Kainuusta EI saa tehdä yhtä ainoaa kuntaa, koska yhden kunnan Kainuu:
1. Menettäisi maakunnallisen aseman ja sitten sen seurauksena valtion aluehallinnon työpaikat sekä vaikeuttaisi kainuulaisten edunvalvontaa suhteessa keskushallintoon. Oululaisten asema kasvaisi eikä kainuulaisilla olisi puolustajaa Helsingin päässä.
2. Kuntien alasajo käynnistäisi voimakkaan keskittämisvimman Kajaaniin, jolla kainuulaisten peruspalvelut lopetettaisiin reuna-alueilta. Samalla lähipalveluiden saatavuus heikkenisi ja se asettaisi kainuulaiset eriarvoiseen asemaan.
3. Maakuntahallinto on itsessään kallis ja byrokraattinen organisaatio, jossa rahaa palaa kokouspalkkioihin ja edustajien matkoihin. Kuntien byrokratia on keveää monissa kunnissa. Muutaman kunnanjohtajan potkiminen pois viroistaan ei ratkaise Kainuun taloudellisia ongelmia.
1. Menettäisi maakunnallisen aseman ja sitten sen seurauksena valtion aluehallinnon työpaikat sekä vaikeuttaisi kainuulaisten edunvalvontaa suhteessa keskushallintoon. Oululaisten asema kasvaisi eikä kainuulaisilla olisi puolustajaa Helsingin päässä.
2. Kuntien alasajo käynnistäisi voimakkaan keskittämisvimman Kajaaniin, jolla kainuulaisten peruspalvelut lopetettaisiin reuna-alueilta. Samalla lähipalveluiden saatavuus heikkenisi ja se asettaisi kainuulaiset eriarvoiseen asemaan.
3. Maakuntahallinto on itsessään kallis ja byrokraattinen organisaatio, jossa rahaa palaa kokouspalkkioihin ja edustajien matkoihin. Kuntien byrokratia on keveää monissa kunnissa. Muutaman kunnanjohtajan potkiminen pois viroistaan ei ratkaise Kainuun taloudellisia ongelmia.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Ei tässä kukaan ole potkimassa pois muutamaa kunnanjohtajaa.
Vähennystarve budjetin tasapainottamiseksi on tällä hetkellä 500 henkilötyövuotta maakuntahallinnossa.
Joten puhutaanpa numeroista oikealla tasolla.
ei olisi, jos ei olisi kokeiluun lähdetty mukaan, kaikki kunnat toimisivat omillaan, ilman kaksin-kolminkertaista pyrokratiaa,,
Itse asiassa usealla kunnalla voi olla yhteinen kunnanjohtaja ilman kuntaliitostakin. Ettei ole senkään puolesta tarvetta siihen, että Kajaani pitäisi päästää päättämään siitä, järjestetäänkö ympäristökunnissa palveluja vai ei.
Kainuun pikkukunnilla on pian pakko liittyä yhteen -eli siis Kajaaniin.
Ajatelkaapa vaikkpa Paltamoa (konkurssikypsä) Vaalaa (konkursikypsä) jne. Kaiikien on pakko liittyä Kajaaniin. Jopa Sotkamonkin, vaikka se nyt vielä muka pullistelee.
Onneksi olen kajaanilainen ja onnellinen kaupunkin virkamies.
Kajaani voi pullistella aivan rauhassa, mutta Kainuun nopeimmin kehittyvä ja kasvava alue on Sotkamo. Nielaistuaan Vuolijoen ja ehkä Paltamon, Kajaani voikin tyytä kiusaamaan pienempiään. Kahden kunnan kainuu olisi edellen maakunta-> ei vain Oulunläänin kunta ja Kajaani ei pääsisi rosvoamaan kaikkia kehitysrahoja.
Lisätäänpä nyt ihmisten hyvinvointia ja elämisen mahdollisuuksia rehellisin keinoin!
1. Valtion aluehallinnon työpaikkoja mm. poliisin osalta on karsittu jo rankalla kädellä. Sitäpaitsi miksi Kainuussa on niin paljon valitettavia epäkohtia, jos kerran ns. edusvalvojat ovat työjelleet siellä Helsingin päässä.
Kansanedustajia saadaan jatkossakin eduskuntaan, läänin asukasmäärän mukaisesti.
2. Mitä peruspalveluihin tulee, valtio lait ja asetukset turvaavat ihmisille välttämättömimmät peruspalvelut kunnissa. Mikäli Suomen valtio on tulevaisuudessa olemassa" systeemit" pelaavat jatkossakin. Lisäksi, ainahan on mahdollista lisätä yksityisiä palveluja.
Suomessa kansalaiset ovat olleet ja ovat tänäkinpäivänä eriarvoisessa asemassa, riippuen siitä missäpäin suomea ollaan. Ei kuntien lakkauttaminen vie ihmistä sen kummemmin eriarvoiseen asemaan
3. Maakuntahallinto on jo olemassa.
Maakuntahallinto on nykyisellään vain kokeilu,
joka
lisää nykyisellään Kainuun alueen kustannuksia?!?
Mutta,
Tulevaisuudessa, kun hallinto jokatapauksessa jatkuu, kuntien edessä on saneerauksen paikka. Kunnathan ovat täynnänsä ns. ulosheitettävää hyväveliporukkaa, jotka kuluttavat kalliita veromarkkoja.
Mainittakoon muutamia kunnanjohtajan lisäksi
: elinkeinosihteeri, terveystarkastaja, rakennusmestari, valtion"asuntotarkastaja", koulutoimisto,palkanlaskijoita, kirjastoautopalveluja(aikana,jolloin kaikki pääsevät hyvien kulkuyhteyksien päästä kirjastoon ihan itse,kylillä kulkiessaan).
Näiltä osin Maakuntahallintoa on kehitettävä
esim. ottamalla sellainen terveystarkastaja Maakuntahallintoon, joka on ammattitaitoinen ja pätevä hoitamaan kyseistä virkaa, ja joka myös, huolehtii tehtävistään, koko Kainuun alueella.
Suuret yksiköt tulevat todella kalliiksi veronmaksajille. Muistetaanpa vaikka Pääkaupunkiseudun sairaanhoidon ja sairaanhoitopiirien yhdistäminen HUS:n ympärille. Se merkitsi johtajatason virkojen kasvua ja sitä kautta menojen lisäystä veronmaksajille.
Läänien yhdistäminen suurlääneiksi ei tuonut merkittäviä säästöjä, kuten hyvin muistetaan.
Mitä suurempi yksikkö, sitä enemmän byrokratiaa ja alijohtajia eli kustannuksia. Kuntalaiset ovat pelkkiä numeroita, jolloin päätöksenteosta katoaa viimeinenkin inhimillisyys suurkunnissa. Silloin myös palvelujen saneeraus on helpompaa, kun ei tarvitse ajatella inhimillistä palveluntarvetta.
Pienessä kunnassa hallintoa on vähän, monissa vain kunnanjohtaja ja muutama virkamies. Nuorisotyö ja kulttuurityö on lopetettu tai virat on yhdistetty sivistystoimeen.