Eli keramiikkauunin speksit on seuraavat:
120 V, 12A, 1440 W, phase 1 ja 60 Hz.
Saako tällaista vehjettä jotenkin toimimaan Suomessa, ja jos saa niin mitä se vaatii?
120 V, 12A, 1440 W, phase 1 ja 60 Hz.
Saako tällaista vehjettä jotenkin toimimaan Suomessa, ja jos saa niin mitä se vaatii?
Vastaukset 106
Vanhimmat
kuorman?
mutta maksaa enemmän kuin uusi uuni.
Partco:lla näyttäs olevan 1500VA 230->110V muuntaja 288€. Tiedä sitten onko hintansa väärti...
http://www.partco.fi/luettelot/sivut/right.php?sivunro=107
resistiivistä kuormaa - VASTUS - niin leikkaa diodilla täkäläisestä sähköstä toisen puoliaaallon pois.
Vuosi sitten tästä kinasteltiin. Eli ilman diodia lähes kaksinkertaisesta jännitteestä (230 V) johtuen teho on lähes nelinkertainen, eli 5290 W. Jos diodilla leikataan toinen puoliaalto on teho puolet edellisestä, eli 2645 W. Eli lähes kaksinkertainen nimellistehoon nähden. Diodikytkennällä poltat uunisi vastukset!
paikkansa! Jos kuorma on todella pelkästään resistiivistä, niin diodileikkaus onnistuu TAATUSTI! Ota huomioon, että toisen aallon puoliskan pois leikkaamalla jännite PUOLITTUU!!!
Kun jännite puolittuu, eli teho on se alkuperäinen. EI NELINKERTAISTETUSTA PUOLET!!!
Keramiikkauunin elektroniikka ei sitten välttämättä toimi diodileikatulla jännitteellä.
kokeilisi TAVALLISTA KIINTEÄSTI ASETETTUA tyristorisäädintä?
:)
Eli: Alkuperäinen nimellisjännite on 120V / 60Hz jolloin teho on 1440W.
Yksinkertaisella diodileikkauksella leikataan kokonaan negatiivinen aallonpuolisko pois eli jännite on leikattu siniaalto jossa negatiivisen aallonpuoliskan aikainen jännite on nolla ja positiivisen aallonpuoliskon jännite on 115V. Eli mistä se teho nousisi kaksinkertaiseksi diodi leikkauksessa? Päinvastoin teho hieman laskee, koska puoliaaltotasasuuntauksessa tuo toinen aallon puoliska puuttuu kokonaan.
Jos diodilla leikataan toinen puoliaalto pois, teho puolittuu (näinhän sen pitääkin olla). Mutta jännitteen tehollisarvo ei puolitu, vaan tippuu 0,7:ään.
Ottakaa nyt huomioon, että yritätte käyttää 120 V laitetta 230 V, eli lähes KAKSINKERTAISELLA! jännitteellä. Jos jännite kahdentuu, niin samaan kuormaan ajettuna teho nelinkertaistuu. Jos diodilla leikataan puolet tästä pois, on teho kaksinkertainen nimellisjännitteelä (120 V kokoaalto) saatuun verrattuna. Muuten, voisin myydä uunin käyttäjälle siihen sopivan 2,2 kVA muuntajan 150 eurolla.
Ottakaapa laskutikku käteen sormienne lisäksi!
Olkoon sitten niin. En jaksa väitellä enää näiden amatöörien kanssa. Et näköjään ymmärrä yhtään mitään diodilla puolitetusta siniaallosta.
JÄNNITE PUOLITTUU!!!! Ja uusi teholaskenta tehdään tuon puolittuneen jänniteen perusteella ja teho tippuu enemmän! PALJON ENEMMÄN! En viitsi vaivautua laskemaan täälllä on niin vähällä tiedolla varustettuja vastaväitteitä, että antaapa olla.
Jos hallitsette, niin _EHKÄ_ se vastauskin löytyisi?
:D
Joku ilmeisesti sekotti täällä asioita ja ilmoitti, että diodilla leikattu jännite putoaa 0,7 kertaiseksi. Tämä pitää paikkansa tasasuuntaajassa jossa kondensaattorilla varataan jännite lähelle siniaallon huippujännitettä. Siniaallon huipusta huippuun jännite on tehollinen 230V * neliöjuuri2= 325V
Sinijännitteen tasasuuntaus tekee jännitteelle seuraavaa.
Jännite puolittuu 115V.iin jonka huippuarvo on 115V x neliöjuuri2 = 162V. Tätä huippuarvoa ei voi käyttää laskettaessa tehoa uuniin, koska sellaista varauskapasiteettia ei kukaan viitsi rakentaa jolla tuolla teholla jännite nostettaisiin huippuarvoon, Ja miski pitäisi nostaakaan koska jännite halutaan nimenomaan pudottaa.
Uunin resistanssi on 120V / 12A = 10 ohm.
Diodia käyttäen teho lasketaan seuraavasti.
I = U / R 115V / 10 ohm = 11,5A
P = U * R 115V * 11,5A = 1322W
Yhdellä diodilla leikattuna teho on edellitä laskelmaapienempi. Ei missään nimessä suurempi, vaan mielummin puoliaaltotasasuuntauksesta johtuen jollain kertoimella pienennetty.
mikäli rakennetaan kokoaalto tasasuuntaus voi tilanne olla tuo laskettu.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tasasuuntaaja
niin homma hoituu ilman 'sähköoppiakin'.
:D
keneltään geometrikolta ennen noita laskelmia
sen 'sähköopin', niin te tietäisitte, että sehän on SILKKAA geometriaa.
:D
geometriaa. Mitä sillä sitten on väliä ymmärtääkö laskevansa geometriaa vai sähköoppia kunhan laskee oikein?
Sinijännitteen puoliaaltotasasuuntaus ei todellakaan puolita jännitteen tehollisarvoa.
Asian voi rautalangasta vääntää vaikkapa näin:
Kun vastuksen kanssa laitetaan sarjaan diodi, niin virta kulkee vain puolet ajasta. Joka toisen puolijakson ajan virta on nolla. Sen toisen puolijakson aikana kulkeman virran suuruuteen diodi ei kuitenkaan vaikuta. Näin ollen vastukseen jäävä teho puolittuu. Koska vastuksen teho on yhtä kuin jännitteen neliö jaettuna vastuksen resistanssilla, niin nähdään, että jännitteen neliö on se joka puolittuu, eikä jännite. Puoliaaltotasasuuntaus siis pudottaa jännitteen tehollisarvon kertoimella 0,707
Ensin jenkkiuunin teho on 1440w ja kun se tuodaan suomen sähköverkkoon sen teho on 5290W. AIVAN OIKEIN. Tähän saakka. Sitten alkaa puppu.
Diodi leikkauksella jännite tiputetaan puoleen tehollinen jopa vielä pienemmäksi koska toinen puoli siniaallosta puuttuu kokonaan.
Tuo sun tehon puolittumisteoria vastaa tilannetta, että uuni vietäisiin takaisin jenkkeihin ja sinne saapuessa teho olisi sitten tuplaantunut 2645W.ksi. Et mites siinä nyt niin kävikään? REPS :-))))))))))))))
..jännite suomen sähköverkossa on 325V josta saadaan tehollinen arvo kertomalla jänite luvulla 0,707.
Leikkaamalla toinen aallon puolikas pois huippuarvoksi saadaan 162V Jännitteen tehollisarvo on korkeintaan 162V * 0,707= 114,5V.
Todellisuudessa tehollinen arvo on vielä pienempi koska toinen aallon puoliska puuttuu kokonaan.
Wikipedialinkit ei nyt auta siinä, että osoitat tietämättömyyttäsi.
parempi laskelma. Tuo laskelmani vaan pitää paikkansa vaikka kuinka sanoisit, ettei pidä.
230V siniaallon hetkellinen huippujännite nollan ja vaiheen välillä on 325V, 325V ei ole huipusta huippuun -jännite.
No kerro paljonko se jännitteen tehollisarvo tippuu kun toinen puolijakso leikataan pois. Kun vastukseen syötetään tehoa niin tehollisarvo ratkaisee.
(Pakkohan tuon on provo olla)
...välinen jännite on nimeltään vaihejännite. Oletko sitä mieltä, että tuo jännite on siniaallon muotoista sykkivää tasajännitettä jolla on polariteetti? Onko nolla sinun mielestäsi - ja vaihe .
Oma käsitys on se, että nollan ja vaiheen välillä on vaihtojännite jonka huipusta huippuun arvo on 325V.
jännite kasvaa 120 V:sta 230 V:iin eli n. 1,92 kertaiseksi. Teho kasvaa jännitteen neliössä eli 1,92*1,92 eli siis 3,67 kertaiseksi. Ja tästä leikataan diodilla joka toinen aalto pois, eli teho puolitetaan - jolloin jäljelle jää tehon kasvu n. 1,84 kertaiseksi.
...että laskussasi oletat, että diodi puolittaa tehon, mutta asiaa ei voi laskea suoraan noin, vaan sen kautta, että diodilla puolitetaan jännite ja teho pitää laskea kokonaan uudestaan uuden jännitteen perusteella ja kun puolitetu jännite on 5V pienempi kuin leimattu alkuperäinen jännite ei TEHO VOI NOUSTA!!!
Miksi tuo välivaihe jossa käytetäään 230V jännitettä pitää ottaa laskuihin mukaan????
Miksi et laske tehon muutosta suoraan siitä, että verkkojännite diodilla leikattuna tipahtaa 115V.iin mikä on 5V pienempi kuin uunin virallinen leimattu jännite?
Eli 120V tipahtaa 115V.ksi.
Jos kuorma on resistiivinen, tehoa kulkee joka toisella puolijaksolla saman verran kuin ilman diodiakin, joka toisella puolijaksolla ei ollenkaan. Siirtynyt teho siis puolittuu.
Jännitteestä lähtee joka toinen puolijakso pois, mutta jännitteen tehollisarvo tippuu vain 0,707:ään.
Voisit esittää jännitteen tehollisarvon laskukaavan (jolla voidaan laskea tehollisarvo mistä tahansa jännitemuodosta), tiedät varmaan sen kun niin oikeassa olet...
on siinä laskussa sen vuoksi mukana, kun ensimmäinen kysyjä oli kytkemässä sitä uuniaan 120 V:n sijaan 230 V:iin.
Tuon diodin kynnysjännitteen (joka ei toisin ole 5 V:ttä) aiheuttaman tehohäviön jätin tarkoituksella huomioimatta laskuissani, etten sekoittaisi teitä asiantuntijoita enempää - mutta olet oikeassa, että oikein tarkasti laskettaessa sekin olisi pitänyt huomioida.
...mutta huipusta huippuun jännite on 2*325=650
Ei muuten ole kuin kuvassa, nollan ja vaiheen välinen jännite ei ylitä 325V. Jännite pitää mitata tietyllä hetkellä 0--vaihe, ja millään hetkellä se ei ole itseisarvoltaan > 325V, siis jos tehollisarvo on 230V. Eihän se edellinen huippuarvo missään muistissa pysy. Näkyy maallikoita vielä riittävän paskaa haastamassa...
Pistä googleen peak to peak voltage ja tule sitten puhumaan maallikoista.
Jaaha, vai ihan googlesta se "viisaus" ammennetaan ;) No sitten ei tartte kertoa enempää, pitihän se arvata. Vanha viisaus "ole hiljaa niin et paljasta tyhmyyttäsi" pätee teihin googlettajiin taas kerran... kun ei ymmärretä edes perusasioita, niin siinä ei googletukset auta.
Jättäkää sähköasiat suosiolla ammattilaisille.
Käy sitten vaikka kirjastossa katsomassa mitä huipusta huippuun jännite tarkoittaa.
Kerro sinä ensin mihin se "huipusta huippuun" jännite vaikuttaa ja missä se näkyy? Mikä on suurin jännite nollan ja vaiheen välillä millään ajan hetkellä?
Taitaa teidän poikien huiput olla jossain pornosivuilla...
Suurin hetkellinen jännite nollan ja vaiheen välillä on 325 V ja huipusta-huippuun arvo on 650 V. Vaihtosähkötekniikan alkeiden alkeisjakson aloitustunnin juttuja.
Ei ymmärrä eroa huippuarvon ja huipusta huippuun välillä. Inssejäkin on monen tasoisia.
Jännite mitataan nollaa vasten, ei se vaihejännite voi olla itseään vasten eli edelliseen omaan huippuarvoon nähden. Mitään "huipusta huippuun" arvoja ei käytännössä näissä hommissa ole, kun puhutaan vaiheen ja nollan välisestä kytkennästä.
Mistä huipusta mihin huippuun te sitä jännitettä mittaatte? Miten se vaihe voi olla omaa edellistä huippuaan vasten? Kahden vaiheen välillä on "huipusta huippuun" arvo, mutta sama vaihe on aina nollaa vasten, ei edellistä omaa huippuarvoaan vasten koskaan. Nuo "huipusta huippuun" on jotain elektroniikkajuttuja skoopin kuvaputkella, nyt puhuttiin sähkövoimatekniikasta.
Kaikki ne itseään insinööriksi nimittävätkin.
http://koti.mbnet.fi/~stinger/yleismit.php
Ei sitä yleismittarilla suoraan selville saakaan, mutta silti sen vaihtojännitteen huipusta huippuun arvo on 650V. Ja sillä hyvä. Jos meinaat että koko käsitettä huipusta-huippuun-jännite ei ole vain koska sinä niin sanot, kannattaa ehkä sitten olla hiljaa. Kattele vaikka tosta: http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/3/3a/Sinus_amplitude_en.svg
Ja koko keskustelun pointti on se että puoliaaltotasasuuntauksessa jää jäljelle toinen puolijakso jonka huippuarvo on 325V.
Ja edelleen kahden diodin, kahden konkan ja yleismittarin avulla saat sinäkin helposti selville tuon vaihtojännitteen huipusta huippuun arvon. Siihen et tarvitse oskilloskooppia.
Joo, on mun autonkin huippunopeudesta huippunopeuteen arvo 400km/h, kun ajaa vaan vastakkaisiin suuntiin 200 200. Mun auto kulkee neljäsataa! No ei tosin samaan aikaan, mutta mitäs siitä? Huippu mikä huippu, kun sen voi laskea.
kolmivaihesähköstäkään mitään.
Sinähän puhut ihan mitä sattuu. Tervemenoa kouluun takaisin ja sassiin.
Esimerkiksi lämpötilaero kesän 30 ja talven -30 välillä on 30 astetta eikä 60 astetta, ei lämpötila voi olla itseään vasten eli edelliseen omaan huippuarvoon nähden. Mitään "huipusta huippuun" arvoja ei käytännössä näissä hommissa ole kun puhutaan lämpötilaeroista vaan lämpötilaa verrataan ainaa nollaan.
korjan tuohon nyt sen että, kaava jolla teho lasketaan on P= U* I ei P= U*R
eihän tuo nyt mikän suuri virhe ole laskettu ainakin oikein :)
Onpa sähkömiehet tyhmiä siniaallon suhteen. No on tuolla yksi järjissäänkin oleva.
Tehollisarvot 0,7.... Voi vittu sentään. Ei kyllä ole älyä vaihtosähköstä.
Geometriaakin pitäis osata muka??!! HEH.
Kyllä se on niin, että pitää olla joskus hereillä siellä oppitunneilla, niin älyää, mistä puhutaan. Tämä diodin niin kamalan merkillinen käyttäytyminenkin saattaisi olla hanskassa.
Mutta tuollapa sinulle sivulla 181 tehonpuolitusdiodi. Sitä käytetään puolittamaan lämpökaapelin teho. Erittäin kätevä ratkaisu, jos ei löydy sopivaa ohmi-arvoa.
Diodi ei muuten älyä, jos ei kerro sille, että kyse ei olekkaan lämpökaapelista. Ihan mikä tahansa muu vastus hämää sitä ja se alkaa toimimaan.
Olisikohan tuo diodi erikoismallia, kun se puolittaa sen tehon?
HEH!
http://www.finnparttia.fi/index.htm
Niin, se puolittaa tehon, ei jännitteen teholisarvoa!
Jos vastukseen syötetään tupaljännite, sen teho nelinkertaistuu. Tämä nelinkertaistunut teho voidaan puolittaa diodilla.
"Eli keramiikkauunin speksit on seuraavat:
120 V, 12A, 1440 W, phase 1 ja 60 Hz."
Siis mitä hienostelupaskaa sinä sönkötät.
