Heippa Hakija! Jotta et vallan istuisi tietopimennossa, pääsin ammentaa tähän aimo kukkuran Sisäpiiritietoa. Näitä faktoja heittelemällä kuulostat oikealta, vakavastiotettavalta Hakijalta, etkä nurkassa narisevalta Lääkikseentahtojalta.
1. Älä usko kuulopuheisiin, urbaanilegendoihin tai epämääräisiin foorumeillainttäjiin. Ainoa todellinen tieto koskien valintaperusteita löytyy lääketieteellisten tiedekuntien nettisivuilta.
2. Se on lääKis. Ei lääkkkkkis.
3. Lääkikseen VOI päästä lukematta lukiossa joka ikistä fy, ke, bi ja ma kurssia. Se ei kuitenkaan ole helppoa, vaan tarvittavat perustiedot on sitten vaan henkittava muualta.
4. Lääkikseen pääsy vaatii omaa kiinnostusta, omaa työtä ja omaa motivaatiota. Papan betaalaama supervalmennuskurssi jonka opettaja jopa nukkuu vieressäsi öisin EI takaa sisäänpääsyä, koska opettaja ei voi tehdä koetta puolestasi. Pääsykoetilanteessa olet ihan yksin.
5. Lääketiede on luonnontiedettä. Lääkäri ei
6. Kaikki lekurit eivät vietä päiviään käsi potilaan ahterissa, mutta jokainen opiskelija vastaaviin ns. likaisiin hommiin joutuu - jo urakalla. Ei ole olemassa "siistiä' sisätyöversiota" lääkiksestä vaikka kaikenmaailman tutkijalinjoja ja erikoiskursseja tarjotaankin.
7. On aivan sama, mitä arvosanoja sait lukiokursseista. Vain pääsykoe ratkaisee; hyvästä yo-arvosanarivistäkin on vain jonkin verran apua. Tottahan lukiokurssimenestys voi kertoa hiukan suuntaa sille, kannattaisiko suunnata lääkikseen vai johonkin jossa ei vaadita mitenkään korkean tason analyyttisiä älynlahjoja, kuten esim. liikenteenlaskijana toimiminen. Jos sait hirveällä tuskalla ja pänttäyksellä joka kemiankurssista viitosen, niin aika heikoilla voi pääsy lääkikseen olla.
8. Jos olet hakenut jo 7 kertaa ja pääsykoe tuntuu vieläkin ylivoimaiselta, unohda jo koko juttu. Pääsykokeessa on suomenkielinen, suppeahko kirja jonka opetteluun voit käyttää aiempia tietojasi ja taitojasi ja lukea sitä vaikka 2 vuotta ennen pääsykoetta. Itse lääkisopinnoissa ei näin kilttiä matskua tai pitkiä lukuaikoja ole tarjolla; epäilen että hymysi hyytyisi heti ekan tentit tullen kun pitäisi opetella 1200-sivuinen englanninkielinen opus jossa ei yleistieto auta.
9. Lääkärin työ ei ole mummoillelepertelyä, lastenkanssaleikkimistä, jatkuvia sankaritekoja tai helppoa. Jos et kestä tyhmän opiskelijan roolia, ruumiita, psyykepotilaita tai epävarmuutta, keksi joku muu duuni.
10. Ei tätä kukaan jaksa pelkästä rahanhimosta. Ei alkuunkaan. Jos ei ala oikeasti kiinnosta, etsi joku muu duuni.
11. Kuopion, Oulun, Turun tai Tampereen lääkiksissä opiskelevista 99,9%
- on tyytyväisiä opiskelupaikkaansa
- ei hakenut ensin Helsinkiin ja tullut hylätyksi
- EI tunne alemmuutta hesalaisia kandeja kohtaan
- EI haluaisi Helsingin lääkikseen vaikka maksettaisiin
- EI tule huonompia lääkäreitä kuin hesalaisista kandeista
12. Helsingin lääkiksessä opiskelevista hämmentävän moni kuvittelee, että asiat ovat aivan päinvastoin kuin kohdassa 11 eikä tajua, että sekalaisilla "huippuyksiköillä" ei perusopintovaiheessa kukaan tee mitään. Turha innostua esim. spesiaalikirurgian erikoisyksiköstä jos ei osaa edes luomea poistaa.
