Ollaan miehen kanssa jo suunniteltu vaikka mitä isyysvapaiden ajaksi. No nyt huomattiin, että pitää olla joko aviopuolisoita tai asua samassa taloudessa... Mies on töissä toisella paikkakunnalla ja asuu siellä. Ja nyt kun kerrankin olisi mahdollisuus tämän isyysvapaan myötä viettää enemmän aikaa yhdessä kun vkonloput niin sekin evätään??? Miksi näin???
Oikeus isyysvapaaseen ja kaksi asuntoa
Auttakaa =(
292501
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 29
Vanhimmat
Veronmaksajilla ei riitä rahat kaikkeen kivaan.
Sulle yksinhuoltajarahat ja vielä isälle omansa.
Muuttakaa yhteen, niin isä saa rahansa ja sinä luovut yksinhuoltajalapsilisästä.
Eduskunta näin päättänyt.
Eli KELA:kin riistää isältä oikeudet olla isä, josko on erottu?
Tosi hienoa. Ja reilua.
Taas joku idiootti on Kelaa nostamassa valtioksi valtiossa. Alakoulun oppimäärällä pitäis jo tietää, että kela ei päätä mitään. Kelan toiminta perustuu
täysin eduskunnan säätämiin lakeihin.
Kela päättää vain siitä, kuka nimitetään paikallisen konttorin siivoojaksi.
mietippä tilanne että isä on nisti jonka äiti on dumpannu eikä oo missää tekemisissä. Isä pitää silti 18 päivää palkallista isyysvapaata jonka aikana tuskin edes näkee lastanasa kertaakaan, ostaa aineilla heroiinia ja tykittää suoneensa. Ja kansa maksaa? Ihan fiksua että pitää olla naimisissa tai samassa taloudessa että onnistuu toi isyysvapaa, sillä ei näitä asioita voi käsitella tapauskohtasesti niin että pariskunta tekee selvityksen tilanteestaan ennen kelan päätöksiä. Ei semmonen laki ole tasapuolinen kaikille. EI mitään vikaa. Ja isä ei edes ole vastuuntuntoinen jos asuu toisessa kaupungiss vaikka on pieni lapsi. Raha ei ole syy, työtä saa aina ja mistä tahansa kyse on siitä mitä kelpuuttaa. Siivoojaksi vaikka pääsee aina ellei ole ronkeli työn mielekkyyden suhteen. Kaikki langat on omissa käsissä
lapsen vanhemmilta, jotka eivät ole yhdessä.
Lapsella on vieläpä oikeus elatukseen (jos isä ei maksa, niin sossun kautta saa elatusminimiä) ja sinulla oikeus hakea yksinhuoltajakorotusta.
Miten olis, jos menisitte naimisiin? Silloin ei asuinpaikalla ole väliä. Ja jos ette aikuisen oikeasti halua sitoutua toisiinne, niin turha on Kelaa syyttää päätöksistä.
Että emme olisi yhdessä. Mikä ihmeen oikeus Kelalla (valtiolla! ettei yks taas rupee mosottaan) on kieltää isältä lapsi kokonaan? Onhan se todella väärin. Valtionkin mielestä isän oikeudet loppuvat siihen kun ero tulee...
velvollisuudet lapseen nähden minnekään lopu, ja voitte aivan hyvin järjestää keskenänne lapsen kanssa olemisen OLEMASSA OLEVILLA säännöksillä.
Ei Kela kiellä isältään lasta. Isä saa Kelan mukaaan olla lapsen elämässä kuinka paljon vaan! Mutta jos halutaan käyttää jotain PERHE-ETUUKSIA, niin silloin täytyy täyttää perheen tunnusmerkit.
Erovanhemmillakin on kaikenkirjavaa tapaamiskäytäntöä. Vuoroviikkoasumista ym.
Koskee vaan äitejä?