230V/2 = 115V
Näinhän siinä käy, kun laittaa diodin syöttöön.
Vastus on laitteessa 10ohm, sen osaat varmaan päätellä noista esitiedoista. Vastus on sama, oli jännite mikä tahansa.
Nyt vaan puolitat verkkojännitteen diodilla eli 230V/2.
Teho P= (115x115)V/10ohm= 1323W
Toimii oikein hyvin ja ei paljoa eroa 1440W:ista.
Suomessa saa käyttää ihan tuota verkkojännitettä näissä laskelmissa, jos on annettu laitteen virta ja jännite. Tuossa on annettu vielä varalta tehokin, ettei ole mitään epäselvää.
Kaikenlaisia kikkailijoita sitä on olemassa. Kaveri haluaa laitteen käyntiin, mutta saa sekavaa sähköoppikikkailua roppakaupalla niskaan. Kyllä hän olisi mennyt varmaan yliopistoon lukemaan, jos olisi halunnut syventäviä kikkailutietoja.
Ei tuo nyt niin ihmeellinen asia ole.
Voi herranjestas... mietipäs nyt uudestaan. Ei se diodi mitään jännitettä puolita, se leikkaa toisen puoliaallon pois, mikä on ihan eri asia.
Siinä olet oikeassa, että vastus on 10ohm. Täydellä verkkojännitteellä teho siis 230*230/10=5290W. Jos puoliaalto leikataan pois, niin sähkö (teho) on siis päällä vain puolet aikaa, eli 5290/2=2645W. Eikö paljon eroa 1440W:sta, mitä? Savu nousee ja tarkistetaan kytkennät...
Miten kovakalloista säätäjää täälläkin taas on? Opetelkaa edes perusasiat ennenkuin alatte neuvomaan paskaa.
Luulin jo, että asia olisi selvinnyt kun yksi myönsi olleensa väärässä. Mutta ei näköjään.
"Siis mitä hienostelupaskaa sinä sönkötät."
Kai tällaiset tosiasiat joita ei amiksessa opeteta on sitten hienostelupaskaa.
"230V/2 = 115V
Näinhän siinä käy, kun laittaa diodin syöttöön."
Vaikea tajuta, että ei käy noin. Millä perusteella noin kävisi? Piirrä se yhdellä diodilla tasasuunnattu jännite paperille ja laske sen tehollisarvo.
Kirjoitin seuraavat vastaukset ja myönnän olleeni väärässä.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&conference=4500000000000406&posting=22000000031264009
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&conference=4500000000000406&posting=22000000031266635
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&conference=4500000000000406&posting=22000000031268548
Suurin aukko näillä tietäjillä tuntuu olevan sen ymmärtämisessä että vaihtojännitteellä on sekä positiiviset ETTÄ NEGATIIVISET puolijaksot(huippuarvot n. 325V JA -325V, sqrt2 x 230V). Kun kyseessä on resistiivinen kuorma, ja virta täten samassa vaiheessa jännitteen kanssa, olemme lienee yhtä mieltä siitä että sekä positiivisella että NEGATIIVISELLA puolijaksolla siirtyy saman verran tehoa. Joten leikatessa diodilla toinen puolijakso pois teho todellakin puolittuu, mutta sen ollessa alunperin nelinkertainen suunniteltuun verrattuna, teho diodilla jää kaksinkertaiseksi suunniteltuun verrattuna.
Ohmi kertaa käämi ja lääni vai mitessemeni....
Kuinka paljon saa kannatusta toisen diodin lisääminen? Sillähän kätevästi puolittaisi tehon toiseen kertaa ja saataisiin oikean kokoinen teholukema ;)
Kutsutaan myös tehon nollauskytkennäksi... ;)
230v~ on vaiheen ja nollan välillä ei millään nollan kahtapuolta olevalla jännite huipulla kuten eräät"expertit ajattelee".Eli teoreettinen keskipiste on 0-230v puolivälissä.(siis 115v~ 115v~).Jota et suoraan pysty mittaan,siellä se on silti.Jos nolla piste ei olisi kytketty maihin niin nolla ja vaihe olisivat 2 vaiheen eri pistettä.Kuten on kolmioon kytketyssä muuntaja ulostulossa joita on käytetty mm.500v teollisuus käytöissä.Joissa ei ole nolla kuormaa käytössä.
Lisää teoriaa onko tarpeen?
Alku asiaan palatakseen onko uunissa 2kpl samantehoisia(a`720Wx2)vastuksia mitkä rinnan kytkettynä?
Jos on niin yksin kertaisinta olisi kytkeä ne sarjaan jolloin käyttö jännite on 240V~/1440W.
>> 230v~ on vaiheen ja nollan välillä ei millään nollan kahtapuolta olevalla jännite huipulla kuten eräät"expertit ajattelee".Eli teoreettinen keskipiste on 0-230v puolivälissä.
Jaaha, provopelletkin heräsi. Siis olihan tuo provo? Jos olit tosissasi, niin pysy kuule erossa sähkölaitteista...
Tosin nuo viimeiset lauseet pitää paikkansa, kumma kyllä.
Provo pelle sähköinssin pitäisi tietää ainakin teoria,käytäntö kun on täyttä hebreaa.
Usko vaan kyllä se maalaisjärki pelaa paremmin kuin koulutetun hätäapu insinöörin.
Lopussahan uskalsit jo tunnustaa kuinka asia todella on.
Sori kun en ymmärtänyt mitä hourailit tuosta "115V teoreettisesta keskipisteestä" verkkojännitteessä?
