Mitkä perustelut yhteishuoltajuuden purkamiselle?

kun puhut sovussa tekemisestä. Entinen avopuolisoni pyrki saamaan oikeuden kautta yksinhuoltajuuden... Hänellä ei ollut sen kummempia perusteluita kuin että lapsen asiat sujuisivat helpommin. Todistajana oli omia sukulaisia ja minulla ei ketään. Ei mennyt lävitse, tuomari totsei vaateen olleen pelkkä kiristys keino... Annoit kuitenkin hyvin vähän pohjatietoa, jonka vuoksi todella vaikea vastata.

Meillä purettiin melko sovussa. Suostuin aluksi ilomielin yhteishuoltoon koska mies ei välittänyt lapsista lainkaan kun olimme yhdessä. Annoin hänelle kaikki haluamansa tapaamispäivät jotka halusi koska toivoin niin että hän olisi edes eron jälkeen kiinnostunut hoitamaan isyyttään. Halusin antaa siihen hyvän mahdollisuuden.

Eipä äijä kuitenkaan kiinnostunut lapsistaan, ei käyttänyt tapaamisoikeuksia. Vietti kuukausiakin putkeen ulkomailla, kävi joskus yllärinä ovensuussa ja antoi pojille kolikot kouraan. Siinä tapaamiset.

Riitautin yhteishuollon ja meinasi tulla riita, hän ei olisi halunnut luopua ns. näennäisestäkään vallastaan. Kun oltiin jo oikeuteen menossa ja minulla oli todistajana nainen joka hoiti lapseni säännöllisesti silloin kun olin viikonlopputöissä tai koulutuksessa, hän luopuikin vapaaehtoisesti huoltajuudesta. Ainoa vaatimus oli että saa viedä lapsia lomamatkalle (passin kanssa) halutessaan.

Suostuin siihen lisälausekkeella että "jos lapset eivät vastusta lomamatkaa".

Kerran ovat olleet matkallakumpikin isän kanssa. Toista kertaa eivät ole enää halunneet vaikka kyllä päästäisin, ei siinä mitään. Ovathan jo yli 12-vuotiaita.

..puretaan -tai mitä tahansa muutoksia tehdään- sovussa, eli sopimalla.

Ei yhteisten sopimusten tekemiseen sen kummempia perusteita tarvita, sovitaan ja vahvistetaan.

Jollei sopuun päästä, niin sitten pitää riitauttaa ja siihen tietysti tarvitaan aika hyvät perusteet jos ollaan eri mieltä. Mutta eihän se sitten sovussa purkamista enää olekaan.

Mies oli lähdössä "maailmaympärysmatkalle" verottajaa pakoon. Tuli vapaaehtoisesti lastenvalvojalle allekirjoittamaan mulle yksinhuoltajuuden....ei kyllä tavannut lapsia sitä ennenkään kuin milloin aikaa sattui olemaan. Nyt vinkuu huoltajuutta takaisin ja kiristää ja uhkailee, ei halua tavata lapsia ennenkuin saa huoltajuuden....en suostu siihen ja exän nyksä solvaa tekstiviestein yötä päivää. yritä tässä mistään sitten sopia.

Ei sovussa ja yhteisellä päätöksellä tehtävää yhteishuollon purkua varten tarvita yhtään mitään perusteita. Jos haluatte muuttaa huoltosopimustanne, menette tekemään vain uuden ja kunnan sosiaalijohtaja (tai vastaava) sen sitten vahvistaa.

Jos teillä on erimielisyyttä ja haluat yksinhuoltajuuden, se onkin vaikeampi homma. Oikeuden kautta se voi onnistua, mutta todennäköisyys on kyllä kovin huono. Toisen osapuolen pitää olla todella huonosti asiansa hoitanut, lapsista piittaamaton, vaikeuksia aiheuttava ja lapsille lähes vaarallinen yksilö, jotta oikeus lähtee erimielisyysasiassa huoltoa muuttamaan. Ja sitten tulee vielä se todistelu: sinun pitää pystyä osoittamaan yhteishuolto lapsen kannalta huonoksi vaihtoehdoksi. Sinun kannalta katsottuna asialla ei ole mitään merkitystä. Ikävä kyllä meidän järjestelmä on tällainen.

Yksinhuolto on käsittämättömän "korkeassa kurssissa" yh-piireissä; käytännössä kun se ei oikeastaan muuta yhtään mitään. Joten ilman ihan ääritapausta, ei kannata kovin suuriin prosesseihin alkaa, tulee vaan kalliiksi ja käteen jää ainoastaan sana "YKSINhuoltaja" - sanan varsinaisessa merkityksessä.

No SOVUSSA ei tarvita minkäänlaisia perusteluja, jos molemmat vanhemmat ovat samaa mieltä niin nimet vain paperiin.