Missä ovat ne isän oikeudet? Mitä jos äidillä ja isällä on yhteishuoltajuus ja lapsi vuoroviikot äidillä ja isällä. Isä käy töissä ja äiti makaa kotona vanhempainrahalla? Isällä ei oikeutta edes vapaaseen, koska on erottu???
Isä kun ei näköjään kuulu perheeseen.
Jos on pieni vauva, niin äitiysloma nyt vaan on säädetty koskemaan äitiä ja vanhempiainloman voi käyttää kumpi vaan, mikäli ollaan avo- tai avioliitossa.
Isähän voi hoitaa vaikka koko vanhempainvapaa-ajan lasta. Laitetaan vaan lähihuoltajuus hänelle ja äiti etävanhemmaksi. Äiti voi silloin käydä töissä ja isä maata kotona vanhempainrahalla. (Heh heh, ainakin suurin osa hoitaa lasta silloin äitiys- ja vanhempianvapaalla.)
Onko sulla lasta? En olisi kyllä voinut kuvitella alle 10 kk ikäistä vielä vuoroviikkosystemiin, muitta jos sellaista on, niin sellaiset lapset ovat varmaan todella harvassa.
Omat lapset ollu täysimetyksellä, että eipä niitä vuoroviikkoina olisi voitu hoitaa, mutta kyllä mulla on esim. kaveri, joka erosi eukostaan ennen lapsen syntymää. Isä pitänyt ILMAN VAPAITA lasta jo hyvin pienestä pitäen ihan yhtä paljon kuin äitikin ellei enemmänkin...
Mitään oikeuksia ei vaan ole. Mikäs olisi saanut sen äidin suostumaan siihen, että isä saisikin hänelle "kuuluvat" vanhempainvapaat???
että miten kaverisi sai sovittua asiat, mutta lähivanhemmalla on vanhempainvapaaoikeus.
Ei kait sitä vanhempainvapaaoikeutta nyt järjellä ajateltuna voikaan poistaa lähivanhemmalta ja antaa etävänhemman käytettäväksi?
Jos kaverisi on sossussa yhdessä lapsen äidin kanssa sopineet (tai vastavasti oikeus päättänyt), että äiti on lähivanhempi, niin Kela (=lain säädäntö) tulkitsee siten, että vain lähivanhemmalla on se vanhempainvapaaoikeus. Ei siinä äidin ilkeydestä ole kyse. Ja valitettavasti lasta ei voi puolittaa eikä vanhempainvapaita pilkkoa, jos vanhemmat asuvat eri osoitteissa ja vain toinen on lähivanhempi.
Onko kaverisi kenties työttömänä? Ihmetyttää tuo, kun kirjoitit, että isä pitänyt lasta jo hyvin pienestä pitäen ihan yhtä paljon kuin äitikin ellei enemmänkin. Jos äiti on vanhempainvapaalla (ja lapsi siis alle 10 kk) tai hoitovapaalla, niin miten tuo on käytännössä toteutunut?
Esimerkki oikeasta elämästä:
Lapseni oli hieman alle 6kk kun me vanhemmat erosimme (äidillä uusi mies). Tämän jälkeen meni muutama kuukausi niin, että äiti kävi katsomassa lasta 9 tunnin ajan viitenä päivänä viikossa (kävin siis töissä) ja minä huolehdin loppuajasta.
Minun matikallani tästä tulee isälle enemmän kuin äidille.
Kun lapsen äiti miehineen sitten sai asunnon, äiti teki itsestään lähihuoltajan ihan omalla äidin valtuudellaan ja tästä seurasi minulle ikäänkuin rangaistuksena se, että minulta meni oikeus isäkuukauteen joka on vanhempainvapaan lopussa.
Huvittavinta oli se, että äiti halusi heti vanhempainvapaan jälkeen että pitäisin lasta koko kuukauden (eli kesälomani) jotta hänkin saisi vähän lomaa (tästä vanhempainvapaasta tosin pari viimeistä kuukautta oli mennyt niin että lapsi oli minulla vain 3 vuorokautta viikossa, joten oli se kai äidille aika raskasta:).
En väitä, että tämä olisi mitenkään kamalan yleistä, mutta kyse onkin enemmän siitä ettei tällaista oleteta olevan olemassakaan.
oman työssäkäyntinsä?
Teillähän lapsi asui isällä ja äiti kävi tapaamassa ja edellä lapsi asui äidillään ja isä kävi katsomassa (näin ainakin ymmärsin). Siis lähihuoltajalla (olkoot kumpi vanhmepi tahansa) yleensä lapsi on enemmän ajastaan.
Teidän tilanne taitaa mutenkin olla aika harvinainen näitä juttuja lueskellessa.
On yrittäjä. Piti lasta minkä pystyi ja teki muina päivinä enempi töitä. Tai lapsi mukana töissä.
Ja äiti makasi kotona.
Eikä kyse ole tilanteiden harvinaisuudesta, vaan siitä, miten VÄÄRIN se on. Isällä ei ole mitään oikeuksia.
itse tajunnut, että hakee lähihuoltajuutta ja jää kotiin hoitamaan lasta. Se tosin vatii sen vastuunottamista 24 tuntia 7 päivänä viikossa ja jos yrittäjänä ei tähän pysty sitoutumaan, niin ehkä vanhemmat olivat keskenään sopineet, että isä hoitaa minkä pystyy, ja äiti kaiken muu ajan?
Ihan sivuhuomautuksena, että lapsen paikka ei ole olla vanhempien työpaikalla.
Isällä on oikeuksia, mutta ei ne itsekseen tipahda eteen.
Onpas aseenteellsita, "äiti makasi kotona". Kaipa sen lapsi meni siinä sivussa sitten isälläkin, kun ei näköjään äidinkään tarttenut eväänsä liikauttaa lapsen eteen.
Mistä löytyy joku, joka antaa vauvan lähihuoltajuuden isälle?
Tosiasia on, että isällä ei ole mitään oikeuksia kun ero tulee.
Ja se äiti on täysin äidiksi sopimaton. Tämä on minun mielipiteeni.
Muksu on jo parin vuoden ikäinen eikä isä ole saanut edes yhteishuoltajuutta...
asian kovasti omaksesi.
Jos vanhemmat eroa jo siinä vaiheessa, kun vauva ei ole edes syntynyt, niin perusoletus on äidille yksinhuoltajuus. Yksinhuoltajuden voi myös saada siinä tapauksessa, että toinen on aivan sopimaton huoltajaksi.
Ei lähihuoltajuutta voi saada, jos ei ole edes huoltajuutta ollenkaan. Lapsen pitäisi olla yhteishuollossa, jota voidaan edes päättää lähi- ja etävanhemmuudesta.
Juu, ainahan kaikkia mielipiteitä löytyy toisista ihmisistä, mutta ne pitäisi myös pystyä osoittamaan todeksi.
Isällä on tapaamisoikeus. Joten oikeuksia on.
Ihan terveellä maalaisjärjellä ajateltuna, niin pieni vauva tarvitsee äitiä (esim. imetys) ja sen takia lapsen lähivanhemmuutta arvioitaessa äiti on vahvemmilla. Täytyy kyllä oikeasti ottaa huomioon että mies ja nainen (isä ja äiti) ovat erilaisia; toinen vain voi synnyttää ja imettää.
Olisiko äidin sitten pitänyt luopua lapsestaan?!
Sen se varmaan olisi halunnut tehdä... Muks ei syönyt pullosta ja muija jo kahen vkon sisällä baarissa... Muksu huusi nälkää, mutta äiti halusi ryypätä...