Ymmärrätkö edes mitä vaihtojännite tarkoittaa ja miten normaali kolmivaiheverkko toimii, epäilen? Jätä sähköasiat ammattilaisille ihan suosiolla, jooko?
vaiheesta pätkien tyristorilla tai triakilla ja sopivasti valitulla jännitejaolla liipaisussa estäisin tehon ylityksen ja alkumatkan pitäisin potikan takana jolloin voisi valita lämpötilaakin.
http://www.google.fi/search?hl=fi&q=triac control&btnG=Hae&meta=
Saa, kun laittaa väliin sopivan 1-vaihemuuntajan eli 120V ulos, n.2kVA tehoisen.
Nämä diodesta hössöttävät pellet voi mennä takaisin elektroniikkakouluun, jos siellä nyt ikinä ovat edes olleet.
riittävästi - jokaisen kynnysjännite pudottaa 0.5V.
:D
Hei diodimiehet, kuka ehtii patentoimaan sen verkkojännitteen puolittavan diodin? Koskaan en ole semmoisesta kuullut, vaikka 15 vuotta alalla olenkin ollut. 230V -diodi- 115V ulos, tuolla voisi olla käyttöäkin ;) ;)
Paljastettakoon ketjun tässä vaiheessa, että suomessa verkkojännitteen huipusta huippuun arvo on 650V!
Kyllä se on pojat näin, että esimerkin tapauksessa kaminan teho putoaa suurinpyörtein 8,9%. Paavola tietää, tutustukaa.
esimerkin?
Takahikiällä sitä on sähköhommissa oltu, tuo tehon puolitus diodilla on ollut käytössä ainkain sen 29 vuotta, jonka olen alalla ollut.
Halpa ja yksinkertainen tehonsäätö tapa.
Jos joku on sattumalta kuullut PWM-säädöstä tuohan vastaa tasan tarkkaan 50% PWM:ää. Puolet ajasta jännitettä leikataan pois, jolloin teho puolittuu.
Ainoa, joka tuossa tehon puolituksessa tulee huomioida, on se, että vastuksen tulee kestää jännitelujuudeltaan tuo 230/325V jännite.
Halvimmillaan tuon tehonpudottajan saa vaikkapa järeästä tasasuuntaajsta, josta otetaan käyttöön ainoastaan yksi diodi.
Esim. KBCP35-08 on käyvää tavaraa tuohon hommaan. Hinta tosin on ihan sikamainen, maksoin viimeksi siitä 5€, mutta halvemmalakin saattaa jostain löytyä. Tasuri kannattaa kiinnittää jäähdytyslevyyn, niin kestää maailman tappiin.
Jospa arvoisa sähkömies opettelisi ensin ihan lukemaan ja ymmärtämään lukemansa, tai voi savu nousta sunkin kytkennöistä.
Vinkki: tottakai teho puolittuu, mutta _jännite_ EI puolitu. Mistähän alkujaan olikaan kyse... 120V laitteen kytkemisestä 230V verkkoon, siinä ei diodi riitä.
Missähän Takahikiällä sitä on kansakoulut käyty ;)
Puolittuu, laitappa älykääpiö siihen diodin jälkeen volttimittari, kun kuorma on kytkettynä, niin kas kummaa siinähän jököttää 114,5V tehollinen jännite (mittaus true RMS mittarilla, eikä millään "taivalkosken" Hung Hangilla).
Sillä nimenomaan niin se tehon säätö siinä sitten tapahtuukin.
Missä ***ssa te olitte kun epäpätevät sähkärit tapettiin?
Ennekuin nolaat itteäsi enempää, niin kaivapas jostain esille sähkötekniikan perusteos, ja tavaa sieltä mitä tapahtuu teholle resistiivisessä kuormassa kun jännite kaksinkertaistuu tai puolittuu...
Uskomatonta juttua täällä ja muka ammattimieheltä, ei hitto. Miten muuten itte olet vielä hengissä, tuohon viimeiseen lauseeseen viitaten ;)
Mitä hyödyttää lukea, jos ei mitään ymmärrä, kuten sinä.
Laita nyt vaan kiltisti se kytkentä kasaan ja mittaa tulokset.
Uskomatonta, että joku saattaa olla noin tyhmä, siinähän nimenomaan jännitteen tehollisarvo tippuu siihen 114,5V, joten tehoa tulee hieman vähempi kuin alkuperäisessä kytkennässä.
Palataan asiaan, kun olet mitannut ja todennut tosiasiat.
Tulen sitten kaikkien sähkömiesten kunnian puolesta hoitamaan sen epäpätevyys jutun loppuun.
Vielä näköjään riittää jääräpäitä, jotka pahasti yliarvioivat tietonsa...
Ei niillä kalleilla mittareilla ole mitään virkaa jos ei tiedä mitä ne mittaa. Kun mittaat vaihtojännitealueella, se mittari näyttää jännitteen vaihtojännitekomponentin tehollisarvon. Tämä on kuitenkin tasasuunnattua jännitettä, joten jännitteessä on myös tasajännitekomponentti, joka sinun pitää mitata mittarin tasajännitealueella. Näistä kahdesta arvosta voit laskea (jos osaisit) jännitteen tehollisarvon. Tätähän et tietenkään tiennyt, kun ei ole kukaan opettanut.
Miten joku voi olla niin tyhmä, että luulee asentajan koulutuksella (?) tietävänsä kaiken sähköstä, vaikka selvästikään ei ymmärrä edes perusasioita. Mene ihmeessä johonkin teknilliseen yliopistoon! Voit suorittaa suurimman osan kursseista vain menemällä tentteihin, niistähän pääset lukematta läpi kun osaat jo kaiken, valmistut diplomi-insinööriksi alta aikayksikön...
Enpä arvannut, millaiseen ampiaispesään sohaisin aloittaessani diodikytkennän selvittelyn. On ollut hihittelijöitä, isinöörejä, takahikiänmiestä, kelkkansa kääntäjää, amatööriä, ammattilaista jne. Osa ei ole viitsinyt (lue osannut) laskea, Paavolaakin on tarvittu. Sähköä on vaikea nähdä, joten lienee syytä kehoittaa jäljellä olevia tuomaita hankkimaan 2 kappaletta esim. 24 V/20 mA lamppuja ja syöttämällä toiselle lampulle powerista 24 V ja toiselle esim. variakista diodin kautta 48 V AC. Jälkimmäisen lampun taivaallista loistoa voi sitten ihmetellä ja varsinkin sen lyhyttä kestoa.
No kyllähän minä ymmärrän, että ei asentajat ja koulupojat voi ymmärtää vähänkään korkeampaa matematiikaa puhumattakaan sähkötekniikasta, mutta koitetaan nyt vielä selittää mikä teillä menee pieleen.
Ensin, vaihtojännitteen tehollisarvo tarkoittaa sitä DC-jännitteen arvoa, jolla resistiiviseen kuormaan tuotetaan sama teho eli 230VAC tehollisarvo tuottaa saman tehon samaan vastukseen kuin 230VDC.
Toiseksi, (resistiivinen) teho P riippuu jännittestä kaavan P=U*U/R mukaan eli teho riippuu jännitteen neliöstä. Jos jännite kaksinkertaistetaan, niin teho _nelinkertaistuu_. Ok?
No, itse sanoit, aivan oikein, että teho voidaan AC-kytkennässä _puolittaa_ diodilla joka leikkaa toiset puolijaksot pois. Nyt kun kerran teho puolittuu, niin miten ihmeessä tehollinen jännitekin voisi puolittua? Silloinhan tehon pitäisi tippua 1/4-osaan (0.5*0.5=0.25).
Koska, tässä tulee vaikea osuus, jänniteen tehollisarvo ei puolitu, vaan tippuu 0.707 osaan (eli 1/neliojuuri 2). En jaksa ruveta sitä matemaattisesti todistamaan, mutta voit ihan itse laskea mitä sellainen jännitteen pudotus tekee teholle.
Se, että yleismittarit näyttää yleensä jotain muuta kuin tuon 0.707 kertaisen jännitteen puoliaaltotasasuunnatulle vaihtojännitteelle, johtuu siitä, että ne ei sitä ymmärrä, ne on tarkoitettu vain puhtaalle siniaallolle. Sitäpaitsi se tasasuunnattu jännite ei enää edes ole vaihtojännitettä, vaan lähinnä sykkivää tasajännitettä (sinä kuitenkin mittasit AC-alueella, vai mitä?). Joku Fluken malli saattaa siitäkin selvitä, JOS sitä osaa oikein käyttää. Sinä tuskin osaat, olethan vain asentaja.
Muuten, kun osaa laskea, ei tarvitse mittailla niin paljon... eikä puhua pehmeitä.
Eikä tarvitse hävetä, ei tuota moni muukaan ole näköjään tajunnut. Uskomatonta, että jotkut saattaa olla niin tyhmiä ;)
Ongelmana tässä ketjussa on ollut ettei monikaan ole voinut kuvailla, piirtää tai vääntää rautalangasta. Tälläisella tekstipohjaisella keskustelulla on vaikea saada asiaansa oikein ilmaistua. En minäkään olisi osannut antaa keskusteluun oikein mitään lisää joten hihittelin vain vähän.
Samaa asiaa toisin kuvaten. Kaikki varmaankin ovat sitä mieltä että tasasuuntaus ei muuta tehoa mihinkään(kun jätetään diodin kynnysjännite laskuista). Kun tasasuuntaajasta napataan toinen puoli pois niin toinen puolijakso katoaa. DC:stä siis häviää joka toinen kyttyrä.
Edellinen vastaa pwm-säätöä joka on 50% ajasta päällä.
Toivottavasti tämä auttaa ajattelussa
Ne jotka olettavat, että diodilla voidaan hoitaa tuo alkuperäistapaus luulevat, että diodi leikkaa puolet suurimmasta nollan ja vaiheen välisestä jännitteestä 325V, eli luullaan tuon olevan huipusta huippuun jännite, vaan kun huipusta huippuun jännite onkin 650V josta diodi leikkaa sen siniaallon negatiivisen puolijakson pois ja jäljelle jää yksi 10ms pituinen 325V huippuarvollinen polariteetiltaan joko positiivinen tai negatiivinen siniaallon puolikas. Polariteetti riippuu siitä kummin päin diodi on. Koska verkkojännitteessä siniaallon koko pituus on 20ms jää toinen 10ms täysin jännitteettömäksi.
Arvoisalla kollegalla on pseudo(näennäis)tietoa, joka ei kuitenkaan vastaa oikeata tietämistä.
Sähkömies***** on aivan oikeassa, puoliaaltosuunnatun tasajännitteen tehollisarvo on vaihtojännite jaettuna 2.22:lla.
Jos asia epäilyttää, kannattaa katsoa Sähkötekniikan käsikirja osa 3, sivu 342.
Suurin ongelma onkin sen ymmärtämisessä, että diodin jälkeen jännite ei enää olekaan siniaaltoa, joten siihen ei voi soveltaa enää suoraan normaaleja sähkötekniikan kaavoja.
Kun se on nimenomaan se tehollisarvo mikä sitä vastusta lämmittää, niin huippuarvon tietäminen ei paljoa auta.
