oon syöny jo 6kk kyseistä lääkettä eikä mitään apua ole ollut pikkemminkin haittaa, joten kysynkin että miten te olette lopetelleet tuota lääkettä. Olen jo vähentänyt 225mg 150mg viikon ajan ja hyvin on mennyt, tuntuukin että olo on suorastaan kohentunut..
efexor 225mg lopetus
apua...-
4450
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kannattaa keskustella lääkärin kanssa ennen kuin menet eteenpäin. Eräs ystäväni vähensi itse kun tuntui, ettei lääke vaikuta ja että voi hyvin. Muutama viikko menikin ok, mutta sitten hän menikin sairaalaan ja oli siellä hyvän aikaa. Ei suosittele ketään kokeilemaan itse.
Mulle on ainakin niin syvälle juurtunut, ettei mielialalääkkeitä saa lopetella omin päin. Itse olen syönyt efexoria (pienempää vahvuutta) jo toista vuotta, ja vaikka välillä olisi tehnyt mieli se lopettaa, olen tunnollisesti seurannut lääkärin ohjeita. Mun mielestä näiden lääkkeiden kohdalla on kuitenkin aika vaikea määritellä, milloin niistä on apua ja milloin ei.
Suosittelen siis minäkin että juttelet lääkärin kanssa!
Lopetin itse lääkäriltä "lupaa" kysymättä, koska lääkkeestä oli enemmän haittaa kuin hyötyä. Efexorin alunperin määrännyt lääkäri oli myös valehdellut minulle kirkkain silmin että lääke ei väsytä, siksi pitää ottaa aamulla, ja useita vuosia ihmettelin missä on vika kun aamupäivällä piti ottaa päivän ekat torkut. Tuttu joka söi samaa lääkettä, oli saanut ohjeet ottaa illalla, koska se kuulemma väsyttää... Että siinä meni lopullisesti luottamus lääkäreihin ja sisuunnuin niin perusteellisesti että päätin että yksikään puoskari ei "määrää" minulle enää yhtään mitään, kun kerran eivät voi olla rehellisiä.
No, vähentämiseen meni kaikenkaikkiaan pari kuukautta, koska en halunnut ottaa mitään riskejä - siitä saa vieroitusoireet jotka voi olla vähän helvetilliset... - ja vasta kun olin ollut lääkkeettä pari kuukautta, kerroin mielenterveystoimistossa omalle hoitajalleni (joka oli kirjannut sen parin kuukauden ajalta vointini raportteihinsa, eikä voinnissa ollut mitään vikaa). Hän lähetti minut kuitenkin lääkärille, jonka ensimmäinen kommentti oli (siis ennen kuin oli edes kysynyt vointiani) että pitäisi minulle joku lääkitys määrätä. Siinä vaiheessa pomppasi. Perusteluna oli papereissani lukeva diagnoosi, ei vointini.
No, oli viimeinen kerta kun siinä puljussa kävin. Ja hyvin menee "selvin päin", on mennyt jo kolme vuotta ilman diagnoosin tai lääkärin "vaatimaa" lääkitystä.
Eli kannattaa lopettaa jos siitä on haittaa. Mitä kauemmin syöt, sen vaikeampi elimistön on löytää oikea tasapaino sitten kun jonain päivänä kuitenkin lopetat. Kemiallinen tasapaino on epätasapainoa myös.
Oiskohan vähän yksilöllistä se lopputulos. Jos troppia on 225 se on lähempänä maksimiannosta kuin nollaa. Lääkärikään ei vähennä yks kaks, jos vointi on kiikkerä eikä hyvä tilanne ole ollut kovin pitkään. Aikaisempi sairastelu vaikuttaa myös, masennuksen uusiutuessa tilanne menee huikeasti pahempaan, ei välttämättä pikkudepis. -Tuskin sitä lääkkeitä kuitenkaan aivan huvikseen kirjoitellaan.