13. Kaikki lääkisläiset eivät ryyppää 24/7.
14. Kaikki lääkisläiset eivät ole mieleltään terveitä. Se ei kuitenkaan tarkoita, että lääkikseen kannattaisi hakea sellaisen jolla on vakava mielenterveyden häiriö. Jotta voisit hoitaa toisia pitäis itse olla terve.
15. Ota selvää siitä, mihin oikeasti olet ryhtymässä. Tää on rankkaa, usein tylsää, usein turhauttavaa, usein raivostuttavaa. Mutta suurin osa opiskelijoista nauttii silti kybällä koska ala on niin pirun mielenkiintoinen.
16. Jos ryssit pääsykokeen, et pääse sisään.
17. Pääsykokeessa ei kysytä tilastotietoja eri paikkakuntien pisterajoista tai sisäänpääsyprosenteista joten älä ole apina joka tuhlaa niiden pänttäykseen hyvää galenoksenlukuaikaa.
18. On olemassa monia muitakin terveyden- ja sosiaalihuollon aloja. Ota niistäkin selvää. Voihan olla, että et vain tiennyt unelmiesi alan olevan olemassa ja hait lääkikseen paremman puutteessa.
19. Jos kuulut niihin orankeihin jotka kirjoittivat 6 ällää ja miettivät pitäskö hakea kauppikseen, oikikseen vai lääkikseen, ÄLÄ hae ainakaan lääkikseen.
20. Hyödyllisiä taitoja tulevalle lääkärille: nopea konekirjoitustaito, hyvä suomenkielentaito, hyvät kommunikaatiotaidot, kyky erottaa oleellinen epäoleellisesta ja edes jonkinasteinen itseluottamus. Kyllä sekin päivä tulee kun et voi piiloutua pylvään taa vaan pitisi ihan oikeasti ottaa se lääkärin rooli. Sitä hetkeä varten kyllä valmennetaan lääkiksessä aika paljon, mutta jos et uskalla edes bussikuskille päivää sanoa niin heikolta näyttää.
1. Älä usko kuulopuheisiin, urbaanilegendoihin tai epämääräisiin foorumeillainttäjiin. Ainoa todellinen tieto koskien valintaperusteita löytyy lääketieteellisten tiedekuntien nettisivuilta.
2. Se on lääKis. Ei lääkkkkkis.
3. Lääkikseen VOI päästä lukematta lukiossa joka ikistä fy, ke, bi ja ma kurssia. Se ei kuitenkaan ole helppoa, vaan tarvittavat perustiedot on sitten vaan henkittava muualta.
4. Lääkikseen pääsy vaatii omaa kiinnostusta, omaa työtä ja omaa motivaatiota. Papan betaalaama supervalmennuskurssi jonka opettaja jopa nukkuu vieressäsi öisin EI takaa sisäänpääsyä, koska opettaja ei voi tehdä koetta puolestasi. Pääsykoetilanteessa olet ihan yksin.
5. Lääketiede on luonnontiedettä. Lääkäri ei
6. Kaikki lekurit eivät vietä päiviään käsi potilaan ahterissa, mutta jokainen opiskelija vastaaviin ns. likaisiin hommiin joutuu - jo urakalla. Ei ole olemassa "siistiä' sisätyöversiota" lääkiksestä vaikka kaikenmaailman tutkijalinjoja ja erikoiskursseja tarjotaankin.
7. On aivan sama, mitä arvosanoja sait lukiokursseista. Vain pääsykoe ratkaisee; hyvästä yo-arvosanarivistäkin on vain jonkin verran apua. Tottahan lukiokurssimenestys voi kertoa hiukan suuntaa sille, kannattaisiko suunnata lääkikseen vai johonkin jossa ei vaadita mitenkään korkean tason analyyttisiä älynlahjoja, kuten esim. liikenteenlaskijana toimiminen. Jos sait hirveällä tuskalla ja pänttäyksellä joka kemiankurssista viitosen, niin aika heikoilla voi pääsy lääkikseen olla.
