on saanut 3 keskenmenoa ja nyt peelotaa kun suunitelaa lasta.. sekin pelotaa kun menää tutkimuksiin mun keskenmenoista mun rakas mieskin testaa samalla.. mulla on maaliman ihanin mies et kestää tämän kaiken.. mulla on melkeen kaikki mitä on halunut paitsi se lapsi puutu meidän elämästä.. eli uuta yritämään. sen tiedän että mun miehesä ei ole lapsen saanin kanalta vikaa kun sillä on jo yksi lapsi..
3 keskenmenoa ja nyt suunitelaa lasta
lapsikuume
141664
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 8 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
lukihäiriö. Tekstistäsi ei saa mitään selvää
vain, mielestäni kirjoitti kuin tyypillinen ulkomaalainen.
Ei ole tärkeä onko kirjoituksessa virhe tai kaksi, tärkeä on asiaa.
Mikset pystyy siihen keskittymään?
Ne sellaiset heitot on minusta aikaa ilkeitä, tuskin itse halusit sellaista lukeaa, että joku vaan mollaa .
Ihme ettei kuka ole koskaan täällä palstalla minulle sattunut näin sanomaan, olen saanut oikein kannustavia ja sydäntä lämmittäviä viestejä vaikka varmaasti teen minäkin virheitä ja olen ulkomaalta tullut.
Hyvää jatkoa kuitenkin ja koeta edes
sopia meidän virheellisten kanssa samalle palstalle, eiks niin?
mitä sitten vaikka ketjun aloittajala olisi lukihäiriö? kirjoitushäiriö tuskin vaikuttaa keskenmenoihin tai lapsen saantiin mitenkään. itselläni on huomattava lukihäiriö(joka siis ilmenee myös kirjoittamisessa) ja ihmettelen usein miksi ihmiset pitävät häiriötä tyhmyytenä?
"Se ei johdu älykkyyden, kuulon tai näön vajavaisuudesta tai huonosta kouluopetuksesta. Vaikka lukihäiriö johtuu neurologisesta poikkeamasta, sitä ei luokitella kehitysvammaisuudeksi tai vajaaälyisyydeksi. Lukihäiriötä esiintyy älykkyydestä riippumatta. Sen taustalla oleva neurologinen eroavaisuus on luonteeltaan pysyvä eikä siitä voi opettaa pois, mutta erityisellä tuella siitä aiheutuvia ongelmia voidaan vähentää."
suoraan wikipediasta kopioin.
anteeksi ei nyt kuulu aiheeseen,mutta paloi lopullisesti hermot,kun jokaisesta virheestä jaksetaan mainita!
viestin aloittajalle terveisiä,että omalla äidilläni ainakin minun tietojeni mukaan ollut myöskin 3 keskenmenoa ennen minun ja pikkusiskoni syntymää. kuusi vuotta yrittivät kunnes minä tulin. ja vanhempani ovat edelleen 25 vuoden jälkeen yhdessä eivätkä eronneet,kuten joku täällä väitti lopulta käyvän pikään yrittäneille.
Kyllä on ihme tyyppi, kun ei ymmärrä suomenkieltä jos kirjain sieltä tai täältä puuttuu. Minä ainakin ymmärsin täysin! Kommentoija "onko sulla" voisi itse miettiä kellä on lukihäiriö ja kellä ei, jos ei itse ymmärrä mitään selvästä tekstistä!
Mä toivotan alkuperäiselle oikein paljon onnea tulevaisuuteen ja rohkeutta yrittää!
Kiitos Sinulle minunkin puolesta.
Minäkin olen ulkomailta tullut ja olisi aika kamala sellaisia viesteja saada, mitä ap sai .
Onneksi täällä on pääasiallisesti keskitetty viesteihin , ei siis virheisiin.Ja samassa venessä me ollaan, ollaanko suomalaisia tai ulkomaalaisia, miksi siis toi ilkeily?
Rohkeutta ja onnea sinne tutkimuksiin.
Toivottavasti keskenmenojen syy löytyy ja saate sen oman lapsen lopulta.
