Tyttö karkasi kotoa

Pihalla kuin omenapuu

Mitä voi tehdä estääkseen ton tapahtumasta taas? Tyttö (15v.)sanoi menevänsä kaupungin itsenäisyyspäiväjuhlaan ja seuraavan kerran sitä näki sunnuntai-aamuna kovan työn jälkeen. oltiin oltu jonkun kundin (22v)luona dokaamassa ym... Poliisia ei aihe paljoa napannut. onneksi on meitä parempia netin käyttäjiä ja päästiin hiljalleen jyvälle missä voisivat olla. (mukana kaveri 13v.) Löytyihän noi ja sen jälkeen on kierretty terveyskeskukset ja tehty rikosilmoitukset, vielä sosiaalitädille keskustelemaan. Nyt kun siitä hiljalleen alkaa toipua niin mietitty on paljonkin että mitä nyt? Koko ajan kai tälläistä tapahtuu mutta miksi ja mitä sille loppujen lopuksi voi. Omapahan on elämänsä, vois ajatella, mutta kun ei voi.

17

2949

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Tofta

      Aavistan, miltä sinusta tuntuu. Ihailen sitä, miten hyvin ja johdonmukaisesti osasit noin vaikeassa tilanteessa toimia.

      Toisille lapsille murrosikä ja aikuiseksi kasvaminen on tosi vaikeaa, rajoja kokeillaan ja kokemuksia haalitaan älyttömyyksiin asti. On myös niin, että nuoret muodostavat jengejä ja porukan mukana on helppo mennä. Meidän vanhempienkin pitäisi muodostaa jengejä: soitella toisillemme lastemme olinpaikoista ja käydä iltaisin tutustumassa nuorten ulkona tapahtuvaan ajankäyttöön. Tämä vaatisi laajempaa asennemuutosta eikä siihen yksittäisten vanhempien voimat riitä.

      Yksin ei noin voimakkaasti rajoja hakevan nuoren kanssa pärjää. Ota vastaan kaikki apu, jota voit saada tuli se sitten sossusta, koulusta, kaverin äidiltä tai mistä vaan.

      Kun jaksat puuttua asioihin, nuori huomaa, että välität hänestä ja on turvallista kapinoida; äiti ei minua jätä. Kun tyttö tulee kotiin, niin varo, ettet väsyneenä ensimmäisenä huuda hänelle. Tämä siksi, että hänelle jäisi tunne, että kotiin on hyvä tulla. Haluaisin antaa enemmänkin hyviä neuvoja, mutta koska tiedän, että joittenkin murkkujen kohdalla parhaastakaan kasvatusoppaasta ei ole apua, niin lopettelen tähän.

      Toivotan sinulle paljon voimia,luovaa mielikuvitusta ja viisautta, niitä tulet tarvitsemaan! Ja vielä: ota apua vastaan, älä jää yksin!

      • sannatuula

        Minulle varoitettiin, että, kun kasiluokka alkaa, alkavat ongelmat. Näin kävi, tyttö alkoi heti kaveerata täysikäisten huumeveikkojen kanssa. Jouduin itse silminnäkijäksi ja keskeyttäjäksi joukkohyväksikäytössä. Tein toki rikosilmoituksen ja se otettiin vakavasti, koska tyttö vasta 14. Sen jälkeen puheyhteys ollut liki kokonaan poikki, jotenkin perheneuvolassa saatiin puhuttua, kun sattui loistava työntekijä.

        Seuraavaksin tytön kaveri laittoi sille kielilävistyksen, vaikka olin sen terveydenhuoltoalan ihmisenä ehdottomasti kieltänyt. Kapina on niin kovaa, etten tiedä, miten tästä järjissä selviän! Tuntuu, että kaikki, mistä ehdottomasti varoitan toteutetaan heti. Työni puolesta tiedän, mihin kyseinen polku johtaa.

        Olen tosi kauhuissani, enkä netistäkään ole löytänyt kohtalontoveria. Tuntuu kuin meille olisi muuttanut manaaja, tosin pää ei vielä käänny ympäri...


      • sannatuúula
        sannatuula kirjoitti:

        Minulle varoitettiin, että, kun kasiluokka alkaa, alkavat ongelmat. Näin kävi, tyttö alkoi heti kaveerata täysikäisten huumeveikkojen kanssa. Jouduin itse silminnäkijäksi ja keskeyttäjäksi joukkohyväksikäytössä. Tein toki rikosilmoituksen ja se otettiin vakavasti, koska tyttö vasta 14. Sen jälkeen puheyhteys ollut liki kokonaan poikki, jotenkin perheneuvolassa saatiin puhuttua, kun sattui loistava työntekijä.

