Vähän alempana keskustelussa on "Siskon" aloittama keskustelu siitä, että sairaanhoitopiirit pihtaavat maksusitoumuksia.
Samasta ketjusta käy ilmi, että myös pääsy tutkimuksiin venyy ja venyy. Mahtaako kohta riittää se 6 kk:n hoitotakuuaikakaan?
Olen itse tutkimuksiin jonottavan TS:n läheinen ja näen, miten koville ottaa tuo jonotus, joka kestää ja kestää.
Eikö tutkimusyksiköihin voi lisätä väkeä, että pääsisi edes aloittamaan noin 3 kk:n kuluessa lähetteestä?
Samoin tutkimusyksiköt voisivat ottaa yhteyttä jonossa olijoihin, silloin tällöin kertoa, että lähete on tullut ja aloitamme ehkä silloin ja silloin. Siis edes arvioitu ajankohta. Olisi merkki siitä, että apua hakeva ihminen on noteerattu. Täysi hiljaisuus vie voimat. TS-ystäväni kertoi, että itsetuhoajatuksiakin on tullut, kun kestää ja kestää ilman pihaustakaan sieltä toisesta päästä.
Samasta ketjusta käy ilmi, että myös pääsy tutkimuksiin venyy ja venyy. Mahtaako kohta riittää se 6 kk:n hoitotakuuaikakaan?
Olen itse tutkimuksiin jonottavan TS:n läheinen ja näen, miten koville ottaa tuo jonotus, joka kestää ja kestää.
Eikö tutkimusyksiköihin voi lisätä väkeä, että pääsisi edes aloittamaan noin 3 kk:n kuluessa lähetteestä?
Samoin tutkimusyksiköt voisivat ottaa yhteyttä jonossa olijoihin, silloin tällöin kertoa, että lähete on tullut ja aloitamme ehkä silloin ja silloin. Siis edes arvioitu ajankohta. Olisi merkki siitä, että apua hakeva ihminen on noteerattu. Täysi hiljaisuus vie voimat. TS-ystäväni kertoi, että itsetuhoajatuksiakin on tullut, kun kestää ja kestää ilman pihaustakaan sieltä toisesta päästä.
Vastaukset 28
Vanhimmat
Itse tunnen monia, jotka aika nopeastikin päässeet tutkimuksiin... se 2-3kk on pätenyt heidän jonotusaikanaan.
Jos jotkut ovat päässeet 2-3 kuukaudessa tutkimuksiin, se on ihan hyvä. Oliko se vuonna papu?
Nyt kun ei pääse.
Toivoisin, että kaikki pääsisivät. Tai että ainakin tulisi tietoa, milloin on toivoa päästä.
No ota nyt hyvä ihminen se luuri käteen ja soita sinne tutkimusyksikköön ja tiedustele onko läheteesi edes saapunut sinne. Jos ei tule mitään postia 2-3 kuukauteen lähetteen hakemisesta, on todennäköistä ettei lähete ole edes lähtenyt eteenpäin. Jos ei itse ole aktiivinen saa odotella aikaa tutkimuksiin vaikka loppuikänsä, jos lähete ei ole edes mennyt perille. Täällä kun ei kukaan voi kertoa milloin aikasi saat tai mikä on jonotilanne tällä hetkellä, vaan tutkimusta tekevä yksikkö, jonne voi soittaa ja kysyä asiaa.
minulla ja muutamalla tutullani odotusaika lähetteen eteenpäin laittamisesta ensimmäiseen tutkimuskäyntiaikaan on ollut jotakuinkin 3kk. tämä siis vuonna 2007.
näin täälläpäin nykyään... taitaa siis tosiaan olla tuuripeliä, kuten edellisessä viestissäni mainitsinkin.
Älä epäile, etteikö aktiivisuutta olisi ollut. Soiteltu on ja useamman kerran. Tutkimusyksikkö myöntää, että lähete on tullut noin 2 kk sitten, mutta ei kerro vieläkään edes arvioitua aikaa tutkimuksien alkuun.
Edelleen ihmettelen, miten joku pääsee melkein heti, joku saa odottaa hamaan maailman tappiin.
