Miten menettelen? Opiskelen aikuiskoulutuksessa ja eäänä päivänä samalla luokalla opiskeleva oppilas hermostui (en siis itse sanonut hänelle sanaakaan)ja huusi kaikkien kuullen todella minua alentavia sanoja. Todistajia on n. viisi kpl. Ei mitään katumuksen merkkejä, kultalusikka suussa synytynyt naispuolinen henkilö. Ei mitään käytöstapoja. Olisiko aika antaa opetus ja mennä polisiiasemalle syytteenä kunnianloukkaus?
Kunnianloukkauksesta tietoa
kiitos!!
3312
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Pelkän opetuksen antamiseen prosessi on ehkä liian raskas ja pitkä.
Ensiksikin, kunnianloukkaus on asianomistajarikos, eli sinun pitää vaatia tekijälle rangaistusta, muuten poliisi ei sitä tutki.
Jos vaadit rangaistusta, niin sinut ja loukkaajasi kutsutaan kuulusteluun. Sen jälkeen sinne kutsutaan epäilemättä vasten tahtoaan myös todistajat. Sitten juttu aikanaan käsitellään käräjillä. Luulenpa, että kun todistajasi saavat haasteen käteensä, et ole enää kovin suosittu heidän keskuudessaan.
Poliisi valvoo nykyään järjestystä ja turvaa.
Joskus valvoivat myös lain noudattamista. Nykyään kun tekee rikosilmotuksen tulee vastaus ettei kuulu asia poliisille. Neuvoivat kääntymään maksullisen asianajan puoleen.
Lapseni hakattiin koulussa välitunnilla naama veriseksi. Rehtorilta tuli allekirjoitettu myöntäminen asiasta. Tein rikosilmoituksen ja poliisi sanoi ettei anna aihetta toimenpiteisiin. Aika kummallista kun näytöstä ei ollut puutetta ja tapahtumien kulusta ja syyllisestä ollut epäselvyyttä vaan asia myönnettiin kirjallisesti allekirjoitusten kera. Puhelimessa rehtori kehoitti pysymään pois tieltä ja iski luurin korvaan.
Olivatko pahoinpitelijät ehkä alle 15-vuotiaita? Jos olivat, asia ei todellakaan kuulu poliisille, vaan lastensuojeluviranomaisille.
Rikosoikeudellisen vastuun ikäräjä on 15 vuotta. Vahingonkorvausvastuu kyllä kuuluu nuoremmillekin. Jos alaikäisillä ei ole, mistä maksaa, korvaustakin on turha hakea, vanhemmat kun eivät (lähtökohtaisesti) ole vastuussa lastensa tekemisistä.