        Seuraavaksin tytön kaveri laittoi sille kielilävistyksen, vaikka olin sen terveydenhuoltoalan ihmisenä ehdottomasti kieltänyt. Kapina on niin kovaa, etten tiedä, miten tästä järjissä selviän! Tuntuu, että kaikki, mistä ehdottomasti varoitan toteutetaan heti. Työni puolesta tiedän, mihin kyseinen polku johtaa.

        Olen tosi kauhuissani, enkä netistäkään ole löytänyt kohtalontoveria. Tuntuu kuin meille olisi muuttanut manaaja, tosin pää ei vielä käänny ympäri...

        Otin itsekin yhteyttä kouluun ja saatiin pinnaaminen nyt jotenkin kuriin, samoin kerroin kotona sattuneista käsirysyistä. Jouduin ranteista pitämään tyttöä kiinni, kun tämä hermostui.

        Tilasin ajan perheneuvolasta ja kävimme. Itse olen ihan rikki...Tyttö tuntuu saavan apua, mutta omaa päätäni en kehtaa kai tarpeeksi hoitaa, kun olen sosiaalityössä itsekin.

        Arvatkaa tuleeko ihmisille mieleen, ettei suutarin lapsilla ole kenkiä!


      • Iida-Maaria
        sannatuúula kirjoitti:

        Otin itsekin yhteyttä kouluun ja saatiin pinnaaminen nyt jotenkin kuriin, samoin kerroin kotona sattuneista käsirysyistä. Jouduin ranteista pitämään tyttöä kiinni, kun tämä hermostui.

        Tilasin ajan perheneuvolasta ja kävimme. Itse olen ihan rikki...Tyttö tuntuu saavan apua, mutta omaa päätäni en kehtaa kai tarpeeksi hoitaa, kun olen sosiaalityössä itsekin.

        Arvatkaa tuleeko ihmisille mieleen, ettei suutarin lapsilla ole kenkiä!

        Sama juttu meilläkin, että 8. luokalla muuttui murkku aivan kamalaksi.

        Perheneuvolassa oli yksi hyvä tyyppi ja yksi huono manipuloija, joten lopetettiin siellä käynnit. Sosiaalitäti oli valmis laittamaan murkun laitokseen, mutta säälin lasta niin, etten voinut siihen suostua, kun kävimme laitokseen tutustumassa ja näin kuinka murkkumme järkyttyi, sillä kotona on tosi lempeätä laitokseen verrattuna, vaikka säännöt kotona onkin.

        Nyt on tilanne se, että murkku on ihan kalpea, tupakoi kovasti, syö karkkia vain, ei siis tule koulusta kotiin vasta kuin illalla, eikä muka kukaan kaveri ole häntä nähnyt ja se paras kaveri ei vastaa edes puhelimeen ja hänen äitinsä on kieltänyt meitä soittamasta tytölle, kun tyttö ei halua meidän soittavan, huh huh.

        Ystävä,joka oikein kannustaa olemaan eri mieltä vanhempien kanssa ja lintsaamaan, tupakoimaan, valvomaan jne. ei ole ystävä.

        Viranomaiset sanoo, että kyllä vanhempien on tiedettävä, missä ja kenen kanssa lapsi liikkuu ja mitä tekee, mutta miten ihmeessä??? Pitäisikö palkata yksityisetsivä perään??? Please vastatkaa joku tähän, jos keinon tiedätte.

        Koululta olemme kerran hänet hakeneet ja hän alkoi huutaa apua ja kirkui, että isä hakkaa, vaikkei ole koskaan hakannut, vaan on vain häntä paikallaan joskus pidetty, kun murkku on hajottanut tavaroita.

        Muista paikoista on haettu monta kertaa ja aina on lähes väkisin jouduttu autoon viemään?

        Raivostuttaa, kun sostädit antaa ohjeita, joita eivät itsekään pystyisi noudattamaan. Vanhempia kyllä syyllistetään, vaikka vanhemmat eivät olisi koskaan pahoinpidelleet tai laiminlyöneet lasta. En käsitä.... mistään kirjoistakaan ei löydy ohjeita, kai lapsi on laitokseen laitettava, ettei joudu huume- ja pedofiilirenkaiden uhriksi.