Tänäpäivänä ei voi enää käyttää vanhoja Newtonin mekaniikan kaavoja ja vastaavien sähkötekniikan gurujen oppeja.
Avaruudessa aika vääristyy ja uusilla mittareilla se pystytään mittamaan. Jännite on tietyissä olosuhteissa molempien puoliaaltojen huippujen välillä. Voidaan puhua reilusti 650V potentiaalierosta. Se on huippujännite käytännössä.
Albert Einstein tämän todisti ja nykyiset mittalaitteet mittaa sen.
Te olette jääneet muutama satavuotta hieman jälkeen vaan.
ymmärtämään mitä siitä siniaallosta ylipäätään lähtee pois ja mitä siitä jää. Kyllä mä ymmärrän, että todellisella teholla resistiivisessä kuormassa ei ole mitään tekemistä huippuarvon kanssa.
Ottiko koville, hävettääkö? No ei aina voi voittaa. Äläkä ylennä itseäsi inssiksi.
Miten se koneinssi puoliaaltotasasuuntaa tasajaännitettä???? Jollain rattaalla varmaan, kun on päätynyt tuohon arvoon 2,22. Toinen väittää, että huipusta huippuun jännitteellä ei ole mitään tekemistä tehon kanssa. Liekö sama mies, jonka mittaustuloksissa oli teho laskettu P= Uhh^2/R. Minä väitän, että teho on P = Uhh^2/8R.
Yksi väittää, ettei puoliaaltotasasuunnattu jännite olisi enää sinijännitettä. Minusta se kuitenkin noudattaa muotoa u = U sin omega t ainakin välillä 0 - 180°. Minkähänlainen huuto tästä saadaan aikaan?
Joo ehkä koneinssin ei kannattaisi sähköasioissa avautua...
No sen voisin ainakin kertoa (en huuda :) ), ettei puoliaaltotasasuunnattu siniaalto enää ole vain sitä yhtä siniaaltoa, vaikka puolet siitä vastaakin siniaallon käyrää. Otappa siitä Fourier-analyysi niin ehkä asia selviää...
Yhdellä diodilla saadaan puoliaaltosuunnattua jännitettä. Koska sen polariteetti ei muutu, on se tasajännitettä.
Juuri tuon huonon tehollisjännitteen suhteen puoliaaltosuuntausta ei käytetäkään kuin autojen sisätilalämppäreissä.
Kysy toki lisää asioista mitkä askarruttavat mieltä. Muualla tulikin jo selitys siihen, että puoliaaltosuunnattu ei todellakaan ole enää sinimuotoista.
Ikivanha keksintö aiheuttaa vain verkostoon vinokuormaa kun toinen puoliaalto jää käyttämättä,ei suositella isoille kuormituksille siksi.Oletko nukkunut teoria tunneilla?Toinen 15vuotta tekisi asiaa.Ei toimi kyllä tasavirran puolitukseen.Myöskään kaikki laitteet ei tykkää puolitetusta tasavirrasta.Vastus kuorma ei ole ongelma.Hehkulampussa voi värinä haitata nopea silmäisiä.
Patentit meni jo umpeen Thomas Alva Edisonin aikana.
...ja jätä nämä "kipinät" kiistelemään mihin suuntaan se virta kulkee... ja kuinka kovaa!
http://www.action-electronics.com/trnsupdn.htm
Eihän se tietenkään ole sinijännitettä, kun puolet puuttuu. Sen nyt näkee ilman Fourieranalyysiäkin. Halusin vain tuoda esiin, ettei puoliaaltotasasuuntaus muuta käyrän `sinisyyttä´sen ensimmäisen puolijakson alkana. Särö voi lisääntyä diodin epälineaarisuudesta johtuen. Jos esimerkiksi skoopin näyttö on asetettu siten, että näkyvillä on vain ensimmäinen puolijakso, et voi mistään päätellä, onko kyseessä siniaalto, vai sen puoliaaltotasasuunnattu puolikas.
Mitä tulee auton sisätilan lämmittimeen, ei tasasuuntauksen tarkoituksena ole varsinaisen tasajännitteen aikaansaaminen, vaan lämmitystehon yksinkertainen puolitus. Väite, että edellä oleva olisi puoliaatotasasuuntauksen ainoa käyttö ei pidä paikkaansa mm suurimmassa osassa akkulatureita on vain yksi diodi muusta elektroniikasta nyt puhumattakaan.
Kuules, kun jaksollisen signaalin käsittelyssä täytyy tarkastella kokonaista jaksoa, eikä jotain osaa siitä. Jos otat siitä signaalista äärettömän lyhyen palasen, niin sehän näyttää tasajännitteltä. Puoliaaltotasasuunnattu sinisignaali EI enään ole sinisignaalia, ei edes puolikkaana, koska se määritellään koko jakson ajalta.
Ei kannata ruveta viisastelemaan, voi sotkeentua sanoihinsa...
Nyt, kun on päästy keskustelussa alkuun (diodit, puoliaaltotasasuuntaus, huipusta huippuun jne.), niin mites tämä sama homma sitten menisi kolmivaihejärjestelmässä?
Nyt pojat teorioita ja kommentteja kehiin, niin on mulla, vanhalla miehellä, taas loppupäivä hilpeätä niitä lukiessa!
Tämmöistä se on kun kakaroista ei pidetä huolta. Mutta väännetään nyt sitten läkkipellistä jotain.
