Alla luetelluista syistä.
1.AUTOMAATTISOPIMUSTA EI OLE OLEMASSAKAAN
Sopimuksen syntymiselle ei laissa ole asetettu mitään määrämuotoa. Sopimus voidaan tehdä esimerkiksi kirjallisesti, suullisesti, sähköisesti tai hiljaisesti. Oleellista on luotettavasti osoitettavissa oleva SOPIMUSTAHDON ILMAUS. Oikeuskirjallisuuden huomattavan yksimielinen kanta on, että kuluttajaa sitova sopimus EI VOI SYNTYÄ PELKÄSTÄÄN KULUTTAJAN PASSIIVISUUTEEN PERUSTUEN.
Kuluttajalla on aina mahdollisuus valita, sitoutuuko hän tarjottuun sopimukseen vai ei. Kuluttajaa ei siis voi pakottaa sopimukseen. KULUTTAJA EI KOSKAAN TULE SELLAISEN SOPIMUKSEN SITOMAKSI, JOHON HÄN EI ITSE NIMENOMAISESTI HALUA SITOUTUA.
Yksityiselle pysäköintialueelle on mahdollista pysäköidä joko alueen haltijan tarjoama sopimus hyväksyen, taikka luvatta. Jonkun pysäköidessä luvatta, pysäköintialueen haltija voi vaikkapa kutsua poliisin paikalle, joka voi lain suomin valtuuksin hinata auton muualle sen kuljettajan kustannuksella.
Ajoneuvon kuljettaja voi siis valita, haluaako hän ostaa pysäköintialuepalveluita – esimerkiksi pysäköinnin valvontaa – sellaista tarjoavalta yritykseltä vai ei. Valvontayhtiöitten kyltit pysäköintialueitten sisäänajoväylillä ovat oikeudelliselta luonteeltaan mainoksia. KULUTTAJA EI KOSKAAN TULE AUTOMAATTISESTI KYLTISSÄ TARJOTUN SOPIMUKSEN SITOMAKSI, ellei hän sitä halua.
Tämän kannan on vahvistanut mm. Kuluttajavirasto Oy ParkCom Ab:ta koskeneessa päätöksessään.
Mitään automaattisopimusta ei siis ole olemassakaan, vaikka valvontayhtiöt sellaisesta unta näkevätkin.
2. JULKISTA PAKKOVALTAA EI VOI OTTAA ITSELLE TAI SIIRTÄÄ TOISELLE SOPIMUKSELLA
Suomen perustuslain mukaan julkisen vallan käyttö kuuluu vain virkavastuulla toimivalle viranomaiselle. Julkisen vallan käyttöön kuuluvia tehtäviä voidaan siirtää muulle kuin viranomaiselle vain lailla tai lain nojalla.
Laissa ja asetuksissa rangaistaviksi säädettyjen tekojen valvonta ja itsenäiseen harkintaan perustuva, rangaistusluontoisten maksujen määrääminen ovat kiistatta julkisen pakkovallan käytön ydinaluetta.
Perustuslain pakottavasta säännöksestä ei ole mahdollista yksityisoikeudellisin sopimuksin poiketa. Yksityinen yritys ei voi harjoittaa pysäköinninvalvontaa ja määrätä rangaistusluonteisia maksuja teoista, jotka viranomaisvalvonnassa johtaisivat rangaistusseuraamukseen. Muunlainen tulkinta johtaisi perustuslain vastaiseen julkisen pakkovallan yksityistymiseen.
Kaksi oikeustieteen professoria on ottanut julkisuudessa yllä kuvatun kannan.
Edelleen tämän tulkinnan on vahvistanut Helsingin hallinto-oikeus tuoreessa päätöksessään, jonka mukaan yksityisen vartiointiliikkeen työntekijällä ei ollut oikeutta määrätä pysäköintivirhemaksua, vaikka kunnallinen pysäköinnivalvoja oli hänet tähän valtuuttanut.
