vauvan tiheä yöheräily

Meillä ensimmäinen lapsi heräili puolisen vuotta 3-5 kertaa yössä. Oikeastaan homma ratkesi vasta, kun aloimme antamaan illalla kaurapuuroa (sittemmin mannapuuroa joka uppoaa paremmin). Pienikin määrä pienellä lapsella piti (ilmeisesti) näläntunteen paremmin poissa kuin pelkkä maito...

Toinen mitä kokeiltiin, kun tämä nälkä saatii kuriin, oli opettaminen pois maidosta yöllä. Eli otimme linjan (ja lipsuimme), jonka mukaan yöllä annetaan juotavaksi vettä. Parin yön jälkeen viesti meni perille ja heräämiset vähenivät taas.

Tärkein ja helpoin neuvo teille kuitenkin on pistää lapsi yöksi hoitoon / mennä itse yöksi hoitoon. Yhdetkin kunnon unet auttavat jaksamaan taas pitkään, eikä siitä ole lapsellekaan haittaa.

että sinulta tulee maitoa riittävästi? tuosta sain sellaisen kuvan että olette kuitenkin täysimetyksellä? oletko pumppaillut saadaksesi tietää paljonko maitoa saat tulemaan esim. yhdellä pumppauskerralla? eli saako lapsi maitoa tarpeeksi jaksaakseen nukkua pidempiä pätkiä?

meillä oltiin alusta asti osittaisimetyksellä ja 2kk iässä imetys loppui kokonaan. n.3kk iästä saakka ollaan oltu ilman yösyömisiä...ja n.4kk iästä saakka nukuttu pääasiassa yöt hiiren hiljaa 10h putkeen...

eihän tuo tietysti välttämättä maidoista johdu, ovat niin yksilöllisiä, mutta siitä asiasta lähtisin ihan ensimmäiseksi että onko ruoan saanti riittävää jotta pidemmät unet olisivat edes mahdollisia.

toisillahan maidon tulo saattaa tyrhetyä vaan ihan yhtäkkiä vaikka muutama ensimmäinen kuukausi onkin mennyt hyvin(kuulemma)

Miten olisi vellin aloittaminen. Me saatiin "lupa" neuvolasta aloittaa velli jo vähän yli 3 kuukauden ikäisenä. Annoimme siis maissivelliä illalla vähän ennen nukkumaan menoa. Uniaika piteni kahdesta tunnista kolmeen tuntiin. Eli samalla heräämisten määrä väheni noin kolmeen kertaan yössä.

Velliin voi sekoittaa äidinmaitoa/korviketta alussa.

Me aloitimme samassa yhteydessä myös kiinteiden kokeilut, mutta vasta nyt neljän kuukauden iässä tosisaan (kasvissosetta lounaaksi, aamupalalla marjaa ja illalla hedelmää). Yörytmi on pysynyt samana. Kun nuo ruuanmäärät kasvavat (nyt yhteensä noin ½ purkkia), uskon että unenpituuskin kasvaa. Toivottavasti...

Meidän poika teki sitä myös..nyt 4,5kk ja yli kuukausi nyt nukuttu paremmin, eka pätkä on pisin, kymmeneltä nukkumaan, herää 03:00 ja sit nukkuukin 1-3h pätkän ja loppuyö heräillään n. tunnin välein.

Alotettiin vähän vajaa 4kk antamaan kiinteitä, nyt syö vain yhden aterian, n. puoli purkkia ja aamusta, mutta tämä on vaikuttanut yöuniin!! Heti kun oltiin pari päivää ilman niin johan alkoi taas heräilemään.. Annan luumusosetta, saa vatsan toimimaan.

Voimia teille!

meillä poika heräili parin tunnin välein 3kk ikään asti. silloin alettiin antaa vähän kiinteitä ja se vähensi ehkä n. yhden yö syönti kerran yöstä. Vähän yli 4kk ikäisenä lopetin imetyksen kokonaan ja korvikkeeseen siirtyminen sai aikaan sen että enää herätään VAIN 3-4 kertaa yössä... nyt menee kiinteitä päivässä puolitoista purkkia...

Meillä sama juttu, mutta vauva kokonaan rintamaidolla. Maitoa tulee riittävästi, mutta söi läpi yön 2h välein. Päivällä useamman tunnin välit. Meidän piti odottaa soseiden aloitusta 4 kk ikään asti, mutta väsymys painoi päälle ja 2v vaati myös päivisin huomiota. Aloitettiin soseet 3,5kk ja nyt kun on 4 kk, syö perunaa tai muuta seassa jo sen verran ison annoksen, että on nukkunut jopa 7 h putkeen. Hyviä öitä meillä nyt takana 4. Saa siis iltaisin perunaa ja maitoa, muuten on rintamaidolla ja niin jatketaan ainakin 5kk ikään asti. Sitten saa aloittaa puurot.

Esikoinen myös valvotti aikanaan ja yritettiin antaa velliä, muttei sillä yöuni pidentynyt yhtään. Aloitettiin soseet juuri 3 kk iässä hänelle, muuten oli rintaruokinnalla. Tälle vauvalle ei vellin anto onnistu, koska ei suostu syömään pullolla, tai jos suostuu, niin niin vähän ettei hyödytä.

Jos tuntuu,ettei jaksa, niin soseet vain kehiin. 3kuiselle voi ihan hyvin antaa jo esim. perunaa pieninä annoksina, vaikka suositukset sanoo että 4-6kk. Tietysti jos nukkuu pelkällä maidolla, ei ole tarpeen, mutta nyt kannatta ajatella omaa jaksamista. Ei ole montaa vuotta kun suositus oli juuri tuon 3kk.

Kerroin juuri neuvolassa, että alettiin pari viikkoa sitten soseille, niin ei mitenkään tuominnut, totesi, että hyvä kun on yöt parantunu.

Kannelmäen imetystukiryhmän sivuilta:

---------

Apua, mistä tiedän, että maitoni riittää?

Fysiologisesti katsottuna on huomattavan todennäköistä, että imettävän äidin maito riittää mainiosti lapsen tarpeisiin. Huoli maidon riittävyydestä on kuitenkin monella äidillä suuri, koska rinnassa ei ole virtausmittaria ja maidon riitävyys tuntuu monesti olevan pelkkä uskon asia. Koska kaikki äidit haluavat lapsensa parasta, epävarmuus nostaa välillä päätään ja lähes jokainen äiti jossain vaiheessa huokaa joko itsekseen tai ääneen ”Apua, riittääkö maitoni. Pidänkö lastani nälässä?”

Vaikka rinnassa ei sitä virtausmittaria ole eikä lapsi osaa vielä selkokielellä sanoa, tuliko masu täyteen vai ei, onneksemme on luotettavia keinoja tarkkailla maidon riittävyyttä.
Jos sisään menee tarpeeksi tavaraa, pitää sitä tulla toisesta päästä uloskin

Ihan vauvan ensimmäisinä päivinä virtsan ja ulosteen määrä on vähäinen. Ensimaitoa, kolostrumia, ei erity paljoa (muutamia teelusikallisia per imetys ensimmäisinä päivänä), mutta se on tujua tavaraa vasta-aineineen ja ennenkaikkea se on laksatiivista eli saa sikiöaikana lapsen suolistoon kerääntyneen lapsenpihkan ulos vauvan elimistöstä. Kun maito nousee rintoihin, sen määrä kasvaa nopeasti ja tumma pihkakakka muuttuu n. 5. päivän tienoilla viimeistään keltaiseksi imelänhajuiseksi maitokakaksi. Alle kuuden viikon ikäinen vauva kakkaa normaalisti vähintään kerran vuorokaudessa, mielellään 2-5 kertaa. Joskus jopa tuntuu, että jokaikisessä vaipassa on kakat.

