Kannabiksella on haittavaikutuksia.
Kannabiksen akuutteihin ja pitkäaikaisiin terveyshaittoihin on hyvä katsaus englanniksi: Hall W: The health risks of cannabis. Aust Fam Physician, 1995 Jul, 24:7, 1237-1240.
Nuorina kannabiksen käytön aloittavat ovat suuremmassa vaarassa aloittaa muidenkin päihteiden käyttöä myöhemmin elämässään. Tulos pätee kannabiksen pitkäaikaisen käytön suhteen, vaikka huomioon otettaisiin lukuisia sekoittavia tekijöitä kuten perheongelmat, sopeutumisvaikeudet, rikollinen ystäväpiiri jne.
Fergusson, Lynskey, Horwood: The short-term consequences of early onset cannabis use.
Kannabiksen haittavaikutuksien tärkeysjärjestystä on arvioitu alla mainitussa tutkimuksessa. Kannabiksen tärkeimmät haitat, vaikein ensin, ovat: haitalliset psykologiset vaikutukset, liikenneonnettomuudet, kannabisriippuvuus, hengitystietulehdukset, skitsofrenian puhkeaminen tai pahentuminen (kun on alttius), alipainoisina syntyvät vauvat, kognitiivisen tason lasku.
Hall W: The public health significance of cannabis use in Australia. Aust J Public Health, 1995 Jun, 19:3, 235-242.
Akuutin psykoosin vaara on lisääntynyt kannabiksen käyttäjällä, jolla on skitsofreniaa sairastavia sukulaisia.
McGuire, Jones, Harvey ym: Morbid risk of schizophrenia for relatives of patients with cannabis-associated psychosis. Schizophr Res, 1995 May, 15:3, 277-281.
Pitkäaikainen kannabiksen käyttö heikentää lyhytkestoista muistia ja työmuistia ja tarkkaavaisuutta.
Fletcher, Page, Francis ym: Cognitive correaltes of long-term cannabis use in Costa Rican men. Arch Gen Psychiatry, 1996 Nov, 53:11, 1051-1057.
Kannabiksen käytön jälkeen 12-24 tuntia on havaittavissa ankarassakin tarkastelussa selvä drug residue-vaikutus tarkkaavaisuudessa, psykomotorisessa suoriutumisessa ja lyhytkestoisen muistin toiminnassa. Pitkäaikaiset haittavaikutukset (aineen täydellisen poistumisen jälkeen) tai pysyvä aivotuho ei ole yhtä tiukasti arvioituna vahvistettavissa mutta ei suljettavissa poiskaan.
Pope, Gruber, Yurgelun-Todd: The residual neuropsychological effects of cannabis: the current status of research. Drug Alcohol Depend, 1995 Apr, 38:1, 25-34.
Cannabis sativa aiheuttaa akuutin ja pitkäaikaisessa säännöllisessä käytössä myös subakuutin enkefalopatian eli aivosairauden. Kannabiksen käytöstä ei ole todettu kuitenkaan pysyvää aivotuhoa. Sitä vastoin pitkäaikainen raskas kannabiksen käyttö voi tuottaa pitkäkestoisen informaation käsittelyn häiriön.
Castle, Ames: Cannabis and the brain. Aust N Z J Psychiatry, 1996 Apr, 30:2, 179-183.
Tarkkaavaisuuden keskittämisen häiriöt ja epätarkoituksenmukaisen informaation pois karsimisen kyky heikentyvät selvästi (mitattuna suoraan frontaalisen aivosähkötoiminnan puutteella suhteessa irrelevantteihin stimuluksiin) sitä enemmän mitä useampia vuosia kannabista on käytetty. Kuitenkaan kannabiksen käytön tiheydellä ei ole vaikutusta. Kannabiksen pitkäaikainen käyttö heikentää siis sekä lyhyt- että pitkäkestoisesti kognitiivisia suorituksia.
Solowij, Michie, Fox: Differential impairments of selective attention due to frequency and duration of cannabis use. Biol Psychiatry, 1995 May 15, 37:10, 731-739.
Kliinikkojen tavallinen havainto on, että kun kannabista käyttänyt potilas tulee hoitoon, hän on sekava (mental confusion) ja todetaan muistihäiriöitä.
Lundqvist: Specific thought patterns in chronic cannabis smokers observed during treatment. Life Sci, 1995, 56:23-24, 2141-2144.
Kannabiksen akuutteihin ja pitkäaikaisiin terveyshaittoihin on hyvä katsaus englanniksi: Hall W: The health risks of cannabis. Aust Fam Physician, 1995 Jul, 24:7, 1237-1240.
Nuorina kannabiksen käytön aloittavat ovat suuremmassa vaarassa aloittaa muidenkin päihteiden käyttöä myöhemmin elämässään. Tulos pätee kannabiksen pitkäaikaisen käytön suhteen, vaikka huomioon otettaisiin lukuisia sekoittavia tekijöitä kuten perheongelmat, sopeutumisvaikeudet, rikollinen ystäväpiiri jne.
Fergusson, Lynskey, Horwood: The short-term consequences of early onset cannabis use.
Kannabiksen haittavaikutuksien tärkeysjärjestystä on arvioitu alla mainitussa tutkimuksessa. Kannabiksen tärkeimmät haitat, vaikein ensin, ovat: haitalliset psykologiset vaikutukset, liikenneonnettomuudet, kannabisriippuvuus, hengitystietulehdukset, skitsofrenian puhkeaminen tai pahentuminen (kun on alttius), alipainoisina syntyvät vauvat, kognitiivisen tason lasku.
Hall W: The public health significance of cannabis use in Australia. Aust J Public Health, 1995 Jun, 19:3, 235-242.
Akuutin psykoosin vaara on lisääntynyt kannabiksen käyttäjällä, jolla on skitsofreniaa sairastavia sukulaisia.
McGuire, Jones, Harvey ym: Morbid risk of schizophrenia for relatives of patients with cannabis-associated psychosis. Schizophr Res, 1995 May, 15:3, 277-281.
Pitkäaikainen kannabiksen käyttö heikentää lyhytkestoista muistia ja työmuistia ja tarkkaavaisuutta.
Fletcher, Page, Francis ym: Cognitive correaltes of long-term cannabis use in Costa Rican men. Arch Gen Psychiatry, 1996 Nov, 53:11, 1051-1057.
Kannabiksen käytön jälkeen 12-24 tuntia on havaittavissa ankarassakin tarkastelussa selvä drug residue-vaikutus tarkkaavaisuudessa, psykomotorisessa suoriutumisessa ja lyhytkestoisen muistin toiminnassa. Pitkäaikaiset haittavaikutukset (aineen täydellisen poistumisen jälkeen) tai pysyvä aivotuho ei ole yhtä tiukasti arvioituna vahvistettavissa mutta ei suljettavissa poiskaan.
Pope, Gruber, Yurgelun-Todd: The residual neuropsychological effects of cannabis: the current status of research. Drug Alcohol Depend, 1995 Apr, 38:1, 25-34.
Cannabis sativa aiheuttaa akuutin ja pitkäaikaisessa säännöllisessä käytössä myös subakuutin enkefalopatian eli aivosairauden. Kannabiksen käytöstä ei ole todettu kuitenkaan pysyvää aivotuhoa. Sitä vastoin pitkäaikainen raskas kannabiksen käyttö voi tuottaa pitkäkestoisen informaation käsittelyn häiriön.
Castle, Ames: Cannabis and the brain. Aust N Z J Psychiatry, 1996 Apr, 30:2, 179-183.
Tarkkaavaisuuden keskittämisen häiriöt ja epätarkoituksenmukaisen informaation pois karsimisen kyky heikentyvät selvästi (mitattuna suoraan frontaalisen aivosähkötoiminnan puutteella suhteessa irrelevantteihin stimuluksiin) sitä enemmän mitä useampia vuosia kannabista on käytetty. Kuitenkaan kannabiksen käytön tiheydellä ei ole vaikutusta. Kannabiksen pitkäaikainen käyttö heikentää siis sekä lyhyt- että pitkäkestoisesti kognitiivisia suorituksia.
Solowij, Michie, Fox: Differential impairments of selective attention due to frequency and duration of cannabis use. Biol Psychiatry, 1995 May 15, 37:10, 731-739.
Kliinikkojen tavallinen havainto on, että kun kannabista käyttänyt potilas tulee hoitoon, hän on sekava (mental confusion) ja todetaan muistihäiriöitä.
Lundqvist: Specific thought patterns in chronic cannabis smokers observed during treatment. Life Sci, 1995, 56:23-24, 2141-2144.
Vastaukset 7
Vanhimmat
No jopahan on harvinaista herkkua!
Heti kärkeen, jos satuit lukaisemaan Erneston postaaman Reutersin uutisen, UCSD:n ryhmä olisi kumonnut noista suurimman osan. Kun ei (ainakaan vielä) ole pääsyä raporttiin itseensä, katsotaan ensin mitä muistista löytyy.
"Nuorina kannabiksen käytön aloittavat ovat suuremmassa vaarassa aloittaa muidenkin päihteiden käyttöä myöhemmin elämässään."
Jep. Itseasiassa tämä kuuluu täydellisenä niin, että mitä nuorempana aloittaa tupakoinnin, sitä nuorempana seuraavat muut päihteet ja sitä suurempi vaara on siirtyä laittomiin sellaisiin.
"haitalliset psykologiset vaikutukset"
... no hiukka on ympäripyöreää...
Sen enempiä en ala ilman käsillä olevia lähteitä. Katsotaan viikonlopun jälkeen uudelleen.
Perkele että meni vanha vipuun, luulin jo löytäneeni jonkun joka lukee ko. tutkimuksia ja osaa kirjoittaa argumenttinsa itse... tämä löytyy vastaväitteineen osoitteesta http://www.helsinki.fi/~arovasal/huume1.html.