3. MIKSI YKSITYINEN PYSÄKÖINNINVALVONTAMAKSU ON LAITON VALELASKU?
Kun valvontayhtiöt laskuttavat autoilijoilta näitä pysäköinninvalvontamaksuja, ne vetoavat sellaiseen sopimukseen, jota
A) ei ole sopimusoikeudellisesti syntynyt, ja
B) ei perustuslain mukaan edes voisi syntyä.
Näin ne pyrkivät taloudellista hyötyä saadakseen erehdyttämään autoilijan maksamaan perusteettoman maksun. Oikeudellisesti tarkasteltuna kyseessä on valelaskutus, joka täyttää petoksen tunnusmerkistön. Edelleen valvontayhtiöt, ryhtymällä toimeen jonka vain asianomainen viranomainen saa suorittaa, syyllistyvät rikoslain tarkoittamaan virkavallan anastukseen.
Tahallista erehdyttämistarkoitusta osoittaa se, että oikeudellista osaamista osoittava reklamointi maksuvaatimuksiin johtaa aina perinnästä luopumiseen. Jos asiakasta ei onnistuta erehdyttämään, asia jätetään sillensä.
Valvontayhtiöt eivät ryhdy perintätoimiin tuomioistuinteitse, KOSKA SIIHEN EI OIKEASTI OLE PERUSTEITA. Vain häviävän pieni osa maksamattomista valelaskuista on viety oikeuteen ja silloinkin on pyritty valikoimaan "uhrit" siten, että he eivät kannetta vastustaisi.
Tämä on tyypillistä valelaskuttajan toimintaa; homma perustuu siihen, että aina joku maksaa. Kuinka monta rehellisesti toimivaa yritystä tiedätte, jotka eivät peri saataviaan?
KEHOTAN KAIKKIA YKSITYISOIKEUDELLISEN PYSÄKÖINNINVALVONTAMAKSUKEHOTUKSEN SAANEITA VIEMÄÄN SEN LÄHIMMÄLLE POLIISIASEMALLE JA TEKEMÄÄN RIKOSILMOITUKSEN LAITTOMASTA VALELASKUSTA.
Ylläolevia perusteluita saa vapaasti lainata.
1.AUTOMAATTISOPIMUSTA EI OLE OLEMASSAKAAN
Sopimuksen syntymiselle ei laissa ole asetettu mitään määrämuotoa. Sopimus voidaan tehdä esimerkiksi kirjallisesti, suullisesti, sähköisesti tai hiljaisesti. Oleellista on luotettavasti osoitettavissa oleva SOPIMUSTAHDON ILMAUS. Oikeuskirjallisuuden huomattavan yksimielinen kanta on, että kuluttajaa sitova sopimus EI VOI SYNTYÄ PELKÄSTÄÄN KULUTTAJAN PASSIIVISUUTEEN PERUSTUEN.
Kuluttajalla on aina mahdollisuus valita, sitoutuuko hän tarjottuun sopimukseen vai ei. Kuluttajaa ei siis voi pakottaa sopimukseen. KULUTTAJA EI KOSKAAN TULE SELLAISEN SOPIMUKSEN SITOMAKSI, JOHON HÄN EI ITSE NIMENOMAISESTI HALUA SITOUTUA.
Yksityiselle pysäköintialueelle on mahdollista pysäköidä joko alueen haltijan tarjoama sopimus hyväksyen, taikka luvatta. Jonkun pysäköidessä luvatta, pysäköintialueen haltija voi vaikkapa kutsua poliisin paikalle, joka voi lain suomin valtuuksin hinata auton muualle sen kuljettajan kustannuksella.
Ajoneuvon kuljettaja voi siis valita, haluaako hän ostaa pysäköintialuepalveluita – esimerkiksi pysäköinnin valvontaa – sellaista tarjoavalta yritykseltä vai ei. Valvontayhtiöitten kyltit pysäköintialueitten sisäänajoväylillä ovat oikeudelliselta luonteeltaan mainoksia. KULUTTAJA EI KOSKAAN TULE AUTOMAATTISESTI KYLTISSÄ TARJOTUN SOPIMUKSEN SITOMAKSI, ellei hän sitä halua.