Pissaakin tulee ensimmäisinä päivinä niukanpuoleisesti, mutta maidon noustua rintoihin vauvalla tulisi kastua 5-6 kertakäyttövaippaa tai 7-8 kestovaippaa vuorokaudessa. Märkä vaippa on sellainen, jossa on n. 3 ruokalusikallisen verran nestettä (helppo kokeilla kotona etukäteen, miltä sellainen vaippa tuntuu käteen). Vauvan virtsan tulisi olla väritöntä.

Kuuden viikon iässä moni vauva muuttaa kakkaamisrytmiään ja aikaisemmin joka vaippaan kakannut vauva kakkaakin nyt kerran kolmessa tai neljässä päivässä, tai kerran vuorokaudessa tai kerran viikossa. Kaikki on mahdollista ja harva kakkaaminen ei ole merkki vähäisestä maidonmäärästä, jos lapsi kasvaa omalla käyrällään, on tyytyväinen ja uloste on normaalia keltaista löysähköä maitokakkaa. Mitä harvemmin lapsi kakkaa, sitä suuremmat määrät kakkaa sitten tulee :) Pidemmät kakkausvälit pitävällä lapsella voi olo olla kakkauspäivänä hieman kärttyinen.
Vauvan painon kehitys kertoo myös riittävästä maidon saannista

Vauvathan menettävät syntymäpainostaan aina jonkin verran painoa, koska ovat kohtuaikana olleet erittäin hyvin nesteytettyjä. Synnytyssairaaloissa pidetään normaalina painonlaskuna 5-7% painonlaskua, joissain tapauksissa lastenlääkärin mielestä 10%:kaan painonlasku ei ole vielä merkki lisämaitojen tarpeesta, tehostetusta imetysohjauksesta kylläkin. Täysimetetyn vauvan tulisi saavuttaa syntymäpainonsa 2 viikon ikään mennessä. Painonnousu lasketaan aina alimmasta painosta ei syntymäpainosta. Ensimmäisen 4 kuukauden aikana lapsen painon tulisi nousta n. 170g viikossa. Vauvankin kasvu on kuitenkin yksilöllistä ja tapauskohtaisesti riittävänä kasvuna voidaan pitää myös n. 120-140g kasvua viikossa. 4 kk eteenpäin puolen vuoden ikään lapsen painon tulisi nousta n. 113-142g viikossa ja puolesta vuodesta eteenpäin vauvan paino nousee n. 57-113g viikossa. (lähde: Breastfeeding Answer Book, La Leche League, 2003).

Täysimetetyn lapsen pituus kasvaa ensimmäiset 4kk n. 2,3 senttiä kuukaudessa ja 4-12kk iässä n. 1,27 senttiä kuukaudessa. Pituuskasvun kohdalla on kuitenkin hyvä muistaa, että lapset kasvavat pyrähdyksittäin.

Numerot voivat antaa tukea, mutta ne voivat myös ahdistaa, jos oma täysimetetty vauva ei täytäkään tiettyjä gramma ja senttimääriä. Nykyiset kasvukäyrät on tehty aineistosta, jossa olivat 60- ja 70-luvun taitteessa kasvaneet vauvat. Tuolloin lisäruoat aloitettiin yleisesti jo kuukauden iässä ja silloisilla imetysohjeilla (tarkat kellotetut imetysvälit, rintatulehduksen jälkeen imetys piti lopettaa välittömästi jne) äitien imetyksen loppuivat hyvin lyhyeen. Aineisto ei siis pidä sisällään laisinkaan yhtä pitkään täysimetettyjä vauvaoja kuin mitä tänä päivänä vauvat ovat ja siksi käyrät eivät kuvastakaan täysimetetyn vauvan kasvua. Täysimetetyille vauvoille on tyypillistä kasvun notkahdus käyrillä 3-6kk iässä ja se ei ole merkki maidon riittämättömyydestä tai lisäruokien tarpeesta. Jos lapsi kasvaa, on virkeä, iloinen ja kehittyy ikäänsä vastaavasti, hän saa todennäköisesti riittävästi maitoa, vaikka ei ihan pääsisi joka viikko tuohon 170g tavoitteeseen. Lasta tulee aina tarkastella kokonaisuutena, ei vain pituus- ja painokäyränä tai edes kakkavaippojen tiettynä määränä.
Muita hyviä merkkejä riittävästä maidon saannista