        Myös Keijo Tahkokalliolla on tosi hyviä ohjeita, mutta kun ei noin rajuja nuoria pysty väkisin syöttämään ja nukuttamaan, vaikka he ruokaa ja lepoa tarvitsisivatkin.

        Voimia, voimia kovasti teille kanssasisarille!!! Toivottavasti meidän kaikkien tilanne pian paranee, ettei lapsemme elämä mene pilalle täysin.


      • sannatuula
        Iida-Maaria kirjoitti:

        Sama juttu meilläkin, että 8. luokalla muuttui murkku aivan kamalaksi.

        Perheneuvolassa oli yksi hyvä tyyppi ja yksi huono manipuloija, joten lopetettiin siellä käynnit. Sosiaalitäti oli valmis laittamaan murkun laitokseen, mutta säälin lasta niin, etten voinut siihen suostua, kun kävimme laitokseen tutustumassa ja näin kuinka murkkumme järkyttyi, sillä kotona on tosi lempeätä laitokseen verrattuna, vaikka säännöt kotona onkin.

        Nyt on tilanne se, että murkku on ihan kalpea, tupakoi kovasti, syö karkkia vain, ei siis tule koulusta kotiin vasta kuin illalla, eikä muka kukaan kaveri ole häntä nähnyt ja se paras kaveri ei vastaa edes puhelimeen ja hänen äitinsä on kieltänyt meitä soittamasta tytölle, kun tyttö ei halua meidän soittavan, huh huh.

        Ystävä,joka oikein kannustaa olemaan eri mieltä vanhempien kanssa ja lintsaamaan, tupakoimaan, valvomaan jne. ei ole ystävä.

        Viranomaiset sanoo, että kyllä vanhempien on tiedettävä, missä ja kenen kanssa lapsi liikkuu ja mitä tekee, mutta miten ihmeessä??? Pitäisikö palkata yksityisetsivä perään??? Please vastatkaa joku tähän, jos keinon tiedätte.

        Koululta olemme kerran hänet hakeneet ja hän alkoi huutaa apua ja kirkui, että isä hakkaa, vaikkei ole koskaan hakannut, vaan on vain häntä paikallaan joskus pidetty, kun murkku on hajottanut tavaroita.

        Muista paikoista on haettu monta kertaa ja aina on lähes väkisin jouduttu autoon viemään?

        Raivostuttaa, kun sostädit antaa ohjeita, joita eivät itsekään pystyisi noudattamaan. Vanhempia kyllä syyllistetään, vaikka vanhemmat eivät olisi koskaan pahoinpidelleet tai laiminlyöneet lasta. En käsitä.... mistään kirjoistakaan ei löydy ohjeita, kai lapsi on laitokseen laitettava, ettei joudu huume- ja pedofiilirenkaiden uhriksi.

        Myös Keijo Tahkokalliolla on tosi hyviä ohjeita, mutta kun ei noin rajuja nuoria pysty väkisin syöttämään ja nukuttamaan, vaikka he ruokaa ja lepoa tarvitsisivatkin.

        Voimia, voimia kovasti teille kanssasisarille!!! Toivottavasti meidän kaikkien tilanne pian paranee, ettei lapsemme elämä mene pilalle täysin.

        Otin tytön kännykän, josta hän oli ehtinyt poistaa "kriittiset" tiedot. Olen kuitenkin seurannut kaikkia tulevia viestejä ja puheluita, tytöllä uusi kännykkä nyt käytössä.

        Meinaan hulluksi tulla, kun en pysty tyttöä valvomaan ja pyrkii koko ajan aikuisten äijien seuraan. Huumeiden mukaan tulo on varmaan vain ajan kysymys. Samoin pelkään kovasti sitä, että tyttö karkaa, suomessakin on niin helppo piilotella vaikka viikkoja.

        Kavereilta olen saanut jotakin kuulla ja samoin juoruja tuttaviltani, joiden lapsia samassa koulussa.

        Nuori itse hokee" tää on mun oma elämä" ja "mä tiedän mitä mä teen". Realismia ei tässä puheessa ole ollenkaan, vaan ei ollenkaan ymmärrä mitä tekee, eikä tekojensa seurauksia.

        Nyt on menossa siis jo yksi oikeusjuttu ja kauhulla seuraan mihin päädytään.