Kysyitkö samalla onko maksusitoumus myös toimitettu heille? Tutkimuksiin et pääse ennen kuin maksusitoumus on heillä.
Niin ja aamen!
Lähetteen hakeminen on kai useimmille vuosien kypsyttelyn tulos, ja siinä vaiheessa olisi valmis tutkimuksiin vaikka heti.
Kun pitää odottaa kuukausitolkulla, se syö miestä (naista).
Mutta ei kai se tutkimusten tekijöiden vika ole, että heitä on liian vähän eivätkä ehdi jonoa lyhentää? Haukut pitäisi suunnata päättäjille, niille, joiden vallassa nuo resurssit ovat.
Jonojen kasvu aiheuttaa turhaa tuskaa jonottajille eikä ole kunniaksi maallemme.
Kotipaikka on merkittävin edistymisen mittari.
Siinä missä pitäjillä jonotetaan, niin helsingissä tutkimuksiin ja hoitoihin pääsee todellakin nopeasti.
On hyvä muistaa, että 10 vuotta "prosessiaikana" ei ole mikään outo lintu...Maltti on valttia ja yhteiskunta maksaa parhaimmillaan koko tuon ajan elämisen sekä hoidot...Ei ole siis mikkään Siwan halpishomma...veronmaksajille.
No, hyvää kannattaa odottaa :o
Olet oikeassa siinä, että maksusitoumuksia saattaa joutua odottelemaan. Ne myös tuppaavat katomaan lähettävän ja vastaanottavan sairaanhoitopiirin välillä. Kannattaa vaan jatkuvasti kysellä ja painostaa jononhoitajia, vaikka se rassaakin ja vie voimia. Itsekin olen transihmisen läheinen, ja on melko voimatonta katsella, miten maksusitoumuksia odotellessa muut porskuttavat jonossa ohi. Helsinkiläisillä vaikuttaisi tosiaan olevan etulyöntiasema.
Itselläni ensimmäiseen tutkimuskäyntiin kului runsas kuukausi lähetteen hausta. Diagnoosin sain lähes päivälleen 6kk:n tutkimusvaiheen jälkeen ja hormonipolille pääsin kuukauden odoteltuani. Laser-epilaatiot kävin tosielämänkoejakson aikana, kuten myös äänihuulioperaatiossa. Hetun sain vaihdettua melko pian tosielämänkokeen päätyttyä (noin 1kk). Jos alustava leikkausaika tulee pitämään paikkansa, niin koko hommaan kulunut aika tulee olemaan noin 30kk, eli 2½-vuotta. Mikäli olisin lähtenyt Thaimaahan leikkaukseen, olisi koko prosessiin kulunut aika lähes vuoden lyhyempi. Eli oman rahan määrällä tässä asiassa on kuitenkin suurin merkitys, ei niinkään sillä missä asuu.
Minulla kului lähetteen saamisesta ensimmäiseen tutkimuskäyntiin HYKS:issä viikkoa vajaat kuusi kuukautta. Diagnoosin sain 7 kk:n kuluttua tutkimusvaiheen jälkeen, koska psykologille oli jonoa. HYKS:in naistenklinikan hormonipolille pääsin reilun viiden kuukauden odottelun jälkeen. Töölön laserepilaatioihin pääsin vasta viikkoa hormonipolilla käynnin jälkeen. Hetun sain vaihdettua vasta kolme kuukautta tosielämän kokeen jälkeen, Töölön plastiikkakirurgin esikäynnille pääsin kaksi kuukautta myöhemmin. Leikkausjonon pituudesta ei ollut tarkkaa tietoa, mutta kirurgi arvioi sen olevan noin 1 1/2 vuotta, siinä tapauksessa koko prosessiin on mennyt 3 1/2 vuotta. Sillä on merkitystä missä asuu.
Nuo edellä olevat pari viestiä ovat hyviä esimerkkejä tavanomaisen prosessin ääripäistä. Todennäköisesti suurimmalla osalla prosessi menee näiden ääripäiden väliin. Kun itse aloitin prosessin muutama vuosi sitten, jonot olivat vielä kohtuullisia vaikkakin tutkittavien määrä oli jo kovassa nousussa. Nykyisin tutkittavia tulee jo niin paljon että hoitojärjestelmä tahtoo tukkeutua ja prosessiin kuluva aika venyy aina vain pidemmäksi. Eniten eroja prosessin aikaan tulee varmaankin tutkimusajassa ja se riippuu voimakkaasti tutkittavasta. Jos tutkittava on epävarma ja asiaa joudutaan selvittelemään pitkään, aikaa tässä vaiheessa voi kulua helposti 1-2 vuotta. Muu hoitojärjestelmä toiminee nykyisin melko tasaisella vauhdilla ja eniten vaikuttaa vain jonotus kunkin vaiheen alkuun. Lähetteet voi jäädä joskus makaamaan ja niistä kannattaa huolehtia itsekin, eikä vain odottaa koskakohan tulee kutsu seuraavaan.
Aloitukseen vaikuttaa hyvin paljon tutkittavan kotipaikkakunta sen vuoksi että sairaanhoitopiiri voi pantata maksusitoumuksen kirjoittamista vaikkapa määrärahojen säästön vuoksi, kun katsovat transhoitojen olevan siellä kaikkein vähiten kiireellisten joukossa. Kun maksusitoumukset on kunnossa, prosessi pyörii melko tasaisella tahdilla eteenpäin. Jonotusaikoihin pystyy itse vaikuttamaan jonkin verran. Esimerkiksi minulle annettiin hormonipolin ensikäynnille aika 5 kuukauden päähän. Kyselemällä peruutusaikoja sain nipistettyä ajasta pois 1,5 kk. Korjausleikkaukseenkin olin ilmoittanut halukkaaksi peruutuspaikalle, mutta kyseistä peruutuspaikkaa ei tullut (kovin harva transsukupuolinen peruuttaa tai siirtää aikaansa, kun vihdoinkin pääsee korjausleikkaukseen) ja leikkaukseen pääsin noin vuodessa. Tehyn lakkouhka taisi venäyttää jonoa ja muutenkin lääkärit ilmoittavat ilmeisesti hieman pidemmän jonotusajan kuin se todellisuudessa sitten on. Tällä ilmeisesti halutaan "paikata" mahdolliset yllätykset leikkaustoiminnassa. Koska korjausleikkaukset ovat alimmassa kiireellisyysluokassa, lähes kaikki muut leikkaukset kiilaavat edelle.
Koko höskän pituus minulla oli viisi vuotta, josta kaksi vuotta leikkausjonossa.
Mulla meni tutkimusten alusta leikkaukseen noin 18kk.
Ryhmä 1, läpimenevät: ei ongelmia eikä selitystarpeita.
Ryhmä 2, kiikunkaakun: katseita perään, supinaa, selviää kauniilla hymyllä
Ryhmä 3, ei millään onnistu: edellyttää selityksiä tyyliin "oon tämmöinen tapaus" tai "mulla on naisen nimi, koska..."
"ILMOITUS LÄHETTEEN SAAPUMISESTA
Tekemämme arvioinnin perusteella kutsumme Teidät 29.2.2008 mennessä transsukupuolisuustutkimuksiin Tampereen yliopistolliseen sairaalaan (TRANS-poliklinikka). Tavoiteaikanne on asetettu hoidon tarpeen ja ajanvaraustilanteen mukaan.
Ilmoitamme Teille myöhemmin tarkemman tuloajan erillisellä kutsulla.
Voitte tiedustella hoitoanne koskevia asioita numerosta (03)xxx xxxxx.
Ystävällisin terveisin
TRANS-poliklinikka"
Yllä on siis tuo tutkimusyksikön(?) lähettämä kirje. Varsin järkevää toimintaa on lähettää edes tällainen, kun hieman yli kaksi viikkoa lähetteen lähtemisestä on kulunut. Eipähän tarvitse enää ainakaan sitä miettiä, että onko lähete vain mystisesti kadonnut jonnekin.
Kyllä minullekin kelpaisi tuo tieto minkä Ja-P sai, siis edes alustava arvio siitä, milloin tutkimuksiin pääsee.