Vauvan ollessa rinnalla äiti kuulee lapsen nielevän maitoa. Imetyksen aluksi vauva imee voimakkaasti ja kun maito lähtee herumaan vauva aloittaa rytmikkään nielemisen. Kun heruminen hidastuu, vauva tihentää taas imemistään ja laukaisee toisen herumisaallon ja aloittaa taas nielemisen. Imetyksen kestäessä pidempään herumisten väli pitenee ja lapsi joko tulee täydeksi yhdestä rinnasta, irroittaa itse otteensa ja varsinkin pienempänä saattaa nukahtaa rinnalle syötön päätteeksi maitopisara suupielestä valuen. Jos lapsi on ns. kahden tissin mallia, hän nauttii ensin yhden rinnan ja kun heruminen hidastuu tarpeeksi, irroittaa otteesna ja tyytymättömällä olemuksellaan (hamuilee, nappaa rinnasta kiinni, irroittaa, kun se ei heti herahdakaan, ääntelee turhautuneesti) ilmoittaa, että haluaa toiselle rinnalle. Taas vauva imee voimakkaasti, käynnistää herumisen ja aloittaa nieleskelyn. Moni vauva tyytyy yhteen tai kahteen rintaan per syöttö, mutta vauvalle voi tarjota myös kolmatta ja neljättä (aloitetaan aina lepovuorossa olleesta rinnasta) rintaa. Rinnan ei tarvitse levätä kahta (tai x) tuntia, jotta siellä olisi taas maitoa, vaan maitoa muodostuu rinnassa koko ajan kun lapsi imee sitä.

Vauva on iloinen, virkeä ja kehittyy ikäänsä nähden normaalisti, ottaa kontaktia ulkomaailmaan.

Varsinkin ensimmäisinä viikkoina (jopa 3kk ikään asti), äidin rinnat tuppaavat pingottumaan ennen syöttöä. Syötön jälkeen rinnat ovat tyhjemmän tuntuiset ja pehmeämmät. Tämä on hyvä merkki siitä, että rinnoista on otettu pois maitoa. Juuri 3kk kohdalla monien naisten rinnat kuitenkin pehmenevät pysyvästi ja vasta pidempi imetystauko saa ne pingottumaan. Kyse ei tällöin ole siitä, etteikö maito riittäisi vaan nyt äidin maitomäärä ja lapsen tarve ovat tasapainossa keskenään. Eihän olisi miellyttävää elää jopa 12kk pingottuvien rintojen kanssa. Miehillä ehkä harvemmin olisi mitään tätä vastaan, mutta luonnonlaki on, että jossain vaiheessa imetystä rinnat muuttuvat tyhjemmän tuntuisiksi, mutta niistä tulee silti hyvin maitoa juuri vauvan tilauksen mukaan.
Mistä ei voi päätellä, että maito on loppumassa?
Vauva on varsinkin iltaisin itkuinen ja kärttyinen.

Imetystukilistan kotisivuilla on aiheesta hyvä artikkeli http://www.lapsiperhe.net/imetystukilista/faq/kello.php josta näkee, että pienen vauvan iltalevottomuudet ovat enemmänkin sääntö kuin poikkeus. Moni vauva juo tässä vaiheessa tarjottuja lisämaitoja, mutta moni vauva ottaa tuttipullosta maitoa, vaikka ei olisi nälkäinenkään(tuttipullo valuttaa maitoa vauvan suuhun, jonka on pakko niellä sinne tulleet maidot, ettei hän tikahdu) ja tällaiset varmuuden vuoksi lisämaitopullot voivat hämmästyttävän nopeasti johtaa lisämaitokierteeseen, joka ihan oikeasti sitten vähentää äidin omaa maitomäärää.
Äiti/täti/serkku/siskokaan ei pystynyt imettämään 3kk kauempaa

