Hyvä mies, oletko koskaan ollut ihastunut/ rakastunut huomattavasti keskivertoa vähemmän kauniiseen naiseen?
Siis niin, että sinun silmissäsi hän on viehättävä, vaikka yleisten mittapuiden mukaan niin ei olisikaan.
Entä, jos tällainen neiti on kiinnostunut sinusta?
Kysyn tätä lähinnä yli 25-vuotiailta, sillä kuka pikkupoika myöntäisi ihastuneensa ei-kauniiseen naiseen...
No, kyllähän kadulla näkee, että moni vähemmän viehätääväkin nainen on parinsa löytänyt, mutta omien ulkonäkökompleksieni takia olen kiinnostunut kuulemaan miesten kommentteja...
Olen pian 3-kymppinen nainen pääkaupungista. Akateeminen. Kelvollisessa duunissakin.
Kuulun siis siihen naisryhmään, jota usein moititaan liiasta kriittisyydestä miesten suhteen.
Itselläni ei ole erityisiä kriteerejä miehen koulutuksen, tulotason, pukeutumisen tai ulkonäön suhteen. (Tosin olemushan kertoo yhtä sun toista elämäntavoista, ja tietysti toivon, että ne ovat lähellä omiani...)
Kroppani on ok. Harrastan liikuntaa ja aerobi-salissa en erotu 2-kymppisistä ainakaan kovin paljon negatiiviseen suuntaan, vaikka lyhyehkö olenkin.
Sen sijaan kasvoni eivät ole kauniit. Eivät edes kivan näköiset. Sanoisin, että reilusti keskivertoa vähemmän kauniit. Jopa niin että, peruskouluaikanani jouduin siitä silmätikuksi ja kiusaajia olivat luonnollisesti pojat.
No, eipä ihme, etten ole sittemmin paljon viitsinyt miehiä lähennellä. Jos ei kelpaa, niin ei kelpaa.
Itselläni ei ole läheisiä miehiä perheessäni, eikä niitä ole työpaikallanikaan, joten miesten ajatusmaailma on jäänyt aika vieraaksi...
Siis niin, että sinun silmissäsi hän on viehättävä, vaikka yleisten mittapuiden mukaan niin ei olisikaan.
Entä, jos tällainen neiti on kiinnostunut sinusta?
Kysyn tätä lähinnä yli 25-vuotiailta, sillä kuka pikkupoika myöntäisi ihastuneensa ei-kauniiseen naiseen...
No, kyllähän kadulla näkee, että moni vähemmän viehätääväkin nainen on parinsa löytänyt, mutta omien ulkonäkökompleksieni takia olen kiinnostunut kuulemaan miesten kommentteja...
Olen pian 3-kymppinen nainen pääkaupungista. Akateeminen. Kelvollisessa duunissakin.
Kuulun siis siihen naisryhmään, jota usein moititaan liiasta kriittisyydestä miesten suhteen.
Itselläni ei ole erityisiä kriteerejä miehen koulutuksen, tulotason, pukeutumisen tai ulkonäön suhteen. (Tosin olemushan kertoo yhtä sun toista elämäntavoista, ja tietysti toivon, että ne ovat lähellä omiani...)
Kroppani on ok. Harrastan liikuntaa ja aerobi-salissa en erotu 2-kymppisistä ainakaan kovin paljon negatiiviseen suuntaan, vaikka lyhyehkö olenkin.
Sen sijaan kasvoni eivät ole kauniit. Eivät edes kivan näköiset. Sanoisin, että reilusti keskivertoa vähemmän kauniit. Jopa niin että, peruskouluaikanani jouduin siitä silmätikuksi ja kiusaajia olivat luonnollisesti pojat.
No, eipä ihme, etten ole sittemmin paljon viitsinyt miehiä lähennellä. Jos ei kelpaa, niin ei kelpaa.
Itselläni ei ole läheisiä miehiä perheessäni, eikä niitä ole työpaikallanikaan, joten miesten ajatusmaailma on jäänyt aika vieraaksi...
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kyllä kasvot ovat tärkeät, mutta ne unohtuvat kyllä jos naisen yleinen olemus on hurmaava.
Ja voin kirkkain silmin sanoa että olen ollut ihastunut ja myöhemmin rakastunut keskivertoa rumempaan naiseen
Siis vain tämä on vain minun oma luuloni vaikka ulkonäkö ei olekaan kuulemma se ratkaiseva asia niin on se vaan niin että kasvot on se osa naista johon useammat ihastuvat se pieni osa koko naista eikä vaikuta?? muuten millainen nainen on.
Itse olen aina ihastunut "kauniiseen" naiseen ne ovat aina vaikuttaneet todella mukaviltakin tosin liian kauniita minulle jotta minulla ois mahdollisuuksia.
Niin kuten itse sanoit "No, kyllähän kadulla näkee, että moni vähemmän viehätääväkin nainen on parinsa löytänyt" se pitää totaalisesti paikkansa molempien sukupuolen suhteen sillä siellä liikkuu käsikädessä vaikka minkälaisia/kaikenkokoisia/näköisiä pariskuntia.
Mutta jos olet vaan jossain esillä siis miesten suhteen ,ravintolat jne ... tai joku muu paikka missä on yleensä ihmisiä/miehiä niin joku löytää sinutkin kukaan ei tule sinua kotoonta hakemaan.
Eli johonkin vaan liikkeelle viet itsesi esille/näytille varmaan joku sinustakin kiinnostuu sillä mielihaluja on moneen makuun.
ZEMPPIÄ SULLE MIES YLI40V
En ole kuin hädin tuskin tuon rajapyykin ylittänyt. Yleensä ihastun juuri niin sanottuihin "rumiin" naisiin, siis kavereiden mielestä rumiin. Ehkä minulla vain on outo maku, mutta tietyt ennakkoluulot kauniita naisia kohtaan varmasti vaikuttavat asiaan myös.
(se kuulu sisäinen kauneus tai sen puute)
Moi!
Itselläni ei ole kokemusta rumasta ulkonäöstä, huonosta itsetunnosta kylläkin.
Tästä päästäänkin oleelliseen: valtava merkitys on sillä, miten nainen itsensä kantaa ja kuinka itsevarma on. Jos näytät siltä, että olet sinut itsesi kanssa, miehet tykkää. Ja naiset, jotka eivät lannistu heti kun mies ei olekaan kiinnostunut, saattavat lopulta saavuttaa tämän. Olen seurannut teini-iästä asti muutamien vaatimattoman näköisten tuttujen liikkumista miesmaailmassa, ja hyvin ovat menestyneet, kun ovat _sinut itsensä kanssa_.
Toinen juttu, monet tekevät "rumasta" ulkonäöstään persoonallisuuden, muuttavat eroavaisuutensa erikoislaatuisuudeksi. Raitasukkia vaan jalkaa ja grunge-look päälle :) Jos nenä on iso, korosta sitä jne. :) Leikkauta mielenkiintoinen tukka.
Vastasin, vaikket minulta kysynytkään.
Ei sun ulkonäös oo vikaa, vaan asentees.
Jos kolmekymppisenä pääset sanomaan
alle 25:tosta pikkupojaksi,
niin oot saatanallinen idiootti,
tai vitumoinen narsisti.
Sääli suo =(
Ai niin ja se ei oo sit siit ulkonäöstä
kiinni, eikä tosin iästäkään...