Rekisteröidy

Ilmoitukset

Ladataan…

    Näytä kaikki

    Vauva korjaisi kaiken?

    Mun rakastettu kuoli puolivuotta sitten omankädenkautta. Löysin pian rakastajan ja sitten miehenkin johon todella rakastuin, jälkimmäisen kanssa olemme edenneet todella nopeasti, joka sopii luonteelleni, nyt olemme alkaneet puhua vakavasti perheenlisäyksestä, mutta huonoina hetkinä vainaja palaa mieleeni ja en ole aivan varma olisinko vielä valmis huolehtimaan vauvasta kun huonoina hetkinä (tähän asti huono hetki kestää muutamasta tunnista päivään, että ei sen enempää, mutta kuitenkin) olen todella maissa. Hyvinä hetkinä joita on siis valtaosa ajasta ymmärrän ja tiedän ettei vaivaja enää palaa elämääni ja minun täytyy jatkaa eteenpäin.
    3513
    Äänestä

    Muut lukivat myös

    Vastaukset 3

    Vanhimmat

    Niin, vauva tuo paljon iloa ja kaikenlaista hyvää elämään, mutta surua vauva ei poista. On kohtuutonta pyytää pientä ihmistä korjaamaan kaiken. Se on iso taakka vauvalle, kun aikuinenkaan ei siihen pysty. Suru on surtava ja käytävä lävitse.

    Olette olleet nykyisen kanssa aika vähän aikaa. Oletteko varmoja, että parisuhteenne on varmasti sellainen kestävä, johon lapsenkin on hyvä tulla? Puoli vuotta ei oikein ole vielä mikään aika tuntea toinen ihminen, vaikka rakastaakin.

    Jos päätätte yrittää lasta, muistathan ettei se vauva vie pahaa oloa ja surua pois.

    Äänestä

    Eiköhän lapsen hankkiminen (tai siis lapsen yrittäminen) ole jokaisen oma päätös.

    Äänestä

    Sanoisin, että sureminen vie aikaa.
    Mun paras ystävä kuoli omankäden kautta kolme vuotta sitten ja mulla meni aikaa ennen kuin toivuin tapahtumasta.
    Nykyisin mä pystyn jo puhua ja ajatella asiaa
    hymyillen.

    Vauva vaatii paljon työtä, vastuuta ja Läsnäoloa.
    Ei auta vaikka olis kuinka maissa.
    Ehkä sun kannattaa vielä harkita asiaa
    ja hoidella oma itses kuntoon.
    Elämässä tulee aina hyviä ja huonoja hetkiä,
    niistä vaan on noustava.

    Äänestä

    Odottaa vastausta

    Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.

    Luetuimmat keskustelut

    Kommentoi aloitusta

    Anuliina Pauliina kirjoitti:

    Mun rakastettu kuoli puolivuotta sitten omankädenkautta. Löysin pian rakastajan ja sitten miehenkin johon todella rakastuin, jälkimmäisen kanssa olemme edenneet todella nopeasti, joka sopii luonteelleni, nyt olemme alkaneet puhua vakavasti perheenlisäyksestä, mutta huonoina hetkinä vainaja palaa mieleeni ja en ole aivan varma olisinko vielä valmis huolehtimaan vauvasta kun huonoina hetkinä (tähän asti huono hetki kestää muutamasta tunnista päivään, että ei sen enempää, mutta kuitenkin) olen todella maissa. Hyvinä hetkinä joita on siis valtaosa ajasta ymmärrän ja tiedän ettei vaivaja enää palaa elämääni ja minun täytyy jatkaa eteenpäin.

    Anonyymi
    5000

    Ilmoita asiaton sisältö

    • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

    • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

    • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

    • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

    • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

    • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

    Jaa keskustelu