Jotain huomisesta

Rakastan ja vihaan kaikkea vaikeaselkoista. Ainutkaan suhde johonkin käyttämääni kirjainyhdistelmään ei ole vielä tähän mennessä tuonut minulle sitä euforiaa jota hanakasti haen. En ole oikein varma onko se edes mahdollista.

Ennen kuvittelin juuri niin, että kaikki pääni sisältö olisi mahdollista ilmaista muutamalla sanalla läppärin ruutuun. En kykene ymmärtämään, miten olen voinut saada ajatuksiini niin kelvottoman idean.

Tämä on hyvin teennäinen ajatuskulku, eräänlainen pakkoliike supistaa kaikki yhteen pisteeseen, kuin synnytys, jossa syntyy jotain käsittämätöntä ja vaikeasti hahmotettavaa, tärkeäksi naamioitunutta turhuutta.

Kiitän kommentoinnistasi. Kiitän siitä että ajattelet.

XSS kirjoitti:

Rakastan ja vihaan kaikkea vaikeaselkoista. Ainutkaan suhde johonkin käyttämääni kirjainyhdistelmään ei ole vielä tähän mennessä tuonut minulle sitä euforiaa jota hanakasti haen. En ole oikein varma onko se edes mahdollista.

Ennen kuvittelin juuri niin, että kaikki pääni sisältö olisi mahdollista ilmaista muutamalla sanalla läppärin ruutuun. En kykene ymmärtämään, miten olen voinut saada ajatuksiini niin kelvottoman idean.

Tämä on hyvin teennäinen ajatuskulku, eräänlainen pakkoliike supistaa kaikki yhteen pisteeseen, kuin synnytys, jossa syntyy jotain käsittämätöntä ja vaikeasti hahmotettavaa, tärkeäksi naamioitunutta turhuutta.

Kiitän kommentoinnistasi. Kiitän siitä että ajattelet.

Ehkä ongelmana on se, että pyrit yhdistämään kuvailevan tavan ja yksinkertaistamisen. Kuvailevissa teksteissä, jotka ovat yleensä pitkiä, on mahdollista leikkiä sanoilla. Yksinkertaistajan on ehkä parempi käyttää oikeita sanoja, ettei tule epäselvyyksiä. Mene ja tiedä. Tämä on oma tapani ajatella.

Joku saattaa pitää nykyistä tapaani ajatella ja kirjoittaa sopimattomana. Toisaalta yritän kertoa asiat suoraan sellaisina, kun koen ne. Samalla olen monesti huvittunut omasta raadollisuudesta. Mitä paremmin tunnen itseni, sitä vähemmän kirjoitukseni ovat tapasovinnaisia.