaa kyllä, ei voi muuta sanoo. Mulla tais koko palveluksen aikana olla mettässä vietettyjä öitä 10 kappaletta, niistäki suurin osa A-kaudella.

Tiivistettynä susta tehään yksikön vääpelin henk.koht nakkikone. Homma menee just silleen, että vääpeli nakittaa sulle kaikki hommat mitkä vaan voi. Ne hommat ittessään on tosi rentoja, loma- ja päivystyslistojen tekemistä, postien hakemista, viikko-ohjelmien kopioimista ja tulostamista jne. Opit tuntemaan kaikki yksikön johtoportaasta, kaikki kouluttajat ja myös kaikki varusmiesjohtajat hyvin. Lomiaki saat haettua käytännössä iha mihin tahansa.

Voin siis kyllä suositella iha kaikille, joilla B-paperit. Ei vaan kannata mainostaa sitä A-kaudella, koska sitte saattaa muutkin hakee kyseiseen tehtävään. Mullekin tuli yllätyksenä että mut näihin hommiin laitettiin, kun olin AUK:iin hakenut, mutta terveydelliset syyt ilmeisesti sitte jarrutteli aika paljon.

70-luvulla Vekaralla iltavahvuuslaskennassa upseerikokelas käskytti kirjuria riviin. Kirjuri vastasi ettei kuulu vahvuuteen eikä mene siksi riviin. Kokelas alkoi räksyttämään johon kirjuri vastasi että kiinnostaako viikonloppujen päivystykset. Kokelas vaikeni.

Kirjurin kanssa kannattaa olla hyvissä väleissä. Kirjurilla on yllättävän paljon valtaa. Jos ilkeilet kirjurille niin se voi tietää sinulle ylimääräistä päivystysvuoroa.

Oman vm.-palveluskokemukseni mukaan kirjurit olivat ainakin usein vapaita muusta tavallisesta palveluksesta, etenkin kirjurit, jotka kirjuroivat esikunnassa - itse en ollut kirjuri.