Muistelen kaiholla niitä aikoja kun vielä arvostettiin ihmistä lihavuudesta huolimatta. Pyrittiin siihen että ihminen olisi onnellinen, sinut itsensä kanssa ja tasavertainen muiden ihmisten kanssa, lihavuudesta huolimatta. Lapsille opetettiin että lihavakin voi olla kaunis ja ihana eikä ketään saa kiusata. 2000-luvulla asenteet ovat heittäneet häränpyllyä. Paskaa tulee niskaan joka puolelta. Lapsille opetetaan jo tarhaiässä että lihavuus on paha paha asia ja lihavuutta ei pidä hyväksyä missään nimessä. Jo lapsetkin katsovat kuin halpaa sikaa ja nimittelevät ties miksi..
ennen sentään oli toisin
arvoton läskikasa
151121
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Ei terveydessä päästä yhtään eteen päin jos hyväksytään lihavuus (lue luovutetaan lihavuudelle). Lihavuus on sairaus, jota ei pidä hyväksyä, vaan se pitää hoitaa pois päiväjärjestyksestä.
mene puurot ja vellit ihan sekametelisopaksi? ei lihavan hyväksyminen ole sama asia kuin se että luovutetaan lihavuudelle. on minusta aika huolestuttavaa jos lihavuus ei ole hyväksyttävää, ja lihava ihminen on alempaa kastia. kunpa lihavia pidettäisiin ihmisinä. lihavuus on paha ongelma, mutta ei se sillä parane että sitä ei hyväksytä.
Jos ymmärsin oikein, niin tarkoitat, että lihavuutta itsessään ei tarvitse, "hyväksyä", mutta lihavaa ihmistä ei saa syrjiä ja osoitella. Ihminen on aina hyväksyttävä.
Nykyään vain on niin, että lihavaa ihmistä ei "hyväksytä", vaan lihavuuden tähden koko ihmistä arvostellaan, jopa henkisiltä ominaisuuksiltaan ja se on väärin. Lihavat vain makoilevat sohvalla ja syövät sipsejä ja juovat limua, on usein tällä palstalla saatu lukea. Eikö tuo mene jo aika pitkälle yleistyksen puolelle, ilman minkäänlaista todellista tietoa?
Kiloista ei vielä voi päätellä yhtään mitään ihmisen älykkyydestä tai älyttömyydestä. Pätee myös norm.painoisiin. Väittäkää rauhassa vastaan, jos haluatte, mutta ihminen on ihminen hyvine ja huonoine puolineen olipa minkä painoinen tahansa.
Ei lihavuus tee ihmisestä tyhmää ja laiskaa velttoilijaa niin kuin täällä usein väitetään, eikä hoikkuus aktiivista älykköä. Ne ovat näitä urbaaneja legendoja, joita tarpeeksi kauan täällä on jankutettu, ehkä siinä toivossa, että lihavat sen hyväksyisivät.
Eritoten lihavat naiset ovat suurennuslasin alla. Lihava mies taas voi olla kuinka korkeassa asemassa tahansa ja saa kunnioitusta, mutta lihava nainen ei ole mitään eikä koskaan mitään tule olemaankaan.
Korjataan sekin väärinkäsitys, että "lihavat ovat leppoisia". Miksi lihavat olisivat sen leppoisempia kuin muutkaan? Kuka tollo tuollaisen "viisauden" on joskus keksinyt, ei ole arvannut, että siitä tulee "tiedettä" vielä joskus.
Onneksi lihavuutta voidaan hoitaa, mutta ennakkoluuloja ei.
Kun pistät sanan "lihava" tilalle vaikkapa sanan "alkoholisti", "narkkari" tai "tupakoija" niin suhtautuminen on aivan toista. Hekin ovat ihmisiä.
Alkkikset saavat tuomion useimmilta ja narkkarit vielä useammalta, lihaviltakin, ja tupakoivat ovat aivan kohtuuttoman vainon kohteena, ja vainoa suorittavat lihavatkin.
On helppo vaatia "ihmisarvoa" silloin kun on itse aarvostelun kohteena, mutta kuka teistä lihavista voi itse heittää ensimmäisen kiven?
Todettakoon että en ole alkoholisti enkä tupakoikaan, eikä tällä ole tarkoitus ottaa kantaa siihen mitä heille pitäisi tehdä. Mutta jos ottaa mukaan yhteiskunnallisen ulottuvuuden, lihavuuden kustannusrasitus on suurempi kuin muiden mainittujen ryhmien. En haluaisi sanoa tätä mutta se on pakko, ettei kenellekään tule mieleen taas jälleen kerran sanoa että lihavuus on jokaisen oma asia.
Väitinkö jossain kohdassa, että alkoholisti, narkkari tai tupakoija ei ole ihminen? Tietääkseni en. Enkä aio väittääkään. Miksi väittäisin päivänselvää asiaa eli me jokainen olemme ihmisiä katsomatta heikkouksiamme, joita jokaiselta löytyy. Niiltä "parhailtakin".
