Tiuhti ja Viuhti...
jotka ovat toistensa käpysiä, onnen jyväsiä,
sielun ompeleita, puuttuvia pumpuleita,
kumpikin tuntevat sen sydämessään..
mutta jokin estää heitä käpertymästä yhteen,
elämästä unelmaa...
se on pelkopahatar, joka näyttää peilistä vasta puolen,
kummittelee, irvaa ja tulevaisuutta kirvaa..
Eikä tee kaksi olentoa mitään,
hiljaa odottavat vaan kunnes tulee päivä
että tarinaa uudestaan kirjoitetaan..
-Olipa kerran...
...ja siltikään mikään ei ole muuttunut,
yhä samat -ne näkymättömät kyyneleet virtaa...
jotka ovat toistensa käpysiä, onnen jyväsiä,
sielun ompeleita, puuttuvia pumpuleita,
kumpikin tuntevat sen sydämessään..
mutta jokin estää heitä käpertymästä yhteen,
elämästä unelmaa...
se on pelkopahatar, joka näyttää peilistä vasta puolen,
kummittelee, irvaa ja tulevaisuutta kirvaa..
Eikä tee kaksi olentoa mitään,
hiljaa odottavat vaan kunnes tulee päivä
että tarinaa uudestaan kirjoitetaan..
-Olipa kerran...
...ja siltikään mikään ei ole muuttunut,
yhä samat -ne näkymättömät kyyneleet virtaa...
Vastaukset 4
Vanhimmat
aika osuva :)
Pelko piilossa pilkistää, nurkantakana nurisee,
selkään sylkee, ilkeitä inisee, pahaenteisiä puhisee...
Ajetaan se pois, mutta miten?
Olipa kerran, mutta ei ollutkaan...
Sen pituinen se!
Itse olen ottamassa niitä ratkaisevia askelia jo eteenpäin. Hänen askelistaan en tiedä. Tai kerroin, etten voisi ottaa askelia hänen kanssaan vielä (hänen vuokseen), mutta minun alkaa olemaan aika ottaa omat askeleeni. Toivottavasti hän pystyy joskus käpertymään kainalooni, muuten joudun etsimään siihen jonkun toisen!
Elämä kulkee eteenpäin. Meitä siis on muitakin.
Mietin vain, tuleeko kaunis joulu vai musta joulu, kuljetaan harmaassa, synkkenevässä nyt. Mutta valoa tunnelin päässä, sen tiedän!
T: n, jolla oli kuitenkin hetki aikaa kommentoida. *
En uskalla kuvitella tulevaa aikaa ilman sinua..Ehkä me yhdessä muutamme tarinan kulun!
T:J