On varmaan aivan luonnollista, että synnytys pelottaa. Omia pelkojani olen yrittänyt lieventää ottamalla asioista selvää hyvissä ajoin jne. Mutta nyt sitten kuulun miten rakas kotikaupunkini kantaa kortensa kekoon pelkoasioissa. TAYSissa tiettävästi suljetaan osastoja remonttien ja uudistusten vuoksi. Eräs tuttavani kertoi kuinka hänen ensisynnyttävälle ystävättärelleen oli TAYSissa tutustumiskierroksella paukautettu, että kotona pitää pysyä niin kauan kuin mahdollista (kesällä ruuhkaa), mitään synnytysallasta, perhehuonetta turha kuvitella saavansa ja että kannattaa varautua pahimpaan. Varmasti rohkaisevaa muutenkin peloissaan olevalle synnyttäjälle! Suomessa kun ei ole mahdollista valita sairaalaa, niin tämä ei mielestäni ole enää mitään korrektia toimintaa. Onko muka OK aiheuttaa suurin mahdollinen määrä traumoja? Varmistaa ettei toiste suotta lasta yritä saada? Mietin itse kuumeisesti mitä tässä tekisi, toiselle paikkakunnalle muuttamistakin mietin. TAYS kun ylpeilee silläkin, että sektioita tehdään mahdollisimman vähän. Että kyllä ne sieltä tulee, äidistä viis! Vaikka olisi viisikiloinen perätilavauva!
Voisiko joku asiantuntevampi kommentoida asiaa? Kiitos...
Voisiko joku asiantuntevampi kommentoida asiaa? Kiitos...
Vastaukset 12
Vanhimmat
Pääkaupunkiseudulla on varaa mistä valita. Ja on varaa valita myös synnytystapa. Esim. akupunkio on mahdollinen yhdessä sairaalassa.
Minun mielestäni sairaalan saa valita. Minun äitini on kotoisin pienestä kylästä ja hän synnytti kolme lasta kaikki eri sairaaloissa. Joten valinnanvaraa on jos vain sairaaloita löytyy lähistöltä.
Mutta jos sinun paikkakunnallasi asiat on noin kehnosti niin sinuna muuttaisin pois. Saanko udella mikä paikkakunta?
...on kyse. Homma on niin että tamperelainen ei saa mennä muuhun Pirkanmaan Sairaanhoitopiirin sairaalaan kuin TAYSiin, mutta muista Pirkanmaan Sairaanhoitopiiriin kuuluvista kunnista ihmiset saavat mennä mihin sairaalaan tahansa. Eli jos muuttaisin Vammalaan tai Kangasalle voisin mennä esim. Vammalan sairaalaan synnyttämään (tunnetaan vauva- ja äitiystävällisenä sairaalana). Että näin meillä päin. On suorastaan kauhistuttavaa ajatella että ainoa vaihtoehto on tilastoilla ylpeilevä sairaala, missä ei ihmisellä ole mitään väliä...
Arvelinkin Tampereen seutua mutta vaikea uskoa Tampereesta tuollaista.
Olen käynyt Vammalassa, kiva paikka. Muuta ihmeessä jos siltä tuntuu. Ja jos minulta kysytään niin on lapsellekin parempi kasvaa normaalissa kaupungissa kuin isossa. Minäkin ajattelin muuttaa pois pk-seudulta hieman pohjoisempaan.
Isossa kaupungissa kasvaneet lapset on usein hieman, no, miten sen nyt sanoisi kiltisti, tietämättömämpiä ja masentuneempia kuin esim. maalla kasvaneet. Maalla kasvaneet lapset on myös usein terveempiä (esim. ei allergioita niin paljon). Näitä juttuja olen katsonut vain tilastoista eikä tilastot ole koko totuus.
Mutta kuule, jospa valittaisit jonnekin tuosta sairaalasta. Minusta tuo on niin väärin. En tosin tiedä minne voisi valittaa. Jonnekin joka hoitaa suomalaisten sairaaloiden asioita(?).
No mieli tekisi valittaa muuten tiedä minne. Varsinkin kun MINUA ei VIELÄ ole kohdeltu siellä huonosti (enkä halua että kohdellaankaan, siksi en millään haluaisi mennä sinne).
