kertokaa tietävät

Nooh, itse ainakin olin pienenä kovin epävarma, jotenkin arka ja helposti itkevä, sellainen muistikuva on jäänyt...

Mutta sitten vähän vartuttuani välillä aika rasavilli, johon lempeä kuri ja järkipuhe tehosivat parhaiten. Kaksostyttö kyllä ymmärtää kun hänelle esittää järkevän perustelun miksi ei saa tehdä jotain tms...

Tykkäsin pitää huolta nuoremmista lapsista, lukea heille satuja yms. (meillä oli hoitolapsia). Kavereita oli pienenä paljon, mutta viihdyin tosi hyvin yksinkin omissa puuhissani, luin paljon sarjiksia ja kirjoja, rakastin leikkiä barbeilla, hepoilla ja pikkuautoilla, rakentaa majoja ja sen sellaista - sekä tyttöjen että poikien leikkejä.

Siinä nyt jotain enshätään :)

Ainakin kaksoslapsi loukkaantuu helposti ja pahimmillaan se voi jättää häneen jonkinlaisia arpia, merkki kun sattuu olemaan niin loppujen lopuksi niin herkkä vaikka ei uskoisi.

Lapsuudesta nyt ei itse kovin paljon muista, pitäis varmaan äityliiniltä kysästä :) No, mutta mä ainakin tulin toimeen toisten kanssa. Leikin paljon ja kavereita oli, sosiaalinen siis. Ja niitä poikien ja tyttöjen leikkejä tuli leikittyä, paljon oli poikia kavereina, puissa kiipeiltiin ja silleen.. Kait mä olen kans ollut rasavilli, koska oon tippunut kellarin rappusetkin alas joskus (seisoin äidin vieressä ja sitten seuraavaks kuuluikin kuulemma vaan ryminää kellarista...)
Iso siskon kanssa tuli alkuun riideltyä paljon (ikä eroa 5 vuotta, joten kun sisko oli teini-iässä minä halusin roikkua kokoajan mukana, mikäs sen ärsyttävämpää?). Nyt onkin aivan mahtavat välit siskon kanssa, en vaihtais mihinkään, henkeni antaisin sen puolesta... Isä on kaksonen ja kun olin teini-ikäinen riitelimme ja huusimme paljon, liian samanlaisia luupäitä kait olimme (no ollaan vieläkin välillä).
Lapsena oli vahva oma tahto ja päätä ei hevillä käännetty kun olin mieleni päättänyt. Teini-iässä ei aina tullu ihan kerrottua koko totuutta omista menoista (joskus täysin puuta heinää). Valkoisia valheita tuli melkolailla, mutta onnistuu ne vieläkin liian helposti...
Koulussa meni hyvin, mutta kannattaa vähän pitää silmällä, että se muksu ei lue vasta edellisenä iltana koska ne asiat ei jää pidemmän päälle aivan niin hyvin muistiin (itse luin aina vasta edellisenä iltana yö myöhään ja kymppejä tuli, mutta päähän ei kaikki jäänyt loppuiäksi :D).

Oliskohan siinä jotain? Jos tulee jotain kysymyksiä mieleen, niin voi kysyä!

Kaksostyttö lapset ovat yleensä
vilkkaita, puheliaita ja sortuvat usein
ns. hätävalheisiin.
Itsekin lapsuudesta muistan,
että väritin joka tarinaa ja huijasin paljon :D
On tärkeää siis opettaa lapselle tarkoin
oikea ja väärä.
Kaksonen on mielikuvitus rikas ja sanavalmis.

Kaksonen on vauhdikas.Pitää satuilusta.Ei kuuntele muiden neuvoja.Itsepäinen.Itsenäinen.Hoitaa pienempiään.Dominoiva.

Kaksoslapsi on vilkas ja eloisa...Kaksoslapsen lempileluja ovat mm. kännykkä ja pallo!!

Kaksos lapsella on periaate:se mikä on sinun on myös minun mutta se mikä on minun niin on vain ja ainoastaan minun joten älä koske mun leluun tms.....Vanhemmiten tämä piirre voi lähteä pois mutta ei välttämättä..

Heh ja puhun nyt omasta itsestäni kun olin pieni...Olen kaksonen ja ylpeä siitä... :)