Sanon sen verran, että mainitut tutkimukset on julkaistu 90-luvun puolessa välissä. Vuonna 2003 on julkaistu ainakin kaksi tutkimusta, jotka eivät yhdy näihin, tämä uusi UCSD:n porukan (jep, minä luin sen - luepa sinäkin) ja Oxfordin farmakologian professori Leslie Iversenin (julkaistu BRAIN-lehdessä huhtikuussa). Nämä on tehty erillään toisistaan. Kummassakin näistä on käytetty aineistoa, jota ei ole aiemmin käytössä ja kummassakin tullaan samansuuntaisiin johtopäätöksiin:
Ainoat pysyväluonteiset haittavaikutukset kannabiksen pitkäaikaiskäytöllä liittyvät uuden oppimiseen ja muistiin. Näihin kohdistuvat vaikutukset ovat tieteellisesti mitattavissa, mutta UCSD:n Grantin sanoin "tosielämässä" niillä ei ole merkitystä.
Niin se tiede menee eteenpäin.
Vähän on huomattavissa että jos vanhat tutkimukset tulevat sopiviin johtopäätöksiin, uudemmat eivät niitä voi kumota :) Niin tyypillistä ettei voi kuin naurahtaa.
Kannabista polttavilla on selvästi normaalia suurempi riski sairastua skitsofreniaan, todetaan laajassa ruotsalais-brittiläisessä tutkimuksessa. British Medical Journalissa julkaistun tutkimuksen mukaan kannabista nuorena polttaneiden sairastumisriski voi olla jopa kolmanneksen normaalia suurempi. Tällöin kannabiksen käyttö selittäisi peräti 13 prosenttia kaikista skitsofreniatapauksista. Tutkijoiden mukaan skitsofrenian vaarassa näyttäisivät olevan etenkin kannabiksen suurkuluttajat, mutta sairastumisriski on kohonnut myös satunnaisilla käyttäjillä. Havaittu yhteys pysyi muuttumattomana silloinkin, kun tutkittavien muiden huumeiden käyttö ja persoonallisuuserot otettiin huomioon. Samassa lehdessä julkaistussa uusiseelantilaistutkimuksessa todetaan lisäksi skitsofrenian riskin olevan korkeampi niillä, jotka aloittavat kannabiksen käytön 15-vuotiaana kuin vasta 18-vuotiaana aloittaneilla.
Ruotsalais-brittiläisessä tutkimuksessa oli mukana yli 50 000 vuosina 1969-1970 kutsuntoihin osallistunutta 18-20-vuotiasta ruotsalaismiestä, mikä vastaa noin 97 prosenttia ikäluokasta. Tutkittavia seurattiin kaikkiaan 27 vuotta. Tiedot kannabiksen käytöstä kerättiin kutsuntojen yhteydessä ja skitsofreniaan sairastuminen todettiin kansallisesta sairaalarekisteristä. Uusiseelantilaistutkimuksessa seurattiin yli tuhatta vuosina 1972-1973 syntynyttä lasta aina 26-vuotiaaksi saakka.
Uutispalvelu Duodecim
(BMJ 2002;325:1199)
Hetkinen. Nyt jäi tästä sellainen kuva että kannabis aiheuttaisi skitsofreniaa.Väite on mielenkiintoinen, koska kyllä kaikki muut tutkimukset ovat kertoneet tämän yhteyden löytyvän ainoastaan skitsofrenialle alttiilla yksilöllä.
Huomattavaa on lisäksi se, että asia yleensä selviää jo käytön alkuvaiheissa, eli ns. pitkäaikaiskäytöllä/volyymilla ei tähän pitäisi olla vaikutusta.
Jopa se kuuluisa who:n kannabisraportti tukee tätä kantaa.
- Kannabis vähentää riskiä sairastua skitsofreniaan.
Samansuuntaisia tuloksia on saatu useissa muissakin tutkimuksissa. Näissä ei selvää ja yksiselitteistä syy-seuraus -näyttöä ole kuitenkaan voitu vetää. Esimerkiksi skitsofrenian syntyyn vaikuttavia muita syitä ei ole yhdessäkään tapauksessa voitu sulkea täysin pois tieteellisen tutkimuksen vaatimalla tavalla. Mikäli yksiselitteinen syy-seuraussuhde olisi olemassa, olisi skitsofreniatapausten kasvun pitänyt seurata menneiden vuosikymmenien kuluessa kannabiksen käytön kasvua. Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut.
(Iversen, BRAIN 126 / 6)
Iversenistä riippumatta on huomattava, että näissä(kin) tutkimuksissa tulos painottuu siihen, että kehittyvän mielen altistaminen kannabiksen vaikutukselle lisää skitsofreniariskiä henkilöillä, joilla siihen on taipumus. Tutkimukset eivät osoita, että kannabis itsessään aiheuttaisi skitsofreniaa.