tunnetko lähimmäisiäsi,ylä-tai alapuolella asuviasi?
Tunnetko viereisen oven yksinäisen vanhuksen,joka reippaana sinnittelee kävelykeppiensä kanssa.Tunnetko sen aamulla puoli kuuden aikaan töihin lähtevän venäläisen
yksinhuoltajaäidin....
alakerran pariskunnan,jossa aviomies hoitaa dementoitunutta vaimoaan...yläkerrassa maalle takaisin halajvan nuoren pariskunnan vauvansa kera?
Vastapäätä lähiystäväksesi tulleen iranilaisrouvan ....aivan ylhäällä bosnialaispojat,jotka kotiseudullaan jaksavat käydä sodan tuhon seurauksia edelleen toteamassa?Toisen rapun yksinäistä alkoholistimiestä,joka raivoaa humalapäissään yksinäisyyttään.
Tunteeko Sinua kukaan....annatko kenenkään tutustua itseesi.
Tunnetko viereisen oven yksinäisen vanhuksen,joka reippaana sinnittelee kävelykeppiensä kanssa.Tunnetko sen aamulla puoli kuuden aikaan töihin lähtevän venäläisen
yksinhuoltajaäidin....
alakerran pariskunnan,jossa aviomies hoitaa dementoitunutta vaimoaan...yläkerrassa maalle takaisin halajvan nuoren pariskunnan vauvansa kera?
Vastapäätä lähiystäväksesi tulleen iranilaisrouvan ....aivan ylhäällä bosnialaispojat,jotka kotiseudullaan jaksavat käydä sodan tuhon seurauksia edelleen toteamassa?Toisen rapun yksinäistä alkoholistimiestä,joka raivoaa humalapäissään yksinäisyyttään.
Tunteeko Sinua kukaan....annatko kenenkään tutustua itseesi.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Poikamies seinän takana. Muuttomme jälkeen sovimme "ämyreiden" käyttörajoista.
Toinen seinä. Sairaseläkeläinen. Olemme sopineet turvajärjestelyistä.
Alapauoli. Yrittäjäpariskunta. Vaihdamme muutaman sanan.
Alas rapuissa. Kaksi nuorta vuokralaisparia.
Tervehditään.
Loput ovat eläkeläisleskiä jotka tarttuvat hanakkaasti mahdollisuuteen keskustella kanssamme.
Osa on oma-aloitteisesti selvittänyt taustansa. Emme ole kyselleet.
Mummelit turvautuvat minuun mitä ihmeellisimmissä asioissa.
Autan jos vähällä vaivannäöllä pystyn.
En tiedä tuntevatko meidät mutta ovat hyvin perillä meidän kotonaoloistamme.
En tunne.
Vastapuolella asuu rouva joka on juuri leskeytynyt, eikä koskaan ole ollut tervehtimisille vastaanottavainen.
Seinäntakana asuu nuorehko mies joka on eläkkeellä - päästään. Ja sen huomaa, hiljainen on, en valita tupakista ja sen tuoksusta vaan korviin ottaa joka-aamuinen hirveä yskä. Se on kauheaa kuunneltavaa ja ajattelen usein miten kauheaa hänelle tuleekaan jos sairastuupi vielä tupakkiinsa.
Alakerrassa rouva joka vanhoilla (?) (!) (ehkä 75v) päivillään on löytänyt sydänkävyn. Miten mukavaa heille, kaksin kaunihimpi.
Yläkerta on outo paikka, siinä on vaihtunut usein vuokralainen, nyt siihen on muuttanut nuoripari jolla on ihan pieni vauva, rouvalla on kainalossa vauva ja miehellä mäyräkoira.
Mukava talo noin yleisesti ottaen, uskomatonta kyllä tässä talossa en tiedä yhtään joka kokopäiväisesti seuraisi muiden elämää.
Mikä parasta: Aivan ihana nuori huoltomies.Otetaan nyt vaan nuoresta miehestä kaikki irti, heheh, kyllä ne huoltomiehet tahtovat pitkänpälle tulla äreiksi!!!!!!!
Lysian päivä ,ja me menemme jotka kynnelle kyemme
pihaan klo 18 ,juomme klökiä ja minä paistan lusiapullia. Saa nyt nähdä tuleeko sinne paljon ihmisiä . Tämä talo on 10 kerroksinen ja perheitä on siinä 50. Kyllä me tervehditään ja joskus sanomme jokusen sanankin,kun tapaamme ,varsinkin hississä.
