Riippuvaiseksi...

Riippuvuuden syntyminen on yksilöllistä. Joillekin yksi tupakointikerta riittää synnyttämään tavan, ja kun tupakointi on muuttunut tavaksi, tulee myös fyysinen riippuvuus aika nopeasti.

Varoittavana esimerkkinä voin kertoa, että minulla ensimmäisestä tupakan maistamiskerrasta meni kaksi viikkoa siihen, että poltin päivittäin. Riippuvuus voi siis syntyä aika nopeasti ja huomaamatta, ja siitä eroon pääseminen taas voi vaatia useamman lopettamisyrityksen.

Vanamo Linnea kirjoitti:

Riippuvuuden syntyminen on yksilöllistä. Joillekin yksi tupakointikerta riittää synnyttämään tavan, ja kun tupakointi on muuttunut tavaksi, tulee myös fyysinen riippuvuus aika nopeasti.

Varoittavana esimerkkinä voin kertoa, että minulla ensimmäisestä tupakan maistamiskerrasta meni kaksi viikkoa siihen, että poltin päivittäin. Riippuvuus voi siis syntyä aika nopeasti ja huomaamatta, ja siitä eroon pääseminen taas voi vaatia useamman lopettamisyrityksen.

Kyseenalaistaisin kuitenkin sen, että todellinen riippuvuus voisi syntyä niin nopeasti. Kuten kaikki ei-propagandalietsojat jo tiesivätkin, tupakka on nautintoaine siinä missä kahvi, suklaa ym., joten sen käytöstä luonnollisesti nauttii (jos on nauttiakseen), eikä päivittäinen käyttö _välttämättä_ tarkoita riippuvuutta (puhutaan nimenomaan siis alkuaikojen, ensimmäisen kuukauden-parin, tupakoinnista). Riippuvuuden huomaa helpoiten silloin, kun joutuu olemaan kokonaan ilman tupakkaa vaikka muutaman päivän. Mieli voi tehdä tuprutella, vaikka olisi kerran vasta polttanutkin, mutta riippuvuudessa ei ole kyse vain siitä, että tekeekö mieli, vaan ettei ns. pysty olemaan ilman. Siinä olet täysin oikeassa, että riippuvuus tapahtuu huomaamatta. Kuten sanoit, on riippuvuuden aiheutuminen hyvin yksilöllistä - toisille ei välttämättä synny riippuvuutta lainkaan jos eivät "usko riippuvuuteen", mutta tämä porukka lienee aika marginaalista tai polttelu vähäistä.

The Wolf kirjoitti:

Kyseenalaistaisin kuitenkin sen, että todellinen riippuvuus voisi syntyä niin nopeasti. Kuten kaikki ei-propagandalietsojat jo tiesivätkin, tupakka on nautintoaine siinä missä kahvi, suklaa ym., joten sen käytöstä luonnollisesti nauttii (jos on nauttiakseen), eikä päivittäinen käyttö _välttämättä_ tarkoita riippuvuutta (puhutaan nimenomaan siis alkuaikojen, ensimmäisen kuukauden-parin, tupakoinnista). Riippuvuuden huomaa helpoiten silloin, kun joutuu olemaan kokonaan ilman tupakkaa vaikka muutaman päivän. Mieli voi tehdä tuprutella, vaikka olisi kerran vasta polttanutkin, mutta riippuvuudessa ei ole kyse vain siitä, että tekeekö mieli, vaan ettei ns. pysty olemaan ilman. Siinä olet täysin oikeassa, että riippuvuus tapahtuu huomaamatta. Kuten sanoit, on riippuvuuden aiheutuminen hyvin yksilöllistä - toisille ei välttämättä synny riippuvuutta lainkaan jos eivät "usko riippuvuuteen", mutta tämä porukka lienee aika marginaalista tai polttelu vähäistä.

sitä mieltä, jot se on se ensimmäinen tupakki, joka voi viedä hautaan.

Ajattelen näin, et tupakka koukuttaa ihmisen paljon helpommin, kuin mikään muu.

Jos nyt ääripäitä verrataan, ni otetaan vertauskohdaksi vaikkapa vesi. Maistettuasi vettä juot sitä kyllä päivittäin, mutta nautittu määrä jää johonkiin kohtuulliseen vakioon ja pysyy siinä.

Vaan tupakan kohdallapa ei varmaan jää siehen yhteen kahteen päivässä, joila aloitti, vaan se pian kymmenkertaistuu.

Vettä ei kuitenskaan kukaan rupea juomaan päivittäin 10-20 litraa. Korjatkaa, jos olen väärässä. Tämä pätenee myös mainittuihin kahviin ja suklaaseen.

Wolf sen oikeestaan suoraan sanoikin, vaikka vähän kierteli; riippuvuus syntyy huomaamatta!

Ja kun se on syntynny, sit ollahan pulassa!