Jokaisen naisen rintarauhaskudos on omanlaistaan ja rintarauhaskudos myös uudistuu joka raskaudessa. Jos siis ensimmäinen imetys loppui ennen aikojaan, se ei todellakaan tarkoita, että toinen imetys kulkisi samoja ratoja. Äitimme sukupolvi sai myös aikoinaan hyvinkin puutteellista imetysohjausta, joka teki naisille 3kk pidemmän imetyksen lähes mahdottomaksi. Silloisilla ohjeilla maito todella loppui.
Pumppaamalla ei tule kuin tippa pullon pohjalle

Pumppaaminen ei kerro maidon vähyydestä rinnoista laisinkaan. Moni lastaan pitkään imettänyt nainen ei ole edes täysimetysaikana saanut rinnoista pumpulla maitoa pisaraakaan tai maksimissaan joitakin kymmeniä millejä. Pumpun toimintatekniikka on erilainen kuin lapsen heruttelu ja imu. Vauva on äärettömän paljon parempi saamaan maitoa ulos rinnasta kuin paraskaan markkinoiden rintapumppu. Maidon tuloon vaikuttaa ratkaisevasti elimistön mielihyvähormoni oksitosiini ja jos äiti ei tunne oloaan kotoisaksi /rentoutuneeksi pumppatessa, maitoa ei sinne tule vaikka rinnat pingottaisivat maidosta.
Vauva syö öisin

Varsinkin täysimetetyille vauvoille on erittäin normaalia, että he syövät öisin. Äidinmaito on helposti sulavaa ja siksi on luonnollista, että lapsi ei yöaikaankaan pysty nukkumaan 12 tuntia ilman ruokaa. Vanhemmalla jo kiinteitä syövällä lapsella saattaa päivät olla niin touhukkaita, että imetyskerrat jäävät vähiin ja lapsi, joka edelleen nauttii kovasti rinnallakäymisestä, tankkaa sitten äidinmaitoa rauhalliseen yöaikaan, jolloin leikit ja kiinteät eivät vie tilaa ja aikaa imetykseltä.
Rinnat muuttuvat tyhjän tuntuisiksi

Kun nainen synnyttää, hänen elimistönsä on valmistautunut imettämään jopa kaksosia. Maitoa tulee yli yhden vauvan tarpeen. Rintojen ensimmäinen pingottuminen ns. maidon nouseminen ei johdu niinkään maidosta vaan kudosnesteistä ja rintakudoksessa lisääntyneestä verenkierrosta. Tämä ensimmäinen pingottuminen helpottaa suht nopeasti, varsinkin jos lapsi käy usein rinnalla. Seuraava rintojen ”tyhjenemisvaihe” osuu tyypillisesti vauvan n. 3kk ikään, jolloin saattaa yhtäaikaa olla vauvan tiheän imun kausi ja rintojen lopulliselta tuntuvat pehmeneminen. Se, että rinnat lakkaavat pingottumasta ennen pitkää, on ihan luonnollista. Kun sitten tosiaan lapselle tyypillinen tiheän imun kausi (osuvat klassisesti n. 3 ja 6 viikon ikään sekä 3 ja 6kk ikään) osuu tähän pingottumattomuuteen, niin moni äiti ja moni neuvolan terveydenhoitaja tulkitsee pehmeät rinnat tyhjiksi rinnoiksi. Tyhjiä rinnat eivät ole. Maidontulo ei voi yhdessä yössä loppua kuin seinään. Rintojen pingottuneisuus on epänormaali olotila ja pehmeät rinnat ovat se luonnollinen olotila. Luonto pyrkii luonnollisuuteen. Jos äidistä tuntuu, että maitoa ei enää suihkua alkuaikojen malliin, niin jos ylempänä kerrotut merkit maidon riittävyydestä täyttyvät, niin maitoa tulee juuri hyvin vauvan tilauksen mukaan. Luonto on vielä hoitanut homman niin, että mitä tyhjemmän tuntuinen rinta, sitä rasvaisempaa maitoa sieltä tulee. Siksi juuri iltaisin monet lapset viihtyvät maratoonarimaisesti rinnalla imien sieltä hyvää ja rasvaista äidinmaitoa yötä vasten.
Vauva käy rinnalla usein