Minä en tuomitse ihmisiä sen mukaan miltä he ulospäin näyttävät. Minulle ihminen on ihminen, juokoon vaikka liisteriä ja polttakoon vaikka lehmän paskaa, jos hyvältä tuntuu.
kaikki vaan lihoo. Ei sitä nyt niin vakavasti enää oteta. Suurin osa on jo ylipainoisia, joten kenelläkään ei liene nokankoputtamista..?
En minä vaan liho. Johtuisiko siitä että olen tajunnut niinkin yksinkertaisen asian kuin kuluta enemmän kuin syöt.
Nykyäänhän joka puolella paasataan ja ruikutetaan lihavuudesta ja sen haitoista. Ennen sentään sai empatiaa ja ymmärrystä.
Miksi urheilija viihtyy niin hyvin lihavuus-palstalla?? Oletko ollut ylipainoinen, onko sinulla taipumus lihoa..?
lihot, jos syöt enemmän kuin kulutat. minä kun olen tajunnut noin yksinkertaisen asian :P
ennen oli toisin? hah. joskus koulukiusaamiseen ei edes puututtu, vaan sitä luokan ainoaa läskipossua kiusattiin jatkuvasti eivätkä opettajat puuttuuneet. ärsyttävää tuollainen "ennen oli kaikki paremmin" -paskanjauhanta.
Pääasia on se, että ylipaino on käsittämättömän iso menetys kansantaloudelle, sinulle, ystävillesi, läheisille, ja perheellesi.
Hyssyttely on loputtava ja asia on korjattava nopeasti ja järjestelmällisesti kuntoon.
Aloitetaan pakkkotoimet pienten lasten vanhemmista, jotka lihottavat ja pahoinpitelevät lapsiaan.
Alkoholistit ohjataan ja vähän äkkiä työpaikalta hoitoon, jos et mene, saat etsiä uuden työpaikan. Työterveyshuollolla on myös varhaisen puuttumisen malli, jolla yritetään selvittää riippuvuutta.
Miksei ole varhaisen puuttumisen mallia ja hoitoonohjausta myös ylipainoisille? Riittävää ja asiantuntevaa (eli ohjaaja itsekin ollut ylipainoinen) ohjausta on vaikea saada ja kuntoutukseen ihan mahdoton päästä.
Siis esimerkiksi 1980-luvulla ja vielä 1990-luvun alussakin, puhumattakaan ajasta ennen 1980-lukua, lihavuus oli todella harvinaista. Kun katselee ihmisten luokkakuvia noilta ajoilta, niin luokalla oli ehkä yksi lihava, jos sitäkään. Ja aivan varmasti nämä muutamat joutuivat kiusatuiksi. He eivät vain kehdanneet puhua siitä.
Nykyään ylipainoisuus vyöryää joka tuutista ja siitä on tullut arkipäivää, lihavia on enemmän ja he myös avoimemmin puhuvat kiusaamisen kohteeksi joutumisestaan.
Nykyään lihavilla itseasiassa varmaan on paljon helpompaa kuin ennen, nyt heillä on vertaistukea ja palstoja, joilla purkaa tunteitaan. Ennen se luokan ainokainen oli ihan yksin. Ihan niinkuin seksuaalisilla vähemmistöilläkin, mitä enemmän sitä helpompaa. Tosin avoimesti esilletulo ja omien oikeuksien puolustaminen tai ajaminen johtavat myös avoimempaan kritiikkiinkin ja se nyt vain on se hinta, joka on maksettava.
En oikein ymmärtänyt mitä viestissäsi yritit sanoa. Jos ennen 1980-lukua luokalla oli yksi tai kaksi lihavaa lasta, oliko se siis oikein, ettei siihen puututtu?
Ei siihen puututa kyllä tällä 2000-luvullakaan. Ainoa mitä opettajat sanovat, on, että he eivät millään pysty eli kerkiä puuttumaan kaikkeen välitunnilla. Kuka on nähnyt opettajia välitunnilla noin muutenkaan? Taitavat viettää aikaansa sisällä ja ikkunoista katsella sen minkä pystyvät näkemään. Ja jos menet kertomaan kiusaamisesta olet kantelija ja sinua kiusataan vilä enemmän.
Kiusaamisesta kertomisessa ei ole kyse "kehtaamisesta", vaan siitä, että siihen ei kuitenkaan puututa, koska aina sanoaan, että ei ole keinoja. Niinpä niin, niinhän se tietysti on koulun kannalta, mutta mitäpä jos joku kerran haastaisi koulun oikeuteen koulurauhan rikkomisesta? Mitenkä sitten suu pannaan ja alkaako keinoja löytyä?
Lihavilla, varsinkaan lapsilla, ei ole sen helpompaa nykyään kuin ennenkään. Kirjoittele satuja johonkin muualle tai ota asioista selvää.
Jokaisella on ihmisarvo, myös lihavalla, eikä siihen ole sanomista kenelläkään. Näin sanotaan jopa YK:n ihmisoikeuksien julistuksessa.