        Seuraavaksi aion koettaa sitä, että pyydän tuttavani ronskia 18 v. tyttöä, joka jo tolkun kirjoissa, puhumaan tytölle. Josko kuuntelisi sen ikäistä paremmin. Haen tänään myös raskaustestin, koska tytön kuukautisia ei ole kuulunut.

        Tuntuu aika mahdottomalta aika ajoin tämä arki ja pelkään, että tyttö pilaa totaalisesti elämänsä ennen kuin tolkkuuntuu :(


      • tytttö-93
        sannatuula kirjoitti:

        Otin tytön kännykän, josta hän oli ehtinyt poistaa "kriittiset" tiedot. Olen kuitenkin seurannut kaikkia tulevia viestejä ja puheluita, tytöllä uusi kännykkä nyt käytössä.

        Meinaan hulluksi tulla, kun en pysty tyttöä valvomaan ja pyrkii koko ajan aikuisten äijien seuraan. Huumeiden mukaan tulo on varmaan vain ajan kysymys. Samoin pelkään kovasti sitä, että tyttö karkaa, suomessakin on niin helppo piilotella vaikka viikkoja.

        Kavereilta olen saanut jotakin kuulla ja samoin juoruja tuttaviltani, joiden lapsia samassa koulussa.

        Nuori itse hokee" tää on mun oma elämä" ja "mä tiedän mitä mä teen". Realismia ei tässä puheessa ole ollenkaan, vaan ei ollenkaan ymmärrä mitä tekee, eikä tekojensa seurauksia.

        Nyt on menossa siis jo yksi oikeusjuttu ja kauhulla seuraan mihin päädytään.

        Seuraavaksi aion koettaa sitä, että pyydän tuttavani ronskia 18 v. tyttöä, joka jo tolkun kirjoissa, puhumaan tytölle. Josko kuuntelisi sen ikäistä paremmin. Haen tänään myös raskaustestin, koska tytön kuukautisia ei ole kuulunut.

        Tuntuu aika mahdottomalta aika ajoin tämä arki ja pelkään, että tyttö pilaa totaalisesti elämänsä ennen kuin tolkkuuntuu :(

        Hei!
        Olen itse kiltti 14-vuotias tyttö. Välillä tuntuu et huutamalla pääsee pahastaolosta parhaiten eroon, nopeetahan se on joo, mutta sit kun äiti huutaa täyttä kurkkua takasin nii ei se enään niin kivaa ole ja on parasta mennä piiloon suremaan. Kauheesti kavereita ei minulla ole ja välkät vietän yleensä aivan yksinään, vaikken niin haluisikaan mutten valita. Teinit vaan kulkee toisiinsa katsoen ohi eivätkä välitä asenteella "ei oo mun ongelmani""hanki itse kavereita""en oo sun kaveri lähehän siitä". Kun 1-luokalle menin vuotta myöhemmin 8-vuotiaana. Minua on kiusattu koulussa, en vaan tiedä miksi, mutten pidä teinixistä kun pitää olla niin omapäinen. Ei kyl aina uskois et 13-vuotiaat ovat "jo" yläasteikäisiä kun ne käyttäytyy koulussakin miten käyttäytyy. Kerrompa tässä minusta lähetetyn perättömän juorun "hän valitti siitä opettajalle kun se tuli kysyy onko ruoka hyvää" (oikeesti ope tuli kysyyn mitä se tuli kysyyn ja sanoin). Sitten kun sanoin luokkalaiselleni kaksi kertaa peräkkäin moi (ei huomannut ekalla kertaa) niin mesessä yksi tuli kysyyn "miksi sä sanoin sille ainakin kymmenen kertaa moi". Sitten 6-luokalla kaveerasin mielummin 3-luokkalaisten kanssa kun ei ollut 6-luokkalaisia kavereita ja nämä luokaklaiseni tuli aina katsoon mitä mä oikeen teen ja yksikin kysy mesessä "miksi kaveerasit pikkutyttöjen kanssa" (minul ei siis hyväksytty tähän pikkuteinejen joukkoon joten parempihan se alkaa kaveeraa kivojen 9-vuotiaiden kanssa). En oikein tiedä mitä muut teinit ajattelee, minua siis kiusattiin ala-asteella, jonka takia olen nykyisin paljon rohkeampi tekemään kaikkee, mesessä vähän riitelin vanhanluokkalaiseni kanssa ja sanoi neiti etten uskaltais mennä juttelee tälle ja muutenki sano hakkaavansa mut, niin mä menin sanoon rohkeesti moi ja tämä vastas ujona moi ja sovittiin koulun jälkeen mesessä tämä riita jonka neito halusi aloittaa... No teinixit ovat itsepäisiä, kaveriporukkaan ei niin vain tulla ja muutenkaan ei "kaikkien seurassa kehtaa olla jos joku tuttu vaik sattuu tulemaan vastaan".