Tampere on minulle kertonut lähinnä sen, etteivät he minua tutki, vaan lähettivät paperit Helsinkiin. Niin, vastahan tässä on 2 kuukautta tietoa odotettu!
Milloinkohan Helsinki reagoi?
Taas 2 kuukauden päästäkö?
Ja keksitäänkö taas uusi veruke, ettei päästä aloittamaan?
Yli 50-vuotias ihminen on tasan tarkkaan tosissaan tutkimuksiin hakeutuessaan. Hänellä on kiire.
Miksi se on sitte odotellut 50 vuotta? Ei taida kiire olla kuitenkaan, vaan jotain viidenkympin hullutuksia. Pysyisitte "mummot" miehinä.
Tämä on tätä nuorison ikärasismia! Kaikki yli kolmekymppiset joutaisivat hautaan.
Joku voi joutua odottamaan jostain henkilökohtaisesta syystä prosessin käynnistämistä. Ja jos lasket vuosia taaksepäin, niin silloin nuoruudessamme ei ollut minkäännäköisiä mahdollisuuksiakaan päästä hoitoihin.
Kyllä nykynuorilla on hienosti asiat. Laki oikeuttaa hoitoihin pääsyn, eikä ole vielä sitoumuksia perheeseen tms. jotka estäisi prosessin.
Eikö siis transsukupuolinen jolle on jo kertynyt ikää saisi enää nauttia loppuelämäänsä oikeassa sukupuolessaan. Sitä elinikääkin voi olla jäljellä vielä 20-40 vuotta. "Pysyisitte mummot miehinä" - aika törkeä lausahdus.
Vielä sille HYKS:iin siirretylle. Soita sinne tutkimusyksikön toimistoon ja kysy onko paperit tulleet perille ja koska tutkimukset aloitetaan.
Soitin Helsinkiin, jonne paperini oli Tampereelta siirretty minulta kysymättä.
Sinne lähete oli siirtynyt 14.12. Jonon hoitajan kanta oli, että uuteen jonoon pääsin hännille. Koko 2 kk:n jonotus Tampereelle sitä ennen on siis pois pyyhkäisty.
Kysyin peruutuspaikoista, joihin joku viittasi. Ei ole, tuli vastaus.
Ihmettelin, eikö jonotus ole aika kummallista ja pitkäkestoista. Vastaukseksi tuli, että heidän kannaltaan homma toimii sujuvasti, jokainen pääsee vuorollaan.
Niin kai, heidän kannaltaan.
Mitä jos systeemi joskus kysyisi asiakkaan kantaa?
2 kk hukkaan heitettyä jonotusaikaa keljuttaa.
Katselin HUS /HYKS nettisivuja, joissa oli kehutaulukko jonotusajoista. Melkein vaivaan kuin vaivaan se oli nollasta korkeintaan pariin viikkoon. Miksi TS jonottaa pisimpään?
Itse kannattaa olla aktiivinen ja tiedustella puhelimitse vaikkapa mahdollisia peruutusaikoja ym. asioita. Onko ystäväsi edes varmistanut, että lähete on edes lähtenyt tutkimusyksikköön tai saapunut sinne? Kauanko hän on nyt odotellut ja onko ilmoitusta lähetteen saapumisesta sinne tullut? Jos on kulunut useampi kuukausi ilman mitään ilmoitusta tutkimusyksiköstä, epäilen etteivät he ole edes saaneet lähetettä tai se on voinut jopa kadota.
Minä ainakin soittelin tutkimusyksikköön ja kyselin aina välillä aikojeni perään. Eiköhän suurin osa pääse ensikäynnille n. 3-4 kuukauden odottelun jälkeen. Tätä tämä järjestelmä valitettavasti on ja jos pää ei kestä sen diagnoosin saamisen odottelua, niin miten mahtaa käydä sitten kun on diagnoosi saatu ja ja alkaa ulkoinen muutos ja sopeutuminen uudessa roolissa yhteiskuntaan? Varmasti kun jotain ongelmia tulee joko työyhteisössä, naapurustossa tai kenties sukulaisten kanssa. Tämmöinen prosessi kun ei yhdessä yössä tule valmiiksi missään. Prosessin etenemistä odotellessa kannattaa valistaa vaikkapa sukulaisiaan ja työyhteisöään tulevista muutoksista, jolloin kaikilla muillakin on aikaa sopeutua muutokseen ja näin ollen vähentää ristiriitojen syntymistä tulevaisuudessa.