8. Jos olet hakenut jo 7 kertaa ja pääsykoe tuntuu vieläkin ylivoimaiselta, unohda jo koko juttu. Pääsykokeessa on suomenkielinen, suppeahko kirja jonka opetteluun voit käyttää aiempia tietojasi ja taitojasi ja lukea sitä vaikka 2 vuotta ennen pääsykoetta. Itse lääkisopinnoissa ei näin kilttiä matskua tai pitkiä lukuaikoja ole tarjolla; epäilen että hymysi hyytyisi heti ekan tentit tullen kun pitäisi opetella 1200-sivuinen englanninkielinen opus jossa ei yleistieto auta.
9. Lääkärin työ ei ole mummoillelepertelyä, lastenkanssaleikkimistä, jatkuvia sankaritekoja tai helppoa. Jos et kestä tyhmän opiskelijan roolia, ruumiita, psyykepotilaita tai epävarmuutta, keksi joku muu duuni.
10. Ei tätä kukaan jaksa pelkästä rahanhimosta. Ei alkuunkaan. Jos ei ala oikeasti kiinnosta, etsi joku muu duuni.
11. Kuopion, Oulun, Turun tai Tampereen lääkiksissä opiskelevista 99,9%
- on tyytyväisiä opiskelupaikkaansa
- ei hakenut ensin Helsinkiin ja tullut hylätyksi
- EI tunne alemmuutta hesalaisia kandeja kohtaan
- EI haluaisi Helsingin lääkikseen vaikka maksettaisiin
- EI tule huonompia lääkäreitä kuin hesalaisista kandeista
12. Helsingin lääkiksessä opiskelevista hämmentävän moni kuvittelee, että asiat ovat aivan päinvastoin kuin kohdassa 11 eikä tajua, että sekalaisilla "huippuyksiköillä" ei perusopintovaiheessa kukaan tee mitään. Turha innostua esim. spesiaalikirurgian erikoisyksiköstä jos ei osaa edes luomea poistaa.
13. Kaikki lääkisläiset eivät ryyppää 24/7.
14. Kaikki lääkisläiset eivät ole mieleltään terveitä. Se ei kuitenkaan tarkoita, että lääkikseen kannattaisi hakea sellaisen jolla on vakava mielenterveyden häiriö. Jotta voisit hoitaa toisia pitäis itse olla terve.
15. Ota selvää siitä, mihin oikeasti olet ryhtymässä. Tää on rankkaa, usein tylsää, usein turhauttavaa, usein raivostuttavaa. Mutta suurin osa opiskelijoista nauttii silti kybällä koska ala on niin pirun mielenkiintoinen.
16. Jos ryssit pääsykokeen, et pääse sisään.
17. Pääsykokeessa ei kysytä tilastotietoja eri paikkakuntien pisterajoista tai sisäänpääsyprosenteista joten älä ole apina joka tuhlaa niiden pänttäykseen hyvää galenoksenlukuaikaa.
18. On olemassa monia muitakin terveyden- ja sosiaalihuollon aloja. Ota niistäkin selvää. Voihan olla, että et vain tiennyt unelmiesi alan olevan olemassa ja hait lääkikseen paremman puutteessa.
19. Jos kuulut niihin orankeihin jotka kirjoittivat 6 ällää ja miettivät pitäskö hakea kauppikseen, oikikseen vai lääkikseen, ÄLÄ hae ainakaan lääkikseen.