        Vaikkei mun viestistä mitään hyötyä olisikaan, muttei kai mitään haittaakaan. Tsemppiä teinixien kanssa.


      • Tofta
        sannatuúula kirjoitti:

        Otin itsekin yhteyttä kouluun ja saatiin pinnaaminen nyt jotenkin kuriin, samoin kerroin kotona sattuneista käsirysyistä. Jouduin ranteista pitämään tyttöä kiinni, kun tämä hermostui.

        Tilasin ajan perheneuvolasta ja kävimme. Itse olen ihan rikki...Tyttö tuntuu saavan apua, mutta omaa päätäni en kehtaa kai tarpeeksi hoitaa, kun olen sosiaalityössä itsekin.

        Arvatkaa tuleeko ihmisille mieleen, ettei suutarin lapsilla ole kenkiä!

        Tiedät varmaan hyvin, että vanhemmat ja koti eivät yksin vaikuta nuoren kehitykseen. Merkittäviä kasvattajia ovat erityisesti media ja myös kaverit. Lapsilla on myös erilainen temperamentti, jokaisella oma luonteensa.

        Haluan rohkaista sinua hakemaan apua ja tukea itsellesi. Jos työskentelet itse sos.työssä on työsikin varmasti vaativaa ja tarvitset voimia paitsi perheesi parissa myös työssäsi. Ei se , että työskentelee sos.alalla ja tarvitsee apua ole mitenkään kummallista tai häpeällistä. Kaikille meille voi tulla tilanteita, joissa tarvitsemme ammattiauttajan apua. Samanlaisia haavoittuvia ihmisiä me olemme ammatistamme tai taustastamme riippumatta.


      • sannatuula
        Tofta kirjoitti:

        Tiedät varmaan hyvin, että vanhemmat ja koti eivät yksin vaikuta nuoren kehitykseen. Merkittäviä kasvattajia ovat erityisesti media ja myös kaverit. Lapsilla on myös erilainen temperamentti, jokaisella oma luonteensa.

        Haluan rohkaista sinua hakemaan apua ja tukea itsellesi. Jos työskentelet itse sos.työssä on työsikin varmasti vaativaa ja tarvitset voimia paitsi perheesi parissa myös työssäsi. Ei se , että työskentelee sos.alalla ja tarvitsee apua ole mitenkään kummallista tai häpeällistä. Kaikille meille voi tulla tilanteita, joissa tarvitsemme ammattiauttajan apua. Samanlaisia haavoittuvia ihmisiä me olemme ammatistamme tai taustastamme riippumatta.

        Tämä mitä sanot on totta, olenkin hakeutunut koulun ja perheneuvolan juttusille.

        Tyttöön vain ei itseen saa kontaktia, uskoo tosiaan jo hallitsevansa elämänsä ja kaikki puhe menee riidaksi...


      • Nimetön
        sannatuula kirjoitti:

        Tämä mitä sanot on totta, olenkin hakeutunut koulun ja perheneuvolan juttusille.

        Tyttöön vain ei itseen saa kontaktia, uskoo tosiaan jo hallitsevansa elämänsä ja kaikki puhe menee riidaksi...

        Kiva kuulla, että olet saanut keskusteluapua.

        Tuo, että murkut vain huutaa ja haastaa riitaa, kun niille yrittää jotain sanoa, on aika yleinen tuntemus. Pitää kuitenkin muistaa, että ei sen murkun kuuloaisti minnekään katoa haistattelee hän miten paljon vaan! Eli hän kuulee aivan kaiken mitä sanot ja jopa muistaa mitä olet sanonut pitkänkin ajan kuluttua!( Tämän olen itse murkkujen äitinä huomannut.) Kannattaa siis harkita mitä murkulle sanoo ja ihan päättömästi ei kannata suuttua takaisin. Ne asiat, joita me vanhemmat murkuillemme viestitämme saattavat varjella häntä pahimmalta. Sanoa kannattaa (asiasta)aina kun on tilaisuus.