Tämän kannan on vahvistanut mm. Kuluttajavirasto Oy ParkCom Ab:ta koskeneessa päätöksessään.
Mitään automaattisopimusta ei siis ole olemassakaan, vaikka valvontayhtiöt sellaisesta unta näkevätkin.
2. JULKISTA PAKKOVALTAA EI VOI OTTAA ITSELLE TAI SIIRTÄÄ TOISELLE SOPIMUKSELLA
Suomen perustuslain mukaan julkisen vallan käyttö kuuluu vain virkavastuulla toimivalle viranomaiselle. Julkisen vallan käyttöön kuuluvia tehtäviä voidaan siirtää muulle kuin viranomaiselle vain lailla tai lain nojalla.
Laissa ja asetuksissa rangaistaviksi säädettyjen tekojen valvonta ja itsenäiseen harkintaan perustuva, rangaistusluontoisten maksujen määrääminen ovat kiistatta julkisen pakkovallan käytön ydinaluetta.
Perustuslain pakottavasta säännöksestä ei ole mahdollista yksityisoikeudellisin sopimuksin poiketa. Yksityinen yritys ei voi harjoittaa pysäköinninvalvontaa ja määrätä rangaistusluonteisia maksuja teoista, jotka viranomaisvalvonnassa johtaisivat rangaistusseuraamukseen. Muunlainen tulkinta johtaisi perustuslain vastaiseen julkisen pakkovallan yksityistymiseen.
Kaksi oikeustieteen professoria on ottanut julkisuudessa yllä kuvatun kannan.
Edelleen tämän tulkinnan on vahvistanut Helsingin hallinto-oikeus tuoreessa päätöksessään, jonka mukaan yksityisen vartiointiliikkeen työntekijällä ei ollut oikeutta määrätä pysäköintivirhemaksua, vaikka kunnallinen pysäköinnivalvoja oli hänet tähän valtuuttanut.
3. MIKSI YKSITYINEN PYSÄKÖINNINVALVONTAMAKSU ON LAITON VALELASKU?
Kun valvontayhtiöt laskuttavat autoilijoilta näitä pysäköinninvalvontamaksuja, ne vetoavat sellaiseen sopimukseen, jota
A) ei ole sopimusoikeudellisesti syntynyt, ja
B) ei perustuslain mukaan edes voisi syntyä.
Näin ne pyrkivät taloudellista hyötyä saadakseen erehdyttämään autoilijan maksamaan perusteettoman maksun. Oikeudellisesti tarkasteltuna kyseessä on valelaskutus, joka täyttää petoksen tunnusmerkistön. Edelleen valvontayhtiöt, ryhtymällä toimeen jonka vain asianomainen viranomainen saa suorittaa, syyllistyvät rikoslain tarkoittamaan virkavallan anastukseen.
Tahallista erehdyttämistarkoitusta osoittaa se, että oikeudellista osaamista osoittava reklamointi maksuvaatimuksiin johtaa aina perinnästä luopumiseen. Jos asiakasta ei onnistuta erehdyttämään, asia jätetään sillensä.
Valvontayhtiöt eivät ryhdy perintätoimiin tuomioistuinteitse, KOSKA SIIHEN EI OIKEASTI OLE PERUSTEITA. Vain häviävän pieni osa maksamattomista valelaskuista on viety oikeuteen ja silloinkin on pyritty valikoimaan "uhrit" siten, että he eivät kannetta vastustaisi.
Tämä on tyypillistä valelaskuttajan toimintaa; homma perustuu siihen, että aina joku maksaa. Kuinka monta rehellisesti toimivaa yritystä tiedätte, jotka eivät peri saataviaan?