Usein on tietysti määrittelykysymys. Korvikeruokituilla tai kiinteät aloittaneilla vauvoilla syömisrytmi on yleensä 4 h ja siitä on tullut lastenruokateollisuuden ja neuvoloidenkin käyttämä normi, johon täysimetettyjä tai osittaisimetettyjä vauvoja epäreilusti verrataan. Rintamaito on helposti sulavaa. Rintamaidossa olevat entsyymit aloittavat maidon sulattamisen heti kun maito tulee äidin rinnasta ulos ja rintamaito aloittaa imetytymisen jo lapsen suun limakalvoilta. Täysi maha äidinmaitoa tyhjenee n. tunnissa, joten on luonnollista, että lapsi tankkaa rintamaitoa useammin.

Täysimetetty pieni vauva käy tyypillisesti rinnalla 8-12 kertaa vuorokauden aikana, mutta joku vauva käy rinnalla jopa 20 kertaa ja se on ihan normaalia. Kun vauvan yöhön mahtuu yleensä ainakin yksi pidempi unijakso, päiväimetykset ovat siten puolestaan tiheitä. Neljän kuukauden ikäinen vauva voi vähentää rinnalla käyntejä niin, että joku vauva syö vain 6 kertaa vuorokaudessa, mutta jos vauva tässäkin vaiheessa haluaa rinnalle 12-15 kertaa vuorokaudessa, se on täysin luonnollista eikä kerro maitomäärästä mitään huolestuttavaa.

http://www.hernekeppi.fi/kantsu/tietoa.html

ja sitten vielä maidontuotannon ylläpidosta löydät äitiyspakkauksen mukana tulleesta Rinnalla-vihkosesta.

Olethan myös tutustunut www.imetystukilista.net'in sivuihin?
Siellä on paljon tietoa myös osittaisimetyksestä FAQ-osiossa.
Lue ainakin luvut "Osittaisimetys" ja "Korvike".

Iltaa vasten syötät vellipullosta maissivelli tetran, Lapsen taasen kapaloit sopivan jämäkästi makuupussiinsa, jottei lapsen omat liikkeet häiritse unta. Huomioi se että huoneen lämpö on riittävän alhainen jottei makupussissa tule ylettömän kuuma. Lisäksi lapsen ensimäiseen vinkaisuun on heti reagoitava, jottei hän kerkeä heräämään kunnolla. Vaippaa ei vaihdeta yöllä (ei ainakaan ilman haisevaa syytä)

Vieläkin vauvan ollessa 5,5 kk hän heräilee tällä kaavalla. Nukahtaa kello 22, herää maissivellille 02 ja sitten 05 ja sitten 09 mutta heräämiset ovat lyhyitä, imasee vain vellitutilla desin verran velliä, ja vaipuu uneen. Yöllä en röyhtäisytä, eikä siitä ole ollut ongelmaa. Vauvalla on tyyny, joten hän on kapalossaan hieman pystykaltevalla pinnalla.

No, meillä on edelleen samanlaista ja tyttö kohta 9 kk. Minä olen käytännössä hoitanut tytön itse öisin miehen nukkuessa olohuoneessa. Alan olla aika väsynyt... Meillä ei ruuan lisääminen vaikuttanut millään lailla, itse asiassa kiinteiden aloittamisen jälkeen (4 kk) on ollut levottomampaa. Kaipa se joskus nukkuu, siihen asti pitää vaan koittaa sinnitellä :)