        Yhteenveto: Jos murkkusi haluaa kommunikoida kanssasi huutamalla, niin okei, olkoon niin. Kannattaa puhua hänelle, huutoa ei pidä pelätä eikä siitä saa masentua. Parempi , että on huutovälit kuin että pidetään mykkäkoulua!


      • Äitix
        tytttö-93 kirjoitti:

        Hei!
        Olen itse kiltti 14-vuotias tyttö. Välillä tuntuu et huutamalla pääsee pahastaolosta parhaiten eroon, nopeetahan se on joo, mutta sit kun äiti huutaa täyttä kurkkua takasin nii ei se enään niin kivaa ole ja on parasta mennä piiloon suremaan. Kauheesti kavereita ei minulla ole ja välkät vietän yleensä aivan yksinään, vaikken niin haluisikaan mutten valita. Teinit vaan kulkee toisiinsa katsoen ohi eivätkä välitä asenteella "ei oo mun ongelmani""hanki itse kavereita""en oo sun kaveri lähehän siitä". Kun 1-luokalle menin vuotta myöhemmin 8-vuotiaana. Minua on kiusattu koulussa, en vaan tiedä miksi, mutten pidä teinixistä kun pitää olla niin omapäinen. Ei kyl aina uskois et 13-vuotiaat ovat "jo" yläasteikäisiä kun ne käyttäytyy koulussakin miten käyttäytyy. Kerrompa tässä minusta lähetetyn perättömän juorun "hän valitti siitä opettajalle kun se tuli kysyy onko ruoka hyvää" (oikeesti ope tuli kysyyn mitä se tuli kysyyn ja sanoin). Sitten kun sanoin luokkalaiselleni kaksi kertaa peräkkäin moi (ei huomannut ekalla kertaa) niin mesessä yksi tuli kysyyn "miksi sä sanoin sille ainakin kymmenen kertaa moi". Sitten 6-luokalla kaveerasin mielummin 3-luokkalaisten kanssa kun ei ollut 6-luokkalaisia kavereita ja nämä luokaklaiseni tuli aina katsoon mitä mä oikeen teen ja yksikin kysy mesessä "miksi kaveerasit pikkutyttöjen kanssa" (minul ei siis hyväksytty tähän pikkuteinejen joukkoon joten parempihan se alkaa kaveeraa kivojen 9-vuotiaiden kanssa). En oikein tiedä mitä muut teinit ajattelee, minua siis kiusattiin ala-asteella, jonka takia olen nykyisin paljon rohkeampi tekemään kaikkee, mesessä vähän riitelin vanhanluokkalaiseni kanssa ja sanoi neiti etten uskaltais mennä juttelee tälle ja muutenki sano hakkaavansa mut, niin mä menin sanoon rohkeesti moi ja tämä vastas ujona moi ja sovittiin koulun jälkeen mesessä tämä riita jonka neito halusi aloittaa... No teinixit ovat itsepäisiä, kaveriporukkaan ei niin vain tulla ja muutenkaan ei "kaikkien seurassa kehtaa olla jos joku tuttu vaik sattuu tulemaan vastaan".

        Vaikkei mun viestistä mitään hyötyä olisikaan, muttei kai mitään haittaakaan. Tsemppiä teinixien kanssa.

        Kiitos, kyllä viestistäsi oli hyötyä. Onnea elämääsi ja toteukoot toiveesi : )


    • .................

      Tulipa vaan mieleen, että millaiset isäsuhteet näillä nuorilla neideillä on kun haluavat aikuisten miesten seuraan.

      Jos isä antaa tyttärelleen aikaa, ihailua ja tunteen, että tyttö on erityinen niin tytöllä ei ole tarvetta hakea syliä muualta liian nuorena.

      Jos isä kohtelee tyttöään kunnioittavasti ja ihaillen niin tyttö ei myöskään aikuisissa suhteissa anna kohdella itseään huonosti.

      Sitä minä vaan ihmettelen, että ovatko nämä teidän murkkunne muuttuneet yhdessä yössä kun tilanne on päässyt noin pahaksi.

      Kyllä sitä meilläkin yritettiin kapinoida mutta puutuin kaikkeen heti ja välittömästi, en riidellyt kaikesta teinien kanssa vaan ainoastaan äärimmäisessä tapauksessa.