On varmaankin totta että lapsella olisi parempi pienemmällä kunnalla asustellessa. Koulutkin on pienempiä ja meno vähän hillitympää. Mutta meillä kun on ihana koti täällä enkä siitä haluaisi luopua:) Lisäksi mieheni työ on täällä ja työajat sellaiset ettei kysymykseen tule pitkät ajomatkat. Olen asunut Tampereella koko ikäni, että silläkin muutto tuntuisi vaikealta. Mutta täytyy kysyä tuota valitusjuttua joltakin asiantuntevammalta ihmiseltä (kaverini kaveri on kunnalla lääkärinä, jospa hän tietäisi).
toisilla paikkakunnilla on asiat näissä suhteissa paremmin kuin toisissa.. Pääkaupunkiseudulla on tosiaan aika paljon valinnanvaraa. Yllättynyt olin vain tuosta eräästä kommentista että vain YHDESSÄ sairaalassa käytetään akupunktiota.. Toivottavasti asia ei ole niin, meillä päin on käytössä kaikissa sairaaloissa ja lähes kaikki kätilöt taitavat sen.
Tuo kommentti valmennuksessa, että kotona kannattaa pysyä niin pitkään kuin vaan voi, ei yleensä kuitenkaan johdu kiireestä tms., vaan siitä yksinkertaisesta asiasta, että ensisynnyttäjän avautumisvaihe on kovin pitkä, eikä sairaalaan kannata hirveän aikaisin tulla. Vanha totuushan on, että sairaala tekee vain kipeämmäksi.. Eikä esimerkiksi epiduraalia mielellään anneta hirveän aikaisessa vaiheessa koska silloin se ei ole välttämättä enää tehokas kun olisi oikeasti tarvis. Legendat kurjista kätilöistä, jotka ajavat kipeän synnyttäjän kotiin elävät omaa elämäänsä, mutta siitä se vain jothuu.. Jokaisen on kotona mukavampaa, saa olla ja mennä niinkuin haluaa ja tehdä niinkuin itse parhaaksi näkee.
Itsekin sanon usein valmennuksessa, että synnytysaltaita on vain yksi omassa sairaalassamme, eikä sen saamisen varaan voi siis laskea. Tämä on ikävää, mutta toisaalta en kaipaisi yhtään enempääkään niitä altaita, kovin harva synnyttäjä niitä loppujen lopuksi haluaa käyttää. n.3500synnytyksen vuositasolla alle kymmenen käyttää vesiallasta avautumisvaiheessa.
Kurjaa jos olo omaan sairaalaan menemisestä ei ole mukava ja turvallinen. Kannattaa kuitenkin luottaa enemmän omiin tuntemuksiin kuin muiden puhumisiin.Itse ympäriinsä työskennelleenä olen nyt sitä mieltä, että on loppujen lopuksi sama missä synnytän. Kunhan asia hoidetaan minulle ja vauvalle turvallisella tavalla.
Jotkuthan kiertävät tätä asiaa niin, että "sattuvat"olemaan vieraalla paikkakunnalla kun synnytys käynnistyy jos esim.joku perheenjäsen asuu sellaisen sairaalan alueella, jossa on köh-köh..mukavampi synnyttää. Lähtökohtaisesti synnytys pyritään hoitamaan siinä sairaalassa, mihin synnyttäjä tulee, mikäli synnytys on jo käynnissä. Ei näitä äitejä yleensä ruveta siirtämään "omaan" sairaalaansa.
...että esim. akupunktiota ja vyöhyketerapiaa ei harrasteta useammin. TAYSissa niitä on turha edes ehdottaa. Vammalan sairaalassa niitä on saatavilla mutta käsittääkseni pitäisi olla sairaalan asiakkaana aiemmin että näistä asioista voitaisiin sopia. Eli hankalaksi tulee se että tulla tupsahtaa sinne synnytyksen alettua:) Mutta olen kieltämättä miettinyt sitäkin...
Mutta se mitä sanoit siitä että synnytys hoidettaisiin äidille ja vauvalla turvallisella tavalla...En ollenkaan pysty luottamaan siihen kun on meidän rakkaasta sairaalastamme kyse. Juuri tämä että väkisin alakautta vaikka mikä olisi. Tai että pitkittynyt synnytys (esim. kolmatta vuorokautta) tulee sekin hoitaa alakautta vaikka äiti ei olisi pystynyt nukkumaan silmällistäkään ja olisi uupumuksesta nääntynyt. Kun tällaista oli ennen remonttia niin mitähän se on nyt? Lisäksi moni on valittanut siitä ettei epiduraalia anneta milloin mistäkin syystä ajoissa, ja sitten se onki jo liian myöhäistä. Tiedän että synnytyskertomukset ovat naisten sotajuttuja:) mutta silti tilanne täällä on sellainen että ei voi olla enää vaan pahantahtoisista juoruista kyse. Hyvin pärjää sellainen jolla ei mene mikään vikaan. Tällä palstalla jossakin eräs nainen kertoi sellaistakin, että Tampereella on aika lailla synnytyksessä vammautuneita lapsia. Kiinnostaisi tietää tarkemmin..
Potilaan oikeuksiin kuuluu saada kieltäytyä hoidosta ja valita suunnilleen yhtä risialttiista hoitovaihtoehdoista itselleen mieluisin. Tämä kuuluu jokaisen lääkärin tietää ja sitä noudattaa, se on lääkärin etiikassa ja ohjeistuksissa.
Jos ilmoittaa kirjallisesti kieltäytyvänsä esimerkiksi imukuppisynnytyksestä tai alatiesynnytyksestä perätilalapsen kohdalla, on lääkärin tarjottava jokin muu hoitovaihtoehto, tässä tapauksessa siis luulisi sektion olevan luonteva ehdotus.
Jos lääkäri ei tarjoa muuta vaihtoehtoa (vaan vaatii alistumaan päätökseensä, eli kieltää potilasta valitsemasta), hänestä kannattaa valittaa TEO:een eli terveydenhuollon oikeusturvakeskukseen. Sinne voi tehdä valituksen myös muista ammattihenkilöistä, jotka ovat tuota vastaan rikkoneet, siis esimerkiksi kätilöistä.
Ex mieheni nykyistä vaimoa rääkättiin monta vuorokautta, kun äiti on vaatekokoa 34 ja lapsi painoi melkein viisi kiloa. Välillä tainnutettiin väkisin, että saisi lepoa ja lopulta meinasivat kuolla molemmat, mutta niin vain tuli alakautta kuitenkin. Juuri tämän takia itse en luota TAYSiin, sillä epäilen että lääkäri pakottaa aina alakautta kokeilemaan, vaikka tilanne olisi kuinka mahdoton tahansa. En halua synnytykseni olevan mikään kokeilu, tai kulkevan lääkärin vahvojen mielipiteiden mukaan.
Minulla on laskettu aika vasta joulukuun alussa, joten koitan kovasti luottaa, että se ei olisi niin "ruuhkainen" aika meidän synnyttäjien suhteen... :) Odotan esikoistani ja täytyy myöntää, että olen kasvavalla mielenkiinnolla seurannut keskustelua TAYS:n naistenklinikan suluista ja ns. polikliinisistä synnytyksistä.
Olen itse sairaanhoitaja ja työskentelen kaupungin palveluksessa, mutta TAYS:n tympeä ilmapiiri on opiskeluajoilta harmittavankin tuttu. Lisäksi useamman vuoden syöpäpotilaiden parissa työskennelleenä voin sanoa, ettei tunnu kovin mukavalta ajatukselta, että odottavia ja synnyttäneitä äitejä sijoitetaan samalle osastolle sytostaatteja saavien syöpäpotilaiden ja ehkä myös terminaalivaiheen potilaiden kanssa. Tällaisessa tilanteessa molemmat potilasryhmät kärsivät, eikä hoito voi keskittyä vain toisen ryhmän erityistarpeisiin.
Itse en pelkää synnytystä sinänsä enkä ole huolissani (ainakaan vielä) siitä, mahtuuko lapsi tulemaan alakautta vai ei. En ole aiemmin kyllä kuullut, että TAYS:n synnytyksissä lapset vammautuisivat enemmän kuin muualla, ja uskon että henkilökunnassa löytyy varmasti myös ammattitaitoisia ja päteviä ihmisiä, jotka osaavat hoitaa synnytyksen äidin ja lapsen parhaaksi. Ja valitettava tosiasiahan on se, että kaikki huonot uutiset leviävät aina kulovalkean tavoin, mutta hyvät jäävät kertomatta...
Itse olen kyllä leikitellyt ajatuksella kotisynnytyksestäkin, mutta homma taitaa kohdallani kaatua siihen, että olen ensisynnyttäjä ja asun melkein 30 km:n päässä TAYS:sta vaikka tamperelainen olenkin. Ainakin nyt toivon, että synnytys sujuisi omalla painollaan ilman isompia vippaskonsteja ja sitten mahdollisimman pian joulunviettoon kotiin... :)
Juttele ihmeessä epäilyksistäsi ja peloistasi neuvolassa - ehkä myös tutustumiskäynnillä TAYS:n synnytysvastaanotolla saat tilaisuuden esittää kysymyksiä ja haistella tunnelmia. Ja iltarukouksessa täytyy tietysti toivoa, että juuri omalle kohdalle sattuu se sairaalan ainoa "empaattinen ja lempeä" kätilö - niin minäkin teen... =)
Tsemppiä odotukseen ja siihen itse koitokseen!!!
Olen synnyttänyt kolmesti ja kaikki kivuliaita ja vaikeita synnytyksiä, kahdessa eri sairaalassa.
Taysin plussana se , että jos vauvalla joku hätä sieltä vastasyntynyt saa parhaan avun, näitä apuja ei ole tarjolla pienissä kodikkaissa sairaaloissa.
Kyllä Tays hoitaa synnytyksen ok.ja iänkaiken on varoitettu tulemasta "turhan" aikaisin sairaalaan.
Itse olen saanut epiduraalipuudutuksen pyytämättä joka kerta,sopi kuulema minulle synnytyksen hitaan ja kivulloisen avautumisen takia.
Olen synnyttänyt Taysissa ruuhkaisena heinäkuuna ja sain mielestäni tarvittavan hoidon.
P.S en ole mikään sairaalahenkilöstöön kuuluva edunajaja,vaan äiti kaukaa maalta.
Ja itse vierihoito-osastolla on hyvä henki.
Toisin kuin eräällä toisella osatolla samassa talossa.Mutta se on taas eri juttu,,,
Tuntuu siltä, että mitä isompi sairaala, sitä huonommin asiat ovat. Turun puolessa on sama juttu, itse en siellä saanut epiduraalia, koska kätilö moitti, etten voisi sitten liikkua ja anestesialääkärikin oli jossain muualla. Kun h-hetki sitten oli käsillä, tämä kätilö puhui lääkärille kivunlievityksestä, vaikka itsekin tiesin sen olevan jo myöhäistä. Tämä mieslääkäri tokaisi ynseästi siihen, että on sitä ennenkin synnytetty ilman kivunlievitystä.... Tuskin hän nyt kuitenkaan!
Toisen lapsen synnytys sujuikin sitten Loimaan aluesairaalassa täyden kympin arvoisesti. Ongelmia tuli lapsen voinnissa, mutta kaikki sujui hyvin.
En halua vertailla näitä kahta sairaalaa muuten, mutta isossa sairaalassa on vääjäämättä liukuhihnamainen olo, henkilökunnalla on kiire eikä aikaa ole kuin välttämättömimpään, jos siihenkään.
Ennen synnytystä myös minä pelkäsin mennä Tays:n synnyttämään. Minulla olisi myös ollut mahdollisuus mennä Vammalaan, jos olisin halunnut. Mutta pitkän harkinna jälkeen päädyin kumminkiin Tays:n, koska siellä on parempi hoito hätätilanteessa. Esim. Vammalassa ei tehdä leikkauksia, vaan sieltä siirretään Tampereelle, jos jotain yllättävää tulee.
Ja kiitos päätökseni, nimittäin meidän neiti leikattiin 16:sta tunnin odottelun jälkeen. Enkä kyllä siinä kunnossa olisi jaksanut siirtoa Vammalasta Tampereelle.
Voin kokemuksesta kertoa, että voit mennä ihan hyvillä mielin synnyttämään Tays:n. Älä usko kaikkia ihmisiä, jotka maalaavat vain piruja seinille!
Kohtelu on hyvää ja saat parhaan mahdollisen hoidon!