Kukaan ei ole kiistänyt sitä etteikö teho nelinkertaistu kun jännite kaksinkertaistuu. Siitä on hyvä jatkaa. Eli meillä on 1,4 kW/120V uunin sijasta yli 5 kW/230V uuni sen aikaa kun se kestää moista ylitehoa. Kuvitellaan että on oivallettu ajallisen pätkimisen pienentävän tehoa. Eli annetaan sähkön olla päällä tunti ja sitten pidetään sähköä pois tunti. Jatketaan näin jonkin aikaa. Paljonko on keskiteho? Monimutkaisen jakolaskun tuloksena tulee aika tarkasti puolet tuosta noin 5 kW tehosta. Eli 2,5 kW. Sitten tehdään huikea tutkimus n:o 2. Annetaankin tuon noin 5 kW olla päällä puoli tuntia ja poissa päältä puoli tuntia. Mitä saammekaan keskitehoksi nyt lapsukaiset? Jos näin etenemme pienin askelin vaikka minuuttiin päällä minuutin pois päältä mitä tuleekaan keskitehoksi? Ei niin vaikeaa kuin luulisi. Entä jos aika aina vaan lyhenee sekuntii, puoleen sekuntiin. Missä kohdassa tapahtuu jotain kaavamaisuudesta poikkeavaa? Tapahtuuko 10 ms kohdalla? Nyt jouduimmekin korkeakolutasolle, mutta voin kertoa tämän 10 ms salaisuuden. Teho on keskimäärin aivan sama noin 2.5 kW kuin tähänkin asti. Ei kannata menä alle 10 ms, koska kiistakapulana on ollut vain tuo 10 ms diodilla toteutettuna.
Tuossa kuljettelussa on spekulanttien otettava huomioon, että termostaatin toiminta oletetaan unohdetuksi ja käsitellään vain noita vastuksia ja niitten tehoa.
Ja sitten käytännön tietokilpailukysymys myös kouluja käyneille. Minkä tehoisella muuntajalla tuo uuni saataisiin toimimaan virheettömästi 120V jännitteellä? Ja vastaus ei ole 1440W. Ei lähellekään. Siis kyseessä ei ole johdatus spekulatiiviseen hourailuun vaan aivan sähköteknistä arkitodellisuutta.
Tuo alkuosa alkaa olla todistettu jo tarpeeksi monta kertaa, kiitos vaan.
>Minkä tehoisella muuntajalla tuo uuni saataisiin toimimaan virheettömästi 120V jännitteellä? Ja vastaus ei ole 1440W. Ei lähellekään.
Muuntajien koko ilmoitetaan yleensä VA:na lähtötehon mukaan eli kyllä tuossa min.1440VA 230/120V muuntajan pitäisi riittää, kuormahan on puhtaasti resistiivinen. Verkosta se ottaa tietysti häviöiden vuoksi vähän enemmän tehoa, mutta eihän se ole muuntajan tehon ilmoitustapa, näin muistelisin. En tosin ole mikään muuntaja-asiantuntija, jos tiedät paremmin niin kerro vaan.
Todistelu oli luonnollisesti noille kaikentietäville diodifanaatikoille. Eli vielä yhden lähestymistavan tarjosin.
Tuo muuntajajuttu. En kerro vielä, mutta teho (VA) on alle tuon 1440. Liioittelin sen verran, että ei se kovin huikeasti ole alle sen. Pieni lisävihje on, että käämin virrankeston ei tarvitse olla muuntajan missään kohdassa yli 7 A. Eli tilattaessa muuntajaa kannattaa se tilata taiten, jotta säästää kuparissa.
Kuorma on 120V, 12A = 1440W eli se pitäisi muuntajasta lähteä -> 1440VA lähtöteho. Miten sen saa pienemmäksi?
Se onnistuu säästökytketyllä muuntajalla. Tehon tarve jää jonnekin 1350 kVA luokkaan. Kyseessä on siis periaatteesa pelkkä ensiökäämi, josta otetaan väliotto 120 V kohdalta. Virran pienentyminen tulee siitä, että välioton virta on summavirta "kahdesta suunnasta" kohti väliottoa. Muuntajaa tilattaessa ostetaan siis oikeastaan pelkästään ensiökäämi. Siitä kuparin säästö.
Pitää myöntää ettei tuo ero ole niin iso että olisi kannattanut kirjoitella. Jos 120 V sijasta tarvittaisiin vaikka 170 V, niin säästökytketyn teho pienenisi jo oleellisesti. Mutta tulipahan kerratuksi.
Ja tuossa edellisessä on pieni virhe. Kuka löytää ensimmäisenä.
kyllä olen ihmeessä...
diodilla jänniteet muka puolintuivat ja säästökytketty muuntaaja olisi muka vain hieman pienempi 1350VA kun muuntaajan käämit ovat 110V/6.26A ja 120V/5.74A, siis SISÄÄN ajetaan yhteensä 230V/6.26A ja ULOS otetaan yhteensä 120V/12A minä saan 689VA (häviöt huomion ottamatta)
Noinhan se tietenkin menee. Itse säästömuuntajan kannalta teho on tosiaan aivan muuta kuin koko siirtynyt teho. Hyvä kun sai ruostetta hieman karistetuksi tuosta kohdasta. Eli tuollainen 700 VA säästökytketty riittäisi mainiosti.
olet Herrasmies ;o)
eli eristeiltään sikäläisten speksien mukaisesti nysvätty, että suosittelen jännitteen pudotusta erotusmuuntajan avulla.
Mitenkä 1350 kVA on pieni virhe, jos tarkoitus oli sanoa 1,35 kVA ?
RP
Mitäs jos kytketään kaksi uunia sarjaan.
Eiks jos 60Hz uuniin kytketään 50Hz niin teho putoa n.20%.???
Joo, se pörisee 20 % hitaammin.
Onko tolla taajuudella merkitys tehoon muka noin suuri?