mikä olisi sopiva

ja sama näkyy pinnatuolien poikkinaisissa pinnoissa, ovenkarmeissa ja portaiden puukaiteissa, joissa ne ovat sattunaisesti "piipahtaneet"!
niiden nokassa on hirveä puruvoima sen lisäksi että sieltä irtoaa jotain 120 desibeliä "tarvittaessa"
Mutta ne ovat niin älykkäitä että osaavat masentua talven tylsyydessä.
Paksuista oksista teen kimppuja kiinni häkin sisäseinään ja ne tekee niiistä selvää kymmenessä minuutissa.

OK
kysymys oli varmaan huono, ei niiden jäljiltä pysyis huonekasvi elossa päivääkään...
mutta jotain pitäis keksiä ettei kirkuhirviöt tikahtuisi tylsyyyteen.

LångvikinMotörhed kirjoitti:

ja sama näkyy pinnatuolien poikkinaisissa pinnoissa, ovenkarmeissa ja portaiden puukaiteissa, joissa ne ovat sattunaisesti "piipahtaneet"!
niiden nokassa on hirveä puruvoima sen lisäksi että sieltä irtoaa jotain 120 desibeliä "tarvittaessa"
Mutta ne ovat niin älykkäitä että osaavat masentua talven tylsyydessä.
Paksuista oksista teen kimppuja kiinni häkin sisäseinään ja ne tekee niiistä selvää kymmenessä minuutissa.

OK
kysymys oli varmaan huono, ei niiden jäljiltä pysyis huonekasvi elossa päivääkään...
mutta jotain pitäis keksiä ettei kirkuhirviöt tikahtuisi tylsyyyteen.

Lue lisää

Njoo, entäs joku aivojumppa, pulmaleluja on linnuillekin tarjolla kaupoissa, semmoisia että joutuu vähän tekemään töitä että saa namun pois lelun sisältä, ainakin osa jopa aran nokankin kestäviä (esim metallisia bokseja joista joutuu irroittelemaan ruuveja ennen kuin saa namun ulos).

Tai sitten ihan vaan omia puuhabokseja, pahvilaatikkoon sisälle pienempiä laatikoita, heiniä, risuja, vanha puhelinluettelo (ainakin meidän harmaista niiden silppuaminen on hauskaa), kuorellisia pähkinöitä hyvin kätkettynä jne. Joku on kuulemma antanut aroille järsittäväksi vanhat lenkkarit tms (mikä voi kyllä opettaa pahoille tavoille eikä välttämättä ole ihan kaikkein terveellisin vaihtoehto...)

Tai sitten opettaa tirpoille jotain pikku temppuja, mikä tietysti vaatii enemmän omistajan aikaa.

-M- kirjoitti:

Njoo, entäs joku aivojumppa, pulmaleluja on linnuillekin tarjolla kaupoissa, semmoisia että joutuu vähän tekemään töitä että saa namun pois lelun sisältä, ainakin osa jopa aran nokankin kestäviä (esim metallisia bokseja joista joutuu irroittelemaan ruuveja ennen kuin saa namun ulos).

Tai sitten ihan vaan omia puuhabokseja, pahvilaatikkoon sisälle pienempiä laatikoita, heiniä, risuja, vanha puhelinluettelo (ainakin meidän harmaista niiden silppuaminen on hauskaa), kuorellisia pähkinöitä hyvin kätkettynä jne. Joku on kuulemma antanut aroille järsittäväksi vanhat lenkkarit tms (mikä voi kyllä opettaa pahoille tavoille eikä välttämättä ole ihan kaikkein terveellisin vaihtoehto...)

Tai sitten opettaa tirpoille jotain pikku temppuja, mikä tietysti vaatii enemmän omistajan aikaa.

Lue lisää

on aika hyvä,
opettaisin niille mielusti juttuja, ne on hyvin oppivaisia ja osaa jo vaikka mitä, muta kun ne ei pidä minusta!
Vanhempi niistä kuvittelee olevansa Gubben puoliso ja nuorempi on samaistuut siihen.
Ne itseasiassa vihaa minua ja sietää vain sen tähden että syötän niitä (silloin kyllä kujerretaan kauniisti "äitiii, hyväää!") ja seurustelen niiden kanssa kun Gubben on nii paljon poissa.

Koirien kanssa ne vois leikkiä takaa-ajoa (se on hauskan näköistä) mutta kun en uskalla ottaa niitä yksin ulos häkistä, ettei mee sormet.
Täytynee kehitellä noita älyleluja, se oli todella hyvä idis.

LångvikinMotörhed kirjoitti:

on aika hyvä,
opettaisin niille mielusti juttuja, ne on hyvin oppivaisia ja osaa jo vaikka mitä, muta kun ne ei pidä minusta!
Vanhempi niistä kuvittelee olevansa Gubben puoliso ja nuorempi on samaistuut siihen.
Ne itseasiassa vihaa minua ja sietää vain sen tähden että syötän niitä (silloin kyllä kujerretaan kauniisti "äitiii, hyväää!") ja seurustelen niiden kanssa kun Gubben on nii paljon poissa.

Koirien kanssa ne vois leikkiä takaa-ajoa (se on hauskan näköistä) mutta kun en uskalla ottaa niitä yksin ulos häkistä, ettei mee sormet.
Täytynee kehitellä noita älyleluja, se oli todella hyvä idis.

Lue lisää

Toihan on ihan LUULOA ja kuvittelua, siitä mitä lintu muka ajattelee "minusta". Ei se niin ajattele. Varovat vain sinua, koska itse ole aina varuillasi niiden kanssa.
(Ei kai kukaan enää nykyyään ole mustasukkainen jollekin linnulle?)

Sehän (ne) reagoivat samalla tavalla (=vihamielisesti) siihen joka niihin reagoi vihamielisesti. Pelko ja viha näyttävät samalta ulkoisesti linnun silmään. - Erottavathan linnut nekin, jotka pitävät niistä. Onko käynyt mielessä sellainen seikka?

Asennemuutos voisi olla paikallaan: "Minä rakastan sinua/molempia rumia papukaijoja(mme) ja te minua." Se tuottaa myös tulosta. Ei silti tarvitse omia toista, voi olla vain kaveri. - Papukaijatkaan eivät ole tunteettomia tolloja. Vaan todella tarkkoja kaikesta ympärillä tapahtuvasta.

Leluasiaan vielä.

Isoille kannattaa antaa ISOJA leluja, kuten esim 2-3 makkarahalkoa, joita saa silputa mielinmäärin. Ne kunnolla kiinnitettyinä häkin seinään ja nokan käyttöön. Sellainen toimii myös. Lisäksi upotettuna porattuihin reikkin pähkinöitä, herkkuja tms. (Virikeruokintaa voisi myös miettiä.)
Ei mitään muovikrääsää kuitenkaan (ovat ala-arvoisia ja myrkyllisiä ja aiheuttavat mekaanisia haittoja nieltynä).

Tuo pajunoksakimppu on hyvä - kaikilla koukkiksilla. Kestää joskus jopa 10 minuuttia. Hakkeet voi sitten käyttää jossain muualla.