josta ajasta kaks ja puoli vuotta jonottamista. Puoli vuotta diagnosointiin, muutama kuukausi psykan polin hölmöilyjä diagnoosipapereiden kanssa, kuusi kuukautta jonoa naikkarille, vuoden pakollinen odotus hetuun, sitten puolitoista vuotta leikkausjonoa. Oppipahan tämä ämmä odottamaan. Tutkimuksiin pääsin äkkiä, mutta hainkin lähetteen yksityiseltä enkä ruvennut paskartelemaan julkisen terveydenhuollon kanssa. Lähetteen kirjoittanut lääkäri käski soittelemaan hänelle, jos kutsua ei kuulu parissa viikossa.
"...vuoden pakollinen odotus hetuun,..."
Tuota asetuksen vaatimaa arkielämänkoeaikaa en ainakaan minä laskenut odotukseksi, vaan hoitoprosessiin kuuluvaksi ajaksi. Varsinainen jonotus hetun saamiseksi oli sitten n. 1,5 kk kun lähete TaYS:n tutkimuskäynnille viivästyi vaikka muistutinkin HYKS:n psykiatria laatimaan sen ajoissa.
Olen TS ihmisen naapuri ja usein hänen kanssaan jutellut. Hänen mukaansa lähete saatiin pienen väännön jälkeen syyskuussa 2007 ja maksusitoumus pian sen jälkeen. Kutsua tutkimuksiin ei vain tule, vaikka on soiteltu ja kysytty. Nyt siis jo yli 3 kk jonossa ilman tietoa siitä, koska aletaan.
Kirjoitit kuin minun naapuristani ja lenkkikaveristani! Hän aloitti tutkimuksiin hakeutumisen etsimällä lääkäriaikaa kesäkuusta lokakuuhun lähetettä varten. Lähete ja sitoumus tulivat sitten pian, tutkimuksiin ei vain näytä pääsevän. Mitään tietoa ei ole tullut. Puhelimessakaan sitä ei anneta.
Miten tässä maassa voi kestää yli puoli vuotta että saa edes tietoa tutkimuksiin pääsystä? (lähes 4 kk lähetelääkärin ajan jonotusta, nyt kohta 3 kk tietoa tutkimuksista odottaen)
Tuo kohta tuntui oudolta että haki lääkäriaikaa lähetteen kirjoittamiseen kuukausitolkulla. Minä taisin saada työpaikkalääkärille ajan seuraavalle viikolle kun soitin ajanvaraukseen. Terveyskeskukset tietenkin voivat lykätä lääkäriaikaa vaikka kuinka pitkälle kuten kaikissa muissakin kiireettömissä lääkärikäynneissä. Mutta jos ei ole käytettävissä työpaikkalääkäriä tai opiskelijaterveyslääkäriä, niin onhan yksityislääkäritkin. Lyhyin aika yleislääkärille ei kovin monta kymppiä maksa ja lähetekin lähtee varmemmin kuin terveyskeskuksesta.
Ehkä tuo tutkimuksiin haluava halusi käyttää julkista terveydenhuoltoa, jota hän veroillaan rahoittaa.
On se metkaa, että on terveyskeskus, mutta lääkäriä tarvitessaan pitäisi maksaa yksityiselle.
Surkuhupaisaa, jos "kiireetön" tapaus odottaa 4 kk lääkäriaikaa! Ja mistä sen kiireettömyyden tietää?
Ajanvarauksen henkilökunta on se jumala, joka määrää pelkän puhelinkeskustelun perusteella, onko tapaus kiireellinen. Jos siellä otetaan kanta että tuollaisen lähetteen pelkkä haku ilman sen kummempia tutkimuksia on verrattavissa johonkin todistuksen kirjoittamiseen, niin sieltä listan häntäpäästä aletaan katselemaan lääkäriaikaa.