Ja olen pahoillani Sinun keskenmenoista, itse sain keskenmenon viime kuussa ja luulen kyllä tietävän, miltä Sinusta tuntuu.
Voimia!
iskänä, lapset 3 kpl n. 30v,
on jotain ajateltu myös.
on nähty että keskenmenoilla voi olla jokin viesti,
sitten kun syntyykin, ei ole terve lapsi, aina.
toiseksi,
useiden yrittämisen jälkeen mies väsyy jo ja eroaa, kun lapsi sittenkin tulee.
Näin vuosien yrittämisen ja/tai adoption jälkeen on tapahtunut usein.
toki, ei minulla ole virallisia tilastoja,
eikä aina näin käy, mutta tuolta hieman näyttää kun taaksepäin elämää katselee 3 aktiivisen lapsen kaveri-, harrastus, koulu- ym. ystäväpiiriä nähneenä.
Voin sanoa, että lapsen hoito on kovaa työtä, johon pitää olla monitaitoinen,
ei heistä automaattisesti hyviä tule.
Minä ainakin ymmärsin tekstin ihan täydellisesti. Ja aika tyhmää alkaa mollaamaan jos ihminen ei osaa hyvin suomea jos on vaikka ulkomailta tullut. Tuskin tekään, jos muuttaisitte vieraaseen maahan, oppisi MONEEN VUOTEEN kirjoittamaan täydellisesti!
Ja samoin kuin Merkka, minäkin olen ulkomailta(Somaliasta)Suomeen tullut ja kun tulin, kesti kauan ennen kuin opin kirjoittamaan "oikein" vaikka olin oppinutkin puhumaan hyvin suomea. Ja teen vieläkin virehitä kirjoittaessani.
Olkaa kannustavia aloittajaa(ja muitakin) kohtaan älkääkä moittiko.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=116&conference=4500000000000197&posting=22000000031244134
Luin mm. tuon ja ymmärsin
"Olkaa kannustavia aloittajaa(ja muitakin) kohtaan älkääkä moittiko."
En moittinut mitään, kerroin vaan mitä on nähnyt ja kokenut kun olen ollut lasten hyvinvoinnista kiinnostunut, kolmen lapsen isänä, urheilun, koulujen ym.
kautta noin 30v ikään saanut ja heilläkin on jo 8-12 v ikäisiä lapsia.
On nähty useita, asuvat vielä pikkukaupungissa ja ovat tuttaviakin,
kun ovat toista odottaneet kauan, kun se vihdoinkin tuli, se oli pettymys,
suurin into oli jo laskenut.
Samoin mies oli jo 40v ja pian vanheni ja ei enää jaksanut touhuta lapsen kanssa,
eli häipyi kodista.
Tunnen myös kieltenopettajan Filosofian maisterin ja Ekonomin,
joilla kaikki oli hyvin, mutta silti eivät osanneet lasta kasvattaa.
10 vuotta sitä odottivat, kun siten saivat ja saivat ne lapset 15v ikään,
kumpikin lähti kodista.
Tytär 35v pojan luo ja poika huumeporukoihin.
Totta kai, kaikki sanot että nuo on yksittäistapauksia,
mutta niitä yksittäistapauksia on vaan kovin runsaasti,
niistä ei ole tilastoja, mutta siitä on tilastot,
kuinka nuorten itsemurhat ovat suomessa maailman korkeampia,
samoin avioliiton kestot meillä noin 6,2 vuotta.
Toistan, ei se lapsenkasvatus automaattisesti suju,
siihen pitää todella uhrata aikaa 15 vuotta ja onnistua,
muuten saa ikuisen harmin.
Noh, kyllä minusta se kannustaminen tai lohtutaminen tälä palstala olisi se ensimmäinen vaihtoehto.
Tottakai tulee joskus möhlittyä ite kullakin oman elämänsä kanssa ja asiat eivät menekään enää niin kuin mitä ollaan suuniteltua, mutta jos jäädään pelkämään, että ehkä sitä ja ehkä tätä...niin me emme uskaltaisi tehdä mitään, ei hankkia perhettä, ei mennä opiskelemään, ei siis mitään.