Minä vaan tiedän paljonkin tapauksia, jossa äiti ei ole sopiva äidiksi, mutta valtion mielestä se on vaan aina näin, että äiti on äiti ja lapsi ei mukamas pärjää ilman äitiä... Yhdessäkin tapauksessa äiti sai hermoromahduksen, löi lapsiaan halusi ITSE että isä saisi huoltajuuden, mutta sossu vaan väkisin tuputti lapsia äidille, kun "lasten on parempi äidin kanssa"...
Ja nimenomaan tästähän on kyse, että perusoletus on äidille yksinhuoltajuus. Viis siitä millainen äiti ja millainen isä.
Jos äiti ei halua huoltajuutta ja isä sen halua, niin ei kukaan sitä sossussa estele. Eri asia on, jos epäillään isän kykyjä. Ehkä tämä isukkikaverisi on itse sanonut ettei yrittäjänä pysty sitoutumaan lapsen elämään kaikissa tilanteissa? (esim. lapsi sairaana ja yrittäjänä tarttisi töihin lähteä tai pitää sitä vanhempainvapaata kokonaa ja olla pois töistä)
Kaikki tietää paljon tapauksia, jossa oikeudenmukaisuus ja lasten etu ei aina kohtaa. Silloin pitää tehdä lastensuojeluilmoitus. Olitko (tai kaverisi) tehnyt ilmoituksen lapsen hoidon laimilyönnistä? Ei oikeasti lasta jätetä näkemään nälkää, jos siitä tieto menee lastensuojeluun asti. (Vai huusiko vauva koliikkia?)
Mutta tuo kirjoittamasi tapaus hermoromahduksesta... hei, aikuisen oikeasti... Jos isä olisi halunnut ottaa lapset, niin äitihän olisi vain vienyt (tai isä hakennut luokseen) lapset isälleen eikä siihen sossua olisi tarttenut sotkea. Ellei sitten sossun mielestä isä ollut oikeasti sopimaton huoltajaksi, vaikea ulkopuolisen (sinunkin) tietää sitä taustatietoa, mitä sossulla on.
Ja yksinhuoltajuus on helppo vaihtaa yhteishuoltajuudeksi, jos MOLEMMAT vanhemmat sitä oikeasti haluaa. Vähän turhan yksioikoinen näkemys sinulla huoltajuusasioihin. Tietenkin, jos isä asuu eri paikassa kuin äiti ja suhde päättynyt jo ajat sitten ennen vauvan syntymää tai vain yhden yön juttu, niin ei perusoletus voi ollakaan yhteishuoltajuus.
ÄITI halusi vaan vapaata. Isä piti lasta, äiti sai vapaat ja rahat. Ei voinut mitään. Ja isän yritys on sellainen, että voi pitää vapaata. Tehdä töitä lapsen "ohessa". En selittele sen enempää.
Huutava lapsi oli hoidossa, mutta minkäs voit kun lapsi ei syö??? Ei sitä ketään heitteille ollut jättänyt. Lukisit vähän ajatuksella niin ymmärtäisit.
Toisessa tapauksessa oli yhteishuoltajuus mut lähivanhemmuutta haluttiin vaihtaa, mutta sossun jakeluun asia ei mennyt vaikka sekä äiti että isä sitä yrittivät. Selvensikö????? Ei ollu vaan mistään viemisistä kyse... Aikuisten oikeesti.
Eikä tarvitse enää vastata.
"Muksu huusi nälkää, mutta äiti halusi ryypätä... " Noo, tuosta kyllä saa eräänlaisen kuvan asiasta. Jos lapsi on hoidossa, niin turha äitiä syyllistää silloin!
Kun isä tapaa ja pitää lastaan/lapsiaan luonaan, niin ei siitä muillekaan etävanhemmille makseta. se on just se etävanhemman oikeus, tapaamisoikeus!
Kerrotaan nyt sekin, jos vaikka tulee sulle yllätyksenä, että kun on yksinhuoltajana, niin myös yksinhuoltaja kaipaa vapaata (huom. etävanhemmallahan sitä vapaata on myöskin ja oikeus siihen) ja aikaa edes nukkua, jos lapsi valvottaa paljon.