20. Hyödyllisiä taitoja tulevalle lääkärille: nopea konekirjoitustaito, hyvä suomenkielentaito, hyvät kommunikaatiotaidot, kyky erottaa oleellinen epäoleellisesta ja edes jonkinasteinen itseluottamus. Kyllä sekin päivä tulee kun et voi piiloutua pylvään taa vaan pitisi ihan oikeasti ottaa se lääkärin rooli. Sitä hetkeä varten kyllä valmennetaan lääkiksessä aika paljon, mutta jos et uskalla edes bussikuskille päivää sanoa niin heikolta näyttää.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Olipas hyvä ja mielenkiintoinen teksti, vaikka en ole edes hakenut lääkiksen, enkä ole edes hakemussa. Sillä opiskelen jo muuta alaa yliopistossa.
helsinkiläisistä. :( Ei täällä hirveesti omaa ja muiden paremmuutta ehdi vertailla, töitä riittää muutenkin.
on se kumma kun minun, neljännen vuoden kandin, ei ole tarvinnut lukea ensimmäistäkään englanninkielen opusta, eikä tarvi, sillä Duodecimilta löytyy laadukkaita kirjoja joka erikoisalalle. Ilmeisesti viittaat Harperin solubiologiaan ja/tai anatomiaan, mutta kyllä vaan nekin tentit tuli selvitettyä (luentomonisteilla).
ja on turha verrata pääsykoetilannetta ja lääkiksessä lukua: suurin osa oikeasti lääkiksessä opiskelevista on sitä mieltä että pääsykoe oli se "uran" vaikein testi, ei suinkaan itse opiskelu. Tämä taas johtuu siitä, että pääsykokeessa sinun on "voitettava" muut, varsinaisessa opiskelussa ei kilpailuasetelmaa ole.
Kyllä teitä "IFALLA läpi lääkiksen ja sitten bilettämään" -tyyppejä on Suomen tiedekunnat täynnä. Kyllä se eka oikea työpaikka sitten pistää pupun pöksyyn kun tajuat, mitä kaikkea et osaa kun et ole viitsinyt kunnolla opetella.
En kiellä sitä, etteikö lääkistenttien taso Suomessa olisi läpipääsyrajojen kannalta säälittävän alhainen. Se palvelee niitä kandeja jotka kuvittelevat opettelevansa asioita vain tenttejä varten. Newsflash: valmistuttuasi sinun pitää oikeasti osata jotakin, eikä se että tenteistä pääsi läpi tarvittaessa säälittävän vähällä todellakaan ole hyväksyttävä tekosyy.
Kokemus opettaa aikanaan sinuakin. Miksi pitä ylpeillä sillä, kuinka vähällä voi päästä? Ainoa todellinen ylpeilyn aihe on se, jos todella osaa asiat.
Mitä sinä "kandipaatti" (nimikin kuulotaa tosi vastenmieliseltä) osaat? Osaatko mitään? Koska tiedekunta, eikä esim. sinä tai minun opiskelukaverini, jakaa aikanaan todistukset, on myös tdk:n tehtävä varmistaa ihan lainkin mukaan se että kaikilla valmistuneilla on riittävät tiedot. Joten älä nyt "kandipaatti" huolehdi muista, huolehdi ihan itsestäsi vain, pikkupoika.
"on myös tdk:n tehtävä varmistaa ihan lainkin mukaan se että kaikilla valmistuneilla on riittävät tiedot."
Tosiasia kyllä on, että tenteistä pääsee useimmiten heittämällä läpi, minimiarvosanaan vaadittavat tiedot ovat vähäiset. Jos pelkillä minimitiedoilla aloittaa ammatinharjoittamisen, ei kerta kaikkiaan ole tarpeeksi vahvalla pohjalla. Tarvittavien tietojen omaksuminen on jokaisen omalla vastuulla. Vastuutaan välttelevälle löytyy aina jokin tekosyy. Kun olet valmistunut, pitää tietoja pitää ajan tasalla ja opiskella koko ajan uutta. Jos silloin puolustelet, että ei sinun tarvitse vaivautua ja että kyllähän työnantajalla on vastuu työntekijöidensä täydennyskouluttamisesta ja ammattitaidon ylläpitämisestä, taitosi rapistuvat takuuvarmasti. Onhan niitäkin lääkäreitä, joiden ammattitaito ja tietopohja ovat huonot - en itse haluaisi heidän joukkoonsa tai potilaakseen.
Harva sitä viitsii ääneen sanoa, mutta fakta on se, että nykyisillä opetusresursseilla ja opiskelijamäärillä...
...ala-arvoisetkin vastaukset päästetään tenteistä läpi koska opettajat eivät halua korjata kymmeniä uusintatenttejä.