Ja jos olet enemmän muilla palstoilla kurkkinut, niin esim. abortti palsta on sellainen missä harvoin näkee mitään fiksua ja rakentavaa .Viesteissä aikuiset naiset vaan molla ja haukkuu toisiaan ja mitä rumemmin , sitä parempi.
Se on oikeesti ällö ja mua suututta jokainen sellainen viesti missä edes vähä koetettaan toiselle pahaa mieltä saada. Esim. vaikkapa toi vastaus tähän aloittajalle, että oletko sitä ja oletko tätä? Kuka se uskaltaa sit enää tulla tänne neuvoa saamaan tai tunteita purkamaan?
Naiset unohtavat, että me ollaan kaikki tasavertaisia ihoväristä, kotimaasta ja kirjoitus tasosta riippumatta.
Meidän pitäisi ymmärtää ja olla toisiamme tukena.
Itse kun sain kuukaus sitten keskenmenon ja sitä oli pakko käydä ulos purkamassa, arvaa miten hyvältä tuntui kun joku tuntematon sanoi ymmärtävänsä ja läheti jopa "halauksen" ?
Sellaiset naiset/tytöt täällä palstalla on oikeesti kullan arvoiset.
...........
Ja terkkuja tummaihoiselle ulkomaalta tullut tytölle/naiselle !
Mitä pyydät ajattelemaan? Tilanteita on monia erilaisia. Minulla on kolme perättäistä keskenmenoa. On meillä yksi terve lapsikin, joka sai alkunsa pillereiden aikaan (syntynyt ennen keskenmenoja). Keskenmenot voi johtua monesta muustakin syystä, kuin siitä, että lapsessa olisi vikaa. On tukostaipumusta yms. Monet syyt ovat helposti hoidettavissa. Pitäisikö yrittäminen lopettaa siitä huolimatta?
Moni mies lähtee lätkimään, myös silloin jos lapsia ei siunaannu ollenkaan. Tai vaikka lapset tulisikin kuin tilauksesta.
Eikä keskenmenot välttämättä edellytä vuosien yritystä. Meillä on yritetty vasta reilu 7kk.
Kyllä lapsen hoito työtä on, mutta unelmista ei kannata luopua. Minulla on maailman kaunein poika ja kyllä minä hänelle sisarusta haaveilen! Keskenmenoista huolimatta!
http://www.iltalehti.fi/perhe/200702155742814_pr.shtml
tuossa yksi,
tämän päivän iltalehdessa taisi olla etusivulla kirjoitus, kun jollekin tuli syöpä, keskenmenojen jälkeen.'
Itse tiedän kun tuli keskenmenojen jälkeen vakava reuma, hän kyllä pystyi lapsen kasvattamaan,
mutta kun oli pienipalkkainen, oli eläke todella pieni.
Toiseksi, kun lapsi oli 20v, oli äiti jo aivan voimaton,
lapsi sai häntä hoitaa.
Noh, kyllä se nyt suurin piirtein jo viestistä näkee että kuuluuko kannusta tai ei. En mä nyt sitä tarkoitanut että kannustan sokeasti ihan mitä vaan, kyllä asia pitäisi olla minustakin kannustamisen arvoista. Ja nyt se oli.
Ja kun ap on kokenut kolme keskenmenoa ja haluaa yrittää vielä, niin minusta se on kannustamisen arvoinen. Joskus tarvi kuulla toisen mielipidettä ja tarvi kuulla ettei ole asian kanssa yksin ja toisetkin ponnistelee samalaisen asian kanssa.
Itse olen yhden keskenmenon kokennut, voin vaan kuvitella miltä tuntuu sitä läpi käydä kolmesti.
Mutta yksi keskenmeno tai kolme tai viisi, lapsen saamisen halu ei siitä häviää mihinkään.
Eikä silloi todellakaan auta vieraan paasaaminen että ette te edes ole vanhemmiksi kelvollisia, jättäkä isolla vaivalla lapset tekemättä koska pieleen menee kuitenkin..
Ja tuskin olisi oikein sanoa, että lopetta hei, saat kuitenkin keskenmenon.
Toivossa sitä paremmin jaksaa...