Aikuisen oikeasti.... Jos molemmat vanhemmat haluaa, niin kukaan ei tule kummankaan vanhemman kotiovelle estämään lasten menemistä etävanhemmalleen. Ja aikuisen oikeasti vanhemmat voivat keskenään sopia elatuskuviotkin ilman sossua.
Aika mustavalkoisesti haluat asiat esittää.
pystyi pitämään pikkuvauvaa kertomasi mukaan jopa enemmän kuin äiti vaikka vauva ei kertomasi mukaan syönyt edes pullosta?
Sehän se tuossa juuri olikin: naisen oletetaan huolehtivan lapsesta, ja siksi pidetään aina itsestäänselvänä että hän niin tekee ja siksi hänelle kuuluu "loma" ja lapsilisät. Vaan entäpä kun asia ei olekaan aina näin?
»Kun isä tapaa ja pitää lastaan/lapsiaan luonaan, niin ei siitä muillekaan etävanhemmille makseta. se on just se etävanhemman oikeus, tapaamisoikeus!»
Miksi "etän" ja "lähin" (lue: miehen ja naisen) oikeudet ovat erilaisia?
Sen sijaan minäkään en jaksa uskoa, että yhdelläkään viranomaisella olisi valtuuksia estää huoltajuuden vaihdosta jos molemmat vanhemmat ovat sen kannalla. Ellei taustalla sitten ole jotain tosi hämärää (en nyt keksi mitä se voisi olla).
Koskapa jo noistakin jutuista ystäväni kyllä tunnistaa.
Ja eipä se sen isän vika ole jos lapsi ei syö pullosta... Ja kysehän nimenomaan oli siitä, että miksi isä oli ja on edelleen se etävanhempi ja äidille maksetaan vaikka onkin vähemmän lapsen kanssa???? Mitä kohtaa et tajua? Tähän epäoikeudenmukaisuuteen juuri yritän puuttua! Äiti haluaa pitää lähivanhemmuuden rahan takia ja lapsi saa kyllä olla isällään, vaikka koko ajan. Joko tajusit??? Väännänkö rautalangasta tämän yh-äidin tuskan sinulle? Yh-äidin joka ravaa baareissa valtion rahalla ja isän, joka tekee töitä joka pennin eteen ja katsoo tämän lisäksi lastaan?
Ja minä olen yksinhuoltaja. Että enköhän minä noi vapaan tarpeet tiedä. Tuliko yllätyksenä? Minä vaan olen sitä mieltä, että lapseni ei ole minulle rasite. Vapaa-aikaani on vapaa-aikaa lapseni kanssa. Ja olen ollut yksin jo lapsen ollessa vauva. Siltikin minä koen, että isälläkin on oltava oikeuksia. Vaikka oman lapsen isä ei paras isä olekkaan niin se ei tee kaikista isistä hirviöitä tahi vielä vähemmän kaikista äideistä enkeleitä, jotka tarvitsevat vapaata ja omaa aikaa...
Ja AIKUISEN OIKEESTI LUE MITÄ KIRJOITAN: Toisessa tapauksessa sossu yritti, että vanhemmat harkitsisivat ja harkitsisivat sitä, että lapset pysyvät äidillä, vaikka molemmat halusivat lapset isälle. Ei vaan voitu uskoa, että joku voisi haluta näin. Tämä juttu ei tunnu menevän jakeluusi, ei sitten millään. Ja kyse ei ollut elatusasioista vaan LÄHIVANHEMMUUDESTA.
Luultavasti olet joku tyypillinen katkeroitunut yh-äiti, jonka mielestä isällä ei kuulukkaan olevan oikeuksia.
