Mulla on nyt hankala tilanne. Olen korviani myöten ihastunut poikaan joka kuuluu meidän laajaan, mutta hyvin tiiviiseen ystäväporukkaan. Ite oon kylläkin tavannut pojan vasta tänä syksynä ekan kerran, mutta monille muille mun kavereille se on ollut lapsuudesta asti sydänystävä.
Tiedän että pojalla on ollut juttua (yhdet treffit) mun yhden parhan kaverin kanssa. Ja tämä mun kaveri on vielä erittäin mustasukkasta tyyppiä, ja se "omistaa" kaikki kundit joiden kanssa sillä ikinä on ollut mitään...
No nyt sitten viikonloppuna meillä syntyi juttua sen pojan kanssa ja se tuli mun luo yöksi. Ollaan molemmat toisiimme ihan ihastuneita. Ja nyt sitten vielä meidän eräs toinen kaveri, joka on ollut pojan parhaimia kavereita ala-asteelta saakka, tunnusti rakkautensa sille. Heti kun epäili että poika tuli mun luo yöksi (ei kyllä vieläkään tiedä totuutta). Pojalla ei todellaan ole sitä kohtaan mitään fiiliksiä.
Eli nyt sitten oon tosi vaikeessa paikassa. Pitkästä aikaa tuntuu niin hyvältä, enkä voi lopettaa hymyilemistä.. Mutta sitten on myös huono omatunto. Heti jos tää juttu tulee ilmi niin saan todennäköisesti kahden erittäin hyvän ystäväni vihat niskoilleni...
Olenko ihan kauhea? Miten saisin kaverit olemaan onnellisia meidän puolesta..? Olisko niiden mahdotonta hyväksyä meidät parina...
Tiedän että pojalla on ollut juttua (yhdet treffit) mun yhden parhan kaverin kanssa. Ja tämä mun kaveri on vielä erittäin mustasukkasta tyyppiä, ja se "omistaa" kaikki kundit joiden kanssa sillä ikinä on ollut mitään...
No nyt sitten viikonloppuna meillä syntyi juttua sen pojan kanssa ja se tuli mun luo yöksi. Ollaan molemmat toisiimme ihan ihastuneita. Ja nyt sitten vielä meidän eräs toinen kaveri, joka on ollut pojan parhaimia kavereita ala-asteelta saakka, tunnusti rakkautensa sille. Heti kun epäili että poika tuli mun luo yöksi (ei kyllä vieläkään tiedä totuutta). Pojalla ei todellaan ole sitä kohtaan mitään fiiliksiä.
Eli nyt sitten oon tosi vaikeessa paikassa. Pitkästä aikaa tuntuu niin hyvältä, enkä voi lopettaa hymyilemistä.. Mutta sitten on myös huono omatunto. Heti jos tää juttu tulee ilmi niin saan todennäköisesti kahden erittäin hyvän ystäväni vihat niskoilleni...
Olenko ihan kauhea? Miten saisin kaverit olemaan onnellisia meidän puolesta..? Olisko niiden mahdotonta hyväksyä meidät parina...
Vastaukset 3
Vanhimmat
Eikö sun äitis koskaan sanonut vai etkö kuunneellut että EI SITÄ heti mennä kenenkään luo yöksi jos juttua tulee tai edes meinaa tulla !
Katso peiliin ja mitähän sä näet sieltä ? Jonkun tyhmän-mulle-kaikki-ja heti-tyypin.
Se että tulee toisen luo yöksi ei ainakaan mun kohdalla tarkoita ikinä seksiä. Ei tollakaan kertaa. En oo vielä ihmisen kanssa sängyssä ollut...
Ja ihminenhän ei mikään vieras ja uusi tuttavuus ole, että...
Mulla ei koskaan ole ollut yhtään yhden illan suhdetta, että äläpä arvostele ihan suoralta kädeltä.
.. ja se muuttuu välillä. Myös ystävä-ja kaveripiirit hajoavat toisinaan, varsinkin siinä vaiheessa kun porukka alkaa seurustelemaan (vakavammin),asumaan yhdessä tms.
Joten jos kaverisi eivät hyväksy niin ehkäpä olis aika tutustua toisenlaisiin ihmisiin :)
T. nimimerkillä kokemusta löytyy..