      Pyrin olemaan aina suoraselkäinen aikuinen enkä mennyt itse teinin tasolle, sanoin sanottavani lyhyesti ja selkeästi ja konkreettisesti miten meidän perheessä toimitaan.

      Jos tyttö esim. meni kavereilleen yötä, soitin aina kaverin kotiin ja sovin asiasta, teinille sanoin,e ttä en lähetä sinua toisten kotiin sopimatta vanhempien kanssa.

      Kotibilepaikan halusin aina tietää; perusteluina jos siellä sattuu jotain niin olisihan se noloa poliisille sanoa, että en tiedä missä ja kenen kanssa lapseni on.

      Koskaan en tyrmännyt nuoren ehdotuksia ja aikomuksia suoralta kädeltä vaan sanoin,että istutaampa alas ja mietitään onko asia turvallinen/toteutettavissa/mahdollinen, näin nuori tajusi, että en kiellä vain kieltämisen vuoksi vaan pohdin asiaa.

      Ovien paukuttelut ja huoneen sekaisuudesta huomauttamiset jätin noteeraamatta kokonaan, miksi hankkia lisäriitaa jostain niin merkityksettömästä asiasta kun on tärkeämpiäkin asioita opetettavana nuorelle.

      • Iikkis

        Hei ???

        Kyllähän sinä järkevältä vaikutat ja hyvin olet varmaan hoitanut lapsesi/murkkusi, mutta niin on moni muukin, eli minäkin sain aina kehuja kasvattajana, niin sukulaisilta, kuin neuvola ja kouluväeltäkin ja kaikki mahdolliset kasvatusoppaatkin luin,(Keijo Tahkokalliolla oli muuten tosi hyviä ohjeita) mutta niin vain kävi
        että murkku löysi kaverin, jonka myötä muuttui kaikkien ällistykseksi.

        JOKAINEN NUORI ON OMA PERSOONANSA ja epäilen, että tämän meidän äärimmäisen itsepäisen, siis ihan järjettömän itsepäisen nuoren kanssa olisit sinäkin ollut ihmeissään, sillä niin on ollut koulukuraattori -ja psykologikin.

        Entinen 9.4 keskiarvon lapsi, joka oli monipuolisesti harrastava, paljon ystäviä omaava, ihana lapsi ja seiskaluokkalainen on nyt noin 7,5 keskiarvon ysin oppilas, eli koulumenestyskin muuttui radikaalisti, mutta se ei ole tärkeintä, vaan tärkeintä olisi, että hän pysyisi niin fyysisesti kuin henkisestikin terveenä tuon murrosikänsä ja "viisastuisi" ennen kuin on asiat tosi pahalla mallilla.


    • sannatuula

      Liippaa niin läheltä omaa kokemusta, että haluaisin kuulla jatko kuulumisesi?

      • Pihalla kuin omenapuu

        Lääkärissä käydään vielä pari kertaa kokeissa, ens viikolla ja 2.n kk.den päästä. Vuodenvaihteen jälkeen on "sossutädin" kanssa keskustelua. On myös yksi tuttu joka pitää tukiperhesysteemiä. Häneltä on saatu neuvoja ja sinne voi laittaa lapsen jos ei enää jaksa ja kaupunki antaa "lähetteen" (luvan tai jotain). Mutta se on sitten viimeinen vaihtoehto. Nyt on kotona arestissa ja kännykän käyttökiellossa, ei kavereita eikä nettiä. Kulkee joka paikkaan mukana vaikka naama onkin aika vääränä.


      • sannatuula
        Pihalla kuin omenapuu kirjoitti:

        Lääkärissä käydään vielä pari kertaa kokeissa, ens viikolla ja 2.n kk.den päästä. Vuodenvaihteen jälkeen on "sossutädin" kanssa keskustelua. On myös yksi tuttu joka pitää tukiperhesysteemiä. Häneltä on saatu neuvoja ja sinne voi laittaa lapsen jos ei enää jaksa ja kaupunki antaa "lähetteen" (luvan tai jotain). Mutta se on sitten viimeinen vaihtoehto. Nyt on kotona arestissa ja kännykän käyttökiellossa, ei kavereita eikä nettiä. Kulkee joka paikkaan mukana vaikka naama onkin aika vääränä.

