Jonain päivänä

äitiparta kirjoitti:

14.12.

- -

Jonain päivänä olimme kaikki valmiita
ja sota korvensi meitä yhä,
niin me tulimme
käsissämme suuret
liput

Laulu avautui puistoiksi
kävellessämme ihanien virtojen viertä
hyristen ja tyrskyten

Nostelimme kiviä valoa vasten
keskustelimme ja kerroimme tämä kivi ja tuo
eikä yksikään kivi jäänyt kääntämättä

Puisto oli täynnä nimettyjä ääniä
myös nimettömillä äänillä oli omat nimensä
aivan erityisesti nimetön ääni ja saavuttamaton



ä ä n i



Nukuitko hyvin?

Käteni lakanoiden ja peiton selväpiirteisessä sekamelskassa
koskettaa poskeasi, ihon kimmoisuus
halpa jäljennös Picasson Guernicasta lasikehyksissä
vuoteen yläpuolella olevalla
seinällä

Sinä: - Kyllä rakkaani, mutta uh, älä viitsi
Minä: - Mikä nyt on
Sinä: - Mikä nyt on hölmö, luuletko että haluan myöhästyä töistä

Rintasi asettuvat liiveihin
sukat jalkoihisi
vedät kuin tekisit minkä tahansa
rutiinitoimenpiteen

Hölmö?

Peilikuvassa seksikäs muotosi limittyy
pirstottuihin eläimiin

Lähdettyäsi jään miettimään


a c i n r e u g


kunnes
silmien sulkeminen kävi mahdottomaksi
sanat jotka ovat ikkunoita
huomattiin myös kaikeksi mitä ikkunoista katsotaan

se on totta,
silloinkin kun esitämme
ikkunoiden kritiikkiä

gnu Erica

maailma
on itseensä suljettu informaatio
ja se tarkoittaa

että tieto vieraannuttaa meidät siitä mitä tiedämme, rakkaani



c ei n


ura


g



Limitän sanoja toisiinsa
rakennan tunnelmaa

Kuulen kuinka skrapaat jäätä
auton ikkunoista
kohottaudun avaamaan yöpöydän laatikon
hapuilen vihkoa ja kynää

auto käynnistyy

Irroitin käteni kädestäsi nähdäkseni sinut paremmin
eriytyminen sattui
seinien putoaminen vajoaminen alas
lahoaville kalusteille

Nyt suutelen vain kivien nimettömyyttä ja hymyilen surullisille lipuille



chik zakzok weet nigaing kong pomgpong
#435§§ 98 kuik kuikk?
ye pahoo hhong hong ss s

Emme enää ole valmiita
matka on kiertynyt takaisin alkuunsa:
olen oppinut rakastamaan epätäydellisyyttä

Se soi paremmin




Tuuli kahisuttaa hiuksiasi
vaikka en koskaan saisi koskettaa
sinä olet

Lauseet jotka tekevät kivet meille
kiemurtelevat kivien välissä
aivan irrallisina

Avaan paitani ja seison tuulta vasten
syksyinen meri ei ole jäässä
yksinkertaiset asiat ovat kauniita

Uurteinen käsi polvella
silmän takana tuntematon avaruus
kieppuvan satelliitin

m e t a l l i k

y l k

i




Uusimmat satelliitit ovat kuulemma niin tarkkoja
että niiden ottamista kuvista voidaan nähdä
huultesi välissä palavan savukkeen
merkki?


Siitä huolimatta keitän tänäkin aamuna teetä
ja lehti postiluukusta putoaa
raitaiselle matolle
käytettyjen kenkien ja
hattuhyllyltä suistuneen huivin viereen

Ikkunasta siivilöityvä valo
läikittää muistot



Kävelimme puistoissa ja kalliolla
teepannu pihisee -
jos kadottaisin tämän hetken
kertomalla hetkestä, kuvaamalla mitä on


Kengät lakkaisivat olemasta
ja rantakalliot

Jotka satelliitti niin tarkasti kuvaa
olisivat vain paperin
kahahdus,
tyhjää valkoista

Lasikehyksissä maalaus sellaisena kuin
se oli kauan ennen kuin Picasso
maalasi sen

Asiat joista ei vielä oltu uutettu väriä
tanssahtelivat vuorilla murskaamattomina korsina
kukkina niittyjen reunoilla ja lehtinä puissa

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä