Rakkaat porvoolaiset, on tullut aika paljastaa lähes puoli vuosisataa jatkunut suuri huijaus. Viranomaiset ja media ovat takoneet meihin pettävän virheellisen kuvan Kevätkummuksi kutsutusta kaupunginosasta, jota käytännössä ei ole lainkaan olemassa! Miettikääpä, tunnetteko ketään, joka asuisi Kevätkummussa? Minä en tunne, eivätkä myöskään tuttavani. Joskus kuitenkin kuulee puhuttavan kevätkumpulaisista, lehdissä ja erilaisissa keskusteluissa, mistä voi ainoastaan tehdä johtopäätöksen, ettei varsinaisia kevätkummun asukkaita ole, vaan kansalaisia on rekrytoitu levittämään näitä harhaluuloja väittämällä asuvansa Kevarissa.
Ajatelkaa, miltä Kevätkummussa näyttää. Mitään ei tule mieleen. Vanha Robinhood on esimerkki Kevätkummussa sijaitsevasta liikkeestä, mutta sinne ajettaessa Kevarin suoraa ja Merituulentietä huomaa, että ympäristö koostuu metsästä ja satunnaisista omakotitaloista. Mistään kaupunginosasta ei voida puhua. Viheraluetta löytyy niinikään Kevätkummun "ostoskeskuksen" ympäristöstä. Asutuksesta ei ole tietoakaan.
Kevätkumpu keksittiin 60-luvun alussa, ja on syytä epäillä, että se liittyy kaupungin samaan aikaan kokemaan, Kilpilahden jalostamon tuomaan väestönkasvuun. Nesteelle ja myöhemmin Pekemalle oli todistettava, että Porvoo on moderni kaupunki eikä pienoinen kylä, sekä osoitettava asuntojen riittävyys kaikille uusille kaupunkilaisille, jotka muuttaisivat työn perässä Porvooseen. Kerrostaloja täällä ei ollut nimeksikään, eikä väkeäkään. Silloinen keskusta-alue oli hyvin pieni, ja suurin osa väestöstä nykyisen Porvoon alueella laskettiin Porvoon maalaiskunnan asukkaiksi. Oli siis luotava myytti Kevätkummusta - modernista kerrostalolähiöstä, joka pursusi ihmisiä ja palveluja; asuinalueesta, jota laajennettiin voimakkaasti, jotta uudet Nesteen työntekijät mahtuisivat sinne asumaan. Mutta miten kävikään? Neste tuli kaupunkiin, mutta asunnoista oli sittenkin huutava pula. Näsiin ja Gammelbackaan jouduttiin rakentamaan valtavasti uusia kerrostaloja. Mitä tapahtui puheille Kevätkummusta?
Tänä päivänäkin Kevätkummuksi kutsuttu alue on enimmäkseen asumatonta. Tosin, vaikka Porvoon tosiasiallinen väkiluku suhteutetaan virheelliseen asutuspinta-alaan (Kevätkummun alue on mukaanluettu), Porvoon väestötiheys (73 asukasta/km²) ei ole merkittävästi pienempi kuin muiden kaupunkien vastaavat luvut. Tämä on selitettävissä sillä, että Porvoon todelliselle pinta-alalle on asutettu väkeä paljon keskimääräistä tiheämmin. Kadut ja julkiset alueet on kaavoitettu paljon pienemmiksi ja harvemmiksi kuin tarve vaatisi, ja rakennustyyli pyrkii voimakkaasti intiimiyteen (esim. läntisen jokirannan linnunpöntöt, vanhan kaupungin vahva konservointi), jotta väestötiheys "korjaantuisi" normaaliksi. Tällä tavoin ihmiset kärsivät ja kun julkisia alueita alimitoitetaan ja saadaan lisää ihmisiä lähelle CBD:tä, kaupunki säästää rutkasti rahaa, joka sitten käytetään poliitikkojen ulkomaanmatkoihin ja taidehankintoihin!
Porvoolaiset, on aika kapinoida Kevätkumpu-myyttiä vastaan. Asianomaisten (viranomaiset, media, rakennuttajat, sijoittajat, yksityishenkilöt ym.) tulee tunnustaa suuri valhe Kevätkummun olemassaolosta. Tämä petollinen toiminta ei ole missään demokraattisessa valtiossa hyväksyttävää!