        Toivotan voimia!
        Ehkä sinua lohduttaa se, ettet ole yksin asian kanssa. Meillä tulossa taas perheneuvola ja sitten se oikeudenkäynti. Tytärtä en sinne aio viedä, vaan käyn vain itse todistamassa.

        Monet aikuiset ihmiset ovat minulle kertoneet ongelmistaan kyseisessä iässä ja monesta tuli ihan kunnon ihmisiä.
        Olin itsekin teininä vaikea, eli ehkä vain ei ole omena kauas pudonnut ja saan maistaa omaa lääkettäni...

        Hyvää joulua!


      • Pihalla kuin omenapuu
        sannatuula kirjoitti:

        Toivotan voimia!
        Ehkä sinua lohduttaa se, ettet ole yksin asian kanssa. Meillä tulossa taas perheneuvola ja sitten se oikeudenkäynti. Tytärtä en sinne aio viedä, vaan käyn vain itse todistamassa.

        Monet aikuiset ihmiset ovat minulle kertoneet ongelmistaan kyseisessä iässä ja monesta tuli ihan kunnon ihmisiä.
        Olin itsekin teininä vaikea, eli ehkä vain ei ole omena kauas pudonnut ja saan maistaa omaa lääkettäni...

        Hyvää joulua!

        Nyt on käyty keskustelemassa, yhdessä ja erikseen. Taitaa oppi mennä perille vaikkei siitä nyt vielä voi olla varma. Asioista on puhuttu rauhallisesti, kotiintuloajat on tiukkoja, ei yökylään. Netti on kotona kielletty, muualla sitä ei voikkaan valvoa. Joitain yhteyden ottoja on ollut tähän aikuiseen mieheen johon on ihastunut mutta niistä on tyhmyyttään jäänyt kiinni. No, toivottavasti poliisi osaa edes nyt asiansa kun ei joulukuussa osannut.
        Kevättä odotellessa kaikille mukavaa jatkoa.


    • Siouxiemiuxie

      No hehheh! Jos hyvin käy talvella lomalla tai syksyl syyslomal nii karkaan metsään enkä palaa!

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Taasko se show alkaa

      Koo osottaa taas mieltään
      Ikävä
      23
      1495
    2. Minun oma kaivattuni

      Ei ole mikään ilkeä kiusaajatyyppi, vaan sivistynyt ja fiksu sekä ystävällinen ihminen, ja arvostan häntä suuresti. Raka
      Ikävä
      61
      1301
    3. Miksi ihmeessä nainen seurustelit kanssani joskus

      Olin ruma silloin ja nykyisin vielä rumempi En voi kuin miettiä että miksi Olitko vain rikki edellisestä suhteesta ja ha
      Ikävä
      11
      1282
    4. Persut nimittivät kummeli-hahmon valtiosihteeriksi!

      Persujen riveistä löytyi taas uusi törkyturpa valtiosihteeriksi! Jutun perusteella järjenjuoksu on kuin sketsihahmolla.
      Perussuomalaiset
      30
      1227
    5. Onko ministeri Juuso epäkelpo ministerin tehtäviensä hoitamiseen?

      Eikö hänellä ole kompetenttia hoitaa sosiaali- ja terveysministetin toimialalle kuuluvia ministerin tehtäviä?
      Perussuomalaiset
      29
      1204
    6. Pelastakaa Lapset: Netti ei ole turvallinen paikka lapsille - Erätauko-tilaisuus to 25.4.2024

      Netti ei ole turvallinen paikka lapsille, mutta mitä asialle voi vanhempana tehdä? Torstaina 25.4.2024 keskustellaan ne
      Suomi24 Blogi ★
      14
      1106
    7. Tervehdys!

      Sä voit poistaa nää kaikki, mut mä kysyn silti A:lta sen kokemuksia sun käytöksestä eron jälkeen. Btw, miks haluut sabot
      Turku
      64
      1087
    8. Sakarjan kirjan 6. luku

      Jolla korva on, se kuulkoon. Sain profetian 22.4.2023. Sen sisältö oli seuraava: Suomeen tulee nälänhätä niin, että se
      Profetiat
      8
      1076
    9. Elia tulee vielä

      Johannes Kastaja oli Elia, mutta Jeesus sanoi, että Elia tulee vielä. Malakian kirjan profetia Eliasta toteutuu kokonaan
      Helluntailaisuus
      35
      1074
    10. Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa

      Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k
      Isovanhempien jutut
      6
      1052
    Aihe