Oman rappuni ihmiset tunnen, mukavaa väkeä. Jutellaan aina jotain kun törmätään hississä tai pihalla. Tosin nyt on muuttanut kaksi uutta pariskuntaa, tervehditään, ei sen enempää.
Olen asunut tässä talossa kolmisen vuotta. Viisi kerrosta, kolme rappua. Koiraihmiset tunnen koko talossa, vaihdamme aina kuulumisia.
Kahdessa muussa rapussa on myös vuokra asuntoja ja paljon muuttoliikettä, en tunne uusia asukkaita edes ulkonäöltä. Tämä on todella rauhallinen talo, tuttuus tuo myös turvallisuuden tunnetta.
Tarkkailijoita kyllä löytyy, tänne muuttaessani jouduin seurantaan. Naapuri kertoi, että yhtiökokouksessa yksi vanhempi rouva oli sanonut; ” tuosta naisesta tulee vielä harmia, miehiä siellä alkaa juosta, sillä on auto ja on niin laihakin, milleköhän eläkkeelle se on päässyt. ”
Nykyään tämäkin rouva jo tervehtii, on varmaan huomannut minun olevan täysin harmiton vaikka on auto enkä paina sataa kiloa. Miehistäkään ei varmaan ole monta havaintoa, tarkasta valvonnasta huolimatta.
Asuttuani muutaman vuoden välillä pienessä kirkonkylässä jossa kaikki tunsivat toisensa, halusinkin paikkaan jossa olisin enemmän oma itseni.
Sitten huomasin, että eihän kukaan minua tunne täällä, ja olo tuntui turvattomalta, kunnes alakerrasta tuli ikäiseni rouva soittamaan ovikelloa. Olin senverran pihalla nähnyt ja tervehtinyt, että uskalsin avata oven.
Hän sitten kertoi ketä talossa asuu. Oli itse asunut alusta lähtien.
Liikun vain päiväsaikaan, enkä ole nähnyt kovinkaan monta naapuria. Oman kerroksen väen tiedän, mutta ollaan vain hyvänpäiväntuttuja.Seinänaapurimies ei tervehdi, ei tule samaan hissiin, on selvästi poikkeava. Suon sen hänelle. Ei meidän kaikkien tarvitsekkaan olla samanlaisia.
Itseänikin maalla häiritsi jotenkin kun siellä kaikki tervehtivät vaikkei tunnettukaan. Sekin tuntui oudolta. Kaikki siellä tuntuivat tietävän kuka minä olin , mutta minä en tuntnut kuin muutaman ihmisen.
tällainen vaihe elämässä!
Hymyilleen....aamulämmintä leipää,leiväntuoksua rappukäytävään ....korillinen ohikulkijalle.
Pieni mutta suuri asia.
Kuten iranilaiset ja virolaiset ystäväni sanovat tuoreen leivän ääressä....kädet ristien...kiitos jumalalle.
Ja hymyillen....nyt leipä uuniin!
leipää uuniin?
Tämä mummi on silloin syvimmän unen vaiheessa.
Oletko ilta- vai aamu-uninen?
Tuore lämmin leipä aamuisin odotti leipäkoneen palvellessa. Sitten koneen akseli vääntyi, kun nuoret miehet liian kovaa pitsapohjaa sillä väänsivät.
Nykyisinkin kait leipäkoneita saatavana.
"normaalisti",mutta saapihan välillä olla epänormaalikin! Jos minua nyt voikaan sanoa normaaliksi....tuo ärsyttävä heh-naurahdus viel tähän.
Epäilijöille ilmoitan olevani ihan raivoraittiina tässä,joten siirrryin takaisin tällaisten raivojen kaartiin.Ja eppäillä saapi kyllä edelleen,lienenkö Viron vai Karjalan tyttölöit....skeptisyys on ihan hyvä asia,saapi sellasetkin aivonsa liikkeelle,kun riittää tänkin asian pohtimista.
Hupsista,tulipas nyt vitsiä....anteeksi maalaisuuteni,huomenna muutan kaupuntiin.Voenha minnäi olla vaek savolaane,mitenkäs suu sitten pannaa.