Ajatelkaa, miltä Kevätkummussa näyttää. Mitään ei tule mieleen. Vanha Robinhood on esimerkki Kevätkummussa sijaitsevasta liikkeestä, mutta sinne ajettaessa Kevarin suoraa ja Merituulentietä huomaa, että ympäristö koostuu metsästä ja satunnaisista omakotitaloista. Mistään kaupunginosasta ei voida puhua. Viheraluetta löytyy niinikään Kevätkummun "ostoskeskuksen" ympäristöstä. Asutuksesta ei ole tietoakaan.
Kevätkumpu keksittiin 60-luvun alussa, ja on syytä epäillä, että se liittyy kaupungin samaan aikaan kokemaan, Kilpilahden jalostamon tuomaan väestönkasvuun. Nesteelle ja myöhemmin Pekemalle oli todistettava, että Porvoo on moderni kaupunki eikä pienoinen kylä, sekä osoitettava asuntojen riittävyys kaikille uusille kaupunkilaisille, jotka muuttaisivat työn perässä Porvooseen. Kerrostaloja täällä ei ollut nimeksikään, eikä väkeäkään. Silloinen keskusta-alue oli hyvin pieni, ja suurin osa väestöstä nykyisen Porvoon alueella laskettiin Porvoon maalaiskunnan asukkaiksi. Oli siis luotava myytti Kevätkummusta - modernista kerrostalolähiöstä, joka pursusi ihmisiä ja palveluja; asuinalueesta, jota laajennettiin voimakkaasti, jotta uudet Nesteen työntekijät mahtuisivat sinne asumaan. Mutta miten kävikään? Neste tuli kaupunkiin, mutta asunnoista oli sittenkin huutava pula. Näsiin ja Gammelbackaan jouduttiin rakentamaan valtavasti uusia kerrostaloja. Mitä tapahtui puheille Kevätkummusta?
Tänä päivänäkin Kevätkummuksi kutsuttu alue on enimmäkseen asumatonta. Tosin, vaikka Porvoon tosiasiallinen väkiluku suhteutetaan virheelliseen asutuspinta-alaan (Kevätkummun alue on mukaanluettu), Porvoon väestötiheys (73 asukasta/km²) ei ole merkittävästi pienempi kuin muiden kaupunkien vastaavat luvut. Tämä on selitettävissä sillä, että Porvoon todelliselle pinta-alalle on asutettu väkeä paljon keskimääräistä tiheämmin. Kadut ja julkiset alueet on kaavoitettu paljon pienemmiksi ja harvemmiksi kuin tarve vaatisi, ja rakennustyyli pyrkii voimakkaasti intiimiyteen (esim. läntisen jokirannan linnunpöntöt, vanhan kaupungin vahva konservointi), jotta väestötiheys "korjaantuisi" normaaliksi. Tällä tavoin ihmiset kärsivät ja kun julkisia alueita alimitoitetaan ja saadaan lisää ihmisiä lähelle CBD:tä, kaupunki säästää rutkasti rahaa, joka sitten käytetään poliitikkojen ulkomaanmatkoihin ja taidehankintoihin!
Porvoolaiset, on aika kapinoida Kevätkumpu-myyttiä vastaan. Asianomaisten (viranomaiset, media, rakennuttajat, sijoittajat, yksityishenkilöt ym.) tulee tunnustaa suuri valhe Kevätkummun olemassaolosta. Tämä petollinen toiminta ei ole missään demokraattisessa valtiossa hyväksyttävää!
Vastaukset 3
Vanhimmat
Minä en ainakaan anna sinunlaistesi ihmisten tuhota lapsenuskoani. Kevätkumpu ei välttämättä ole todellinen, mutta kevätkumpu elää kaikkien meidän sydämissämme. Ihmisillä on oikeus uskoa.
Kevätkumpu on rakennettu kolmeen kerrokseen. Uusi kerros aina edellisen päälle. Ylimpään, eli kevätkumpu kolmoseen pääsevät vain tosiuskovat.
Ja teidät pitäisi viedä hoitoon Kevätkumpu neloseen... siellä sitä vasta on ne todelliset "jumalat"
Tämä oli kyllä hauskinta, mitä tällä saitilla on tylsähkön Porvoon osalta koskaan ollut.
Kiitos sinulle, kun olit nähnyt näin paljon vaivaa ja paljastit meillä tämän.