...kuka tahansa pystyy surffaamaan lääkiksen läpi nurkassa kyhjöttävänä seinäkukkasena jonka todellista kliinistä osaamista ei kukaan seuraa eikä tunne.
...opiskelijoiden osallistumista jopa pakolliseen opetukseen ei valvota koska se olisi logistisesti todella työlästä ja hankalaa.
...harva pääsee harjoittelemaan opiskeluaikana edes sellaisia toimenpiteitä jotka jokaisen TK-lääkärin tulisi ehdottomasti osata.
Tenttien vaatimustaso on surkea. On yleisessä tiedossa että suomalaisen vastavalmistuvan lääkärin teoriaosaaminen on huono verrattuna esim. keskieurooppalaisiin vastaavassa opiskeluvaiheessa oleviin. Mitään kilpailua tai osaamisen arvostamiskulttuuria ei ole, vaan kun jokaisen opintonsa aloittavan halutaan valmistuvan päästetään sekä mielenterveydeltään että taidoiltaan todella huolestuttavatkin tapaukset kuin koirat veräjästä, usein heidän tilannettaan ei edes kukaan huomaa.
Käsityksesi Suomen yliopistolaitoksesta taitaa olla aika naivi. Oletan, että olet korkeintaan 1. vuoden lääkisläinen etkä ole vielä ymmärtänyt sitä, että todellinen oppiminen ja jyvien erottuminen akanoista alkaa lääkärin ammatissa siitä, kun valmistuu ja todellinen työelämä alkaa.
..suustani.
Kyllä se lapsukaiset on niin että tuo "kuuden ällän" sääntö pätee lääkisopiskeluihinkin.
Todellinen koulu vasta alkaa kun kävelet portista ulos paperi kourassasi - ja jatkuu koko loppuelämän.
Koulusta et lääkäriksi valmistu, aivan sama millaisia arvosanoja revit. Ennemminkin sanoisin että 1200-sivuisia opuksia ulkoa opettelevat eivät osaa erottaa olennaista epäolennaisesta.
Hyvä ja ajaton kirjoitus! Ihmiset kyselevät lääkikseen hakemisesta jatkuvasti samoja kysymyksiä keskustelupalstoilla, vaikka jokaisen??? pitäisi tietää mistä vastauksia pitäisi etsiä!
Samoin tarvitseeko lukion fy/ke tietoja pääsykokeisiin luvussa, luulisi alkavan hahmottumaan ottaessa Galeinoksen käteen.
Kerrankin fiksu keskustelunavaus! Enemmän tällaista tavaraa suomi 24:n yliopistopalstalle!
tuossa tuli kyllä selvällä suomenkielellä kaikki faktat lääkiksestä :)!
motivoi itseäkin taas kivasti :D ei kannata luovuttaa.
"20. Hyödyllisiä taitoja tulevalle lääkärille: nopea konekirjoitustaito, hyvä suomenkielentaito, hyvät kommunikaatiotaidot, kyky erottaa oleellinen epäoleellisesta ja edes jonkinasteinen itseluottamus. Kyllä sekin päivä tulee kun et voi piiloutua pylvään taa vaan pitisi ihan oikeasti ottaa se lääkärin rooli. Sitä hetkeä varten kyllä valmennetaan lääkiksessä aika paljon, mutta jos et uskalla edes bussikuskille päivää sanoa niin heikolta näyttää."
Hahahaa. Tää oli paras. Erottaa oleellinen epäoleellisesta. Eihän oleellisessa ole mitään epäoleellista
Lääkiksessä opiskelevana voisin allekirjoittaa tuon saman tekstin. Tosin olisin laittanut ylemmäksi nuo "harkitse muuta alaa" -kohdat, sillä totuushan on, että lääkiksessä on porukkaa joka ei sinne kuuluisi, mutta kun lääkistä ei myöskään oikeastaan kukaan jätä kesken. Sitä sitten kärvistellään loppuun asti ja ehkä loppuelämäkin väärässä ammatissa.