KEHOTAN KAIKKIA YKSITYISOIKEUDELLISEN PYSÄKÖINNINVALVONTAMAKSUKEHOTUKSEN SAANEITA VIEMÄÄN SEN LÄHIMMÄLLE POLIISIASEMALLE JA TEKEMÄÄN RIKOSILMOITUKSEN LAITTOMASTA VALELASKUSTA.
Ylläolevia perusteluita saa vapaasti lainata.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Kuka tällaista soopaa viitsisi lainata?
Rikosilmoitus laittomasta valelaskusta? Mikä rikos ja minkä maan lakien mukaan? Suomessa, kun ei voi soveltaa jonkun mesopotamian lakeja.
Valelaskuttaja yrittää taloudellista hyötyä saadakseen erehdyttää toisen maksamaan aiheettoman laskun. Näin se täyttää Rikoslain 36 luvussa tarkoitetun petoksen (tai olosuhteista riippuen sen lievän tai törkeän tekomuodon) tunnusmerkistön. Onhan näitä pönkäleitä nähty ennenkin, ei tämä ole mitään uutta.
Rikosilmoitusta tehtäessä ei kuitenkaan tarvitse tietää, mitä lainkohtia teko rikkoo. Tärkeintä on antaa mahdollisimman tarkka kuvaus tapahtuneesta. Esitutkinnan kuluessa ne rikosnimikkeetkin kyllä sitten täsmentyvät.
Höpö, höpö.
Taannoin Vantaalla pysäköijä kanteli syyttäjän syyttämättäjättämispäätöksestä valtakunnansyyttäjälle, joka totesi, ettei rikosta ollut.
Hieman ihmetetyttää, että sinulla on paremmat tiedot rikosioikeudesta? Mahtaa valtakunnansyyttäjää nolottaa.
Heh, hyvin olet ottanut asiasta selvää. Syyttäjä jätti syyttämättä siitä että onko yksityinen lasku liikaa kunnallisen pysäköinnin virhemaksun näköinen. Syyttäjän mielestä ei ollut, ja samaa mieltä oli valtakunnansyyttäjä. Kumpikaan ei ottanut kantaa siihen onko koko lasku laillinen.
Kuten tunnettua, Parkcom tarjoaa toimintansa oikeutukseksi esim. Ruotsin käytäntöä. Parkcomin nettisivuilla todetaan: "Ruotsin korkein oikeus antoi eräitä [valvontamaksua] koskevia ennakkopäätöksiä (Högsta domstol 1958:31, 1981:15, 1982:115 ja 1983:99) ennen kuin siellä säädettiin vuonna 1984 yksityistä valvontamaksua koskeva laki (lag om kontrollavgift vid olovlig parkering 1984:318). Tämä laki itse asiassa vain vahvisti siihenastisen vakiintuneen oikeuskäytännön."
Jos oikein ymmärsin kyseisen Ruotsin lain 1. pykälän, niin se näyttäisi kieltävän yksityisen valvontamaksun perimisen silloin, kun väärinpysäköinnistä on säädetty julkisoikeudellinen pysäköintivirhemaksu. Kohtuullista onkin, että viranomaisen määräämä pysäköintivirhemaksu on ensisijainen seuraamus, eikä samasta virhepysäköinnistä voi määrätä yksityistä valvontamaksua.
Toivottavasti Parkcom alkaa pian noudattaa toiminnassaan Ruotsin lakia yksityisestä valvontamaksusta:-)
Ruotsin vuosina 1958, 1981, 1982 ja 1983 annetut ennakkopäätökset on myös annettu sellaisena aikana, jolloin tietosuojaa ei ollut edes käsiteenä olemassa. Suomessa vuonna 2007 on voimassa henkilötietolaki, joka yksiselitteisesti kieltää henkilötietojen käsittelemisen muissa kuin laissa erikseen mainituissa yhteyksissä. Sakkofirmojen tapa hakea ajoneuvorekisteristä ajoneuvon kuljettajan tai haltijan henkilötiedot ja "arvata" että tämä on ollut myös kuljettaja rikkoo käsittääkseni henkilötietolakia. Koska sakkofirmojen koko bisnes perustuu näiden tietojen hyväksikäyttämiselle, toimintaan pitäisi saada stoppi jo pelkästään tällä perusteella.
"Toivottavasti Parkcom alkaa pian noudattaa toiminnassaan Ruotsin lakia yksityisestä valvontamaksusta:-)"
Itse olen ymmärtänyt Ruotsin toiminnan niin että yksityiset parkkifirmat valvovat OMIA, itse omistamiaan parkkialueita, ja antavat ainoastaan näillä pysäköintialueilla omia virhemaksuja. Parkcom on tästä "hieman" säveltänyt omia käsityksiä oman bisneksen turvaamiseksi. Edelleenkään sen enempää Ruotsin kuin Intiankaan laki ei päde Suomessa, eli kaikki viittaukset muihin kun Suomeen lakiin voidaan vetää pöntöstä alas Nokialaisen jäteveden mukana.
Ruotsissa maanomistaja voi siiträä valvonnan haluamallen toimijalle:
"På tomtmark och liknande kan en
markägare förbjuda eller bestämma
villkor för parkering. Ofta anlitar
markägaren t.ex. ett vaktbolag
för övervakning.
Parkerar du fel kan du få betala
en kontrollavgift. Hur stor avgiften
får vara är bestämt i lag. Den som
övervakar fäster en betalningsanmaning
på det felparkerade
fordonet eller lämnar den till föraren.
Föraren och fordonsägaren ansvarar
gemensamt för att avgiften betalas.
Gäller det en kontrollavgift som du
anser felaktig är det markägaren du
ska ta kontakt med.
Reglerna för hur kontrollavgifter
får krävas in är lite annorlunda
än för felparkeringsavgifter.
Förfarandet kan jämföras med vad
som gäller vid en vanlig faktura,
men föraren och fordonsägaren
är solidariskt betalningsansvariga.
Efter en påminnelse kan markägaren
vidta åtgärder för att kräva
in beloppet, i sista hand genom att
vända sig till en domstol."
http://publikationswebbutik.vv.se/upload/1600/88517_stanna_ och_ parkera_utg_5.pdf
Ruotsin laista on huono ottaa mallia Suomeen, siellä on ollut erilainen lähtötilanne kun lakia on säädetty.
Suomen tieliikennelaki on voimassa myös yksityisalueella ja siellä on myös selvästi kerrottu pysäköinnistä yksityisalueella. Suomessa myöskin on laki, joka määrittelee ne tahot jotka voivat pysäköintivirheestä rangaista, alueesta riippumatta.
Ruotsin tieliikennelaissa ei ole pysäköintiä koskevaa pykälää joka olisi voimassa yksityisalueella, tämä aukko on Ruotsissa paikattu tällä lailla yksityisestä pysäköinninvalvonnasta.
Ruotsi on myös monarkia. Jos Ruotsin laki siis pätee täällä, niin eikös tämä nyt ole ollut melkoista pelleilyä, että meille on valittu joku ihmeen presidentti jo 90 vuoden ajan?
Ruotsi on yksikielinen maa. Jos Ruotsin laki siis pätee täällä, niin eikös tämä touhu tämän suomen kielen kanssa ole ollut melkoista pelleilyä?
Ruotsin lain mukaan rahayksikkö on kruunu. Jos täällä kerran pätee Ruotsin laki, niin minkäs takia sakkofirmat sitten kirjoittavat maksulappunsa euroissa?
"Ruotsin tieliikennelaissa ei ole pysäköintiä koskevaa pykälää joka olisi voimassa yksityisalueella, tämä aukko on Ruotsissa paikattu tällä lailla yksityisestä pysäköinninvalvonnasta."
Siinä mielessä Ruotsin malli näyttää kuitenkin hyvältä, että yksityinen pysäköinninvalvonta saa määrätä valvontamaksuja vain silloin, kun viranomaisella ei ole asiassa toimivaltaa.