Ja vielä kommentti Parittomalle Isälle: fiksuja mielipiteitä useammalla palstalla, isä joka haluaa olla isä, mutta joutuu kärsimään juuri tästä, että valtion mielestä isän oikeudet ovat rajoitetut josko yhdessä ei enää olla.
jos se on sun mies niin eikö se ole aviomies? Kys eon siis miehestä jonka kanssa olet tehnyt lapsen?
Vihille ehtii vielä jos se ratkaisee ongelman. Yhteen voi muuttaa vaikka asuu osan aikaa toisella paikkakunnalla ja sekin ratkaisee ongelman.
Pointtina on jutussa se, että ei kaikkea voi saada. Jos isä ei ole aviomies eikä avomies niin silloin olet yksinhuoltaja ja saat sen mukaiset edut. Jos taas et ole yksinhuoltaja saat edut jotka sinulle silloin kuuluu. Johonkin on vedettävä pelisääntöjen raja ja se on tässä asiassa näin, ei näitä voi tapauskohtaisesti ratkoa arpomalla.
Puhut tuolal isän oikeuksista jne. Mikä isä se on joka käy joskus viikonloppuina jne? Se on etäisä, viikonloppuisä jne. Eli homma on ok kun te päätätte paljonko isä saa nähdä lastaan, mutta kun kela ei rahoita tuota yhteistä aikaa niin se on riistoa? Kaiken pitää olla teidän näkökulmasta oikein päin jotta homma toimii?
tulee olla vain lapsen äidin kanssa avioliitossa olevilla isillä. Avoliitto on liian tulkinnanvarainen asia. Jos asutaan esim työn takia eri paikkakunnilla, niin isä menettää etunsa.
Menkää naimisiin, niin lapsesi isä saa isyysvapaansa.
..tulkinnanvarainen asia. Ensinnäkin monet avioliitoista ovat aivan silkkaa kulissia. Ja toiseksi, avioliitto ei takaa mitään muuta olemismuotoa enempää tai vähempää isän osallistumista lapsensa elämään.
Vai onko sinun mielestäsi tarkoituksenmukaista isyysloman käyttöä se mitä veljeni teki: hän oli isyysloman pelimatkalla Norjassa (ja kyllä, on ihan naimisissa vaimonsa kanssa).
sen kummenkin kinata. Olkoot vaikka siellä pelimatkalla, jos perhe on niin sopinut!
Idea tässä kaikessa nyt vaan on se, että Kelan täytyy tehdä yksiselitteiset säännöt eikä jokaista paperilappusta tulkita äidin ja/tai isän haluamalla tavalla.
Ja jos koit veljesi teon isyysloman väärinkäyttönä (mitä se kyllä olikin), niin olisit käräyttänyt veljesi tai vastaavasti "pakottanut" olemaan kotona lapsensa ja vaimonsa luona.
että isyyslomalla osallistutaan lapsen hoitoon. Jos näin ei tehdä, ei isyyslomaan ole oikeutta. Kela ei (onneksi) kuitenkaan vahdi kovin tarkasti, että näin oikeasti tapahtuu. Jos siis isä katoaa isyyslomaksi reissuun, niin ilmoitus Kelaan ja hänelle ei makseta siitä isyyslomakorvausta.
Jos isä on töissä toisella paikkakunnalla, niin eikös hän kuitenkin ole kirjoilla samassa taloudessa lapsen ja tämän äidin kanssa? Tällöin mielestäni isyysloman saa pitää. Kela ei kiellä omistamasta tai vuokraamasta useita asuntoja. Jos isä taas on kirjoilla toisella paikkakunnalla, niin hän ei ole avopuoliso. Tällöin lähivanhempi saa yksinhuoltajakorotuksen (joka tietysti vuosien mittaan tekee enemmän kuin isyysloma), mutta etävanhempi ei saa isyyslomaa.
Eronneet pariskunnat ovat harvoin niin hyvissä väleissä, että voisivat asua isyysloman samassa taloudessa, mitä vaatii se, että isä osallistuu lapsen hoitoon täysin, kuten isyyslomavaatimus kuuluu.