(Nythän oli tutkittu, että joka viides valmistunut sanoo, ettei valitsisi uudelleen lääkistä. Joka viides on minusta aika monta liikaa. Ja tulipa omallakin kurssilla vastaan eräs pösilö, joka oikeasti haluaisi olla sairaalafyysikko, mutta päätyi sitten lääkikseen, kun ei muuta tyhmyyksissään osannut ajatella. Lukion opinto-ohjausta olisi syytä lisätä ja rankasti.)
Lääkärin ammatti on ehkä sellainen, että se nyt tulee monelle opiskelijalle helposti mieleen. Lisäksi ammatti on arvostettu, ja kuka vanhempi nyt ei haluaisi, että hänen lapsestaan tulisi lääkäri (paitsi lääkäri)? Joihinkin ihmisiin on vain kasaantunut kaikki ne oppimisen kannalta hyödylliset ominaisuudet, jolloin he voivat käytännössä päättää, minne he haluavat opiskelemaan. Jos on hyvä kaikessa, on valintojen tekeminen vaikeaa. Ei ole helppo ymmärtää, millaiseksi lääkärin työ loppujen lopuksi osoittautuu. Siihen ei auta pitkä elämä tai kuulopuheet. Kaikki on nähtävä käytännössä.
Lääkiksessäkin on niitä, joille itse opinnot tuottavat suuria vaikeuksia. Kuitenkin voidaan varmuudella sanoa, että se Suomen heikoin opiskelija-aines ei ole taatusti eksynyt lääkikseen. Lääkistä ei käytännössä keskeytetä. Monilla muilla aloilla tilanne on toinen. Keskeyttäminen on yleistä jo pelkästään sen vuoksi, että ihmiset siirtyvät opiskelemaan muualle.
Täytyy vain miettiä, että jos lahjakkaille ja ahkerille ihmisille opinnot voivat tuottaa joskus suuria vaikeuksia, niin mitä tapahtuisi, jos opiskelemaan otettaisiin heidän sijastaan vaikkapa ne, joilla on suurin halu, eikä välttämättä niitä, joilla on parhaimmat edellytykset joskus valmistua. Pelkästään opintojen suorittaminen tuottaisi vaikeuksia suurelle osalle ihmisiä, otaksun. Vaikka lääkiksessäkin opiskelee ihan tavallisia ihmisiä, niin kyllä he lähes poikkeuksetta ovat keskimääräistä tunnollisempia ja ahkerampia. No, tästähän voi olla monta mieltä. Ei lääkiksessä kuitenkaan mitään yli-ihmisiä mielestäni ole.
sydämestä ja asiaa :)
Kirjoitat oikein fiksusti, ja allekirjoitan etenkin sen että toki lääkisläiset ovat kaikenkaikkiaan fiksua ja oppimiskykyistä sakkia, mutta toisaalta ihminen nyt vain on sellainen että hän pikemminkin nousee haasteen tasolle sen sijaan että oma-aloitteisesti hankkisi paremmat tiedot kuin läpipääsyyn tarvitaan.
Toisin sanoen: ihmiset osaisivat enemmän, jos heiltä vaadittaisiin enemmän pakollisten opintojen puitteissa. Nykyään jätetään aivan liikaa omalletunnolle se, kuinka syvällisesti asiat opiskelee. Lisäksi opetuksen tasokin vaihtelee oppiaineittain ala-arvoisesta todella loistavaan eli yleistyksiä ei voi tehdä.
Hyvä opetus -> motivoituneet opiskelijat -> hyvät oppimistulokset.
Huono opetus ja alhainen vaatimustaso -> opiskelijat keskittyvät muuhun eivätkä arvosta kyseistä opetuspätkää.
Vaikka tähän mennessä onkin ollut vain kolme koetta, olen samaa mieltä siitä, että ne eivät juurikaan panostamista vaadi. Enemmänkin voisi tehdä, enkä ole meidän kurssilta edes heikoimmasta päästä. Tuntuu, että monet panostavat ensimmäisenä vuonna vain biletykseen, vaikka tulevaisuuden kannalta tärkeää asiaa tulee jatkuvasti.