OSA 2
Havaito tehty myös Päijät-Hämeessä
Viimeisin havainto on syyskuun puolesta välistä v. 2006. Olimme aikaisemmissa havainnoissakin läsnä olleen perheenjäsenen kanssa grilliretkellä laavulla eräällä ulkoilualueella. Klo 22 jälkeen lähdimme metsästä taskulampunvalossa pois ja saavuimme asutusalueelle katulamppujen valoon. Jäimme katselemaan tähtiä ja samassa taivaalla lipuu iso ja kirkas valo. Se näytti olevan satelliitin oloinen ja korkealla, mutta outoa oli se suunnaton koko. Mikään ei tuntunut erityisen oudolta tässä kohteessa kunnes aloin saada fyysisiä oireita, jotka voimistuivat. Ne alkoivat samankaltaisella paineentunteella ohimoissa, kuin pari vuotta aiemmin kokemassani. Sitten tunsin jonkinlaista sähkövirtaa kulkevan niskastani alas pitkin selkärankaa. Toinen osapuoli katsoi valoa, eikä hänellä ollut mitään ongelmia. En pystynyt katsomaan valoa vaan pyrin pitämään kroppani kasassa ja kumartelin vuoron perään katsoen valoa ja kaveria. Minuun sattui ja hoin vain, että ai ja ai kun tuntemukset voimistuivat. Olin vähällä käydä kyyryyn maahan, jos vaikka menettäisin tajunnan tai jotain kävisi. Yritin pitää itseni kasassa ja onneksi valo sitten hyvin pian hävisi tai pieneni ja hiipui pois ja olo palasi normaaliksi. Koira ei reagoinut myöskään. Koska olin aikaisemmin kokenut saman, tiesin että nyt ei ollut kyseessä ihan normaali juttu, vaan se valo oli ufo, jolla oli sivuvaikutuksia! En tiedä, miksei niitä ollut kaverilla, mutta minulla oli kaikki työ pitää itseni kasassa siinä ja se teki havainnosta ihan tarpeeksi todellisen.
On tapahtunut muutama seikka myös, joita olen pitänyt näihin havaintoihin liittyvänä ja se, että alitajunnassa minulla on ufoilmiöön liittyvää tietoa, joka poikkeaa yleisestä käsityksestä ja julkaisuista mm. niiden alkuperästä, matkustamisesta ja tehtävästä ja ajankäsityksestä. Enpä siltikään paljon näitä mieti, mutta huomaan että maailmankatsomukseeni on näiden yhteydestä jäänyt tämäkin ufo-asia totuutena, eikä hullujen houreina.
Näiden tapausten jälkeen en ole mitenkään erityisen pelokas muukalaisten suhteen, mutta taivasta tulee tarkkailtua aina varmuuden vuoksi ja aiheesta olen lukenut ja keskustelen miel. asiaa ymmärtävien kanssa.
Havaito tehty myös Päijät-Hämeessä
Viimeisin havainto on syyskuun puolesta välistä v. 2006. Olimme aikaisemmissa havainnoissakin läsnä olleen perheenjäsenen kanssa grilliretkellä laavulla eräällä ulkoilualueella. Klo 22 jälkeen lähdimme metsästä taskulampunvalossa pois ja saavuimme asutusalueelle katulamppujen valoon. Jäimme katselemaan tähtiä ja samassa taivaalla lipuu iso ja kirkas valo. Se näytti olevan satelliitin oloinen ja korkealla, mutta outoa oli se suunnaton koko. Mikään ei tuntunut erityisen oudolta tässä kohteessa kunnes aloin saada fyysisiä oireita, jotka voimistuivat. Ne alkoivat samankaltaisella paineentunteella ohimoissa, kuin pari vuotta aiemmin kokemassani. Sitten tunsin jonkinlaista sähkövirtaa kulkevan niskastani alas pitkin selkärankaa. Toinen osapuoli katsoi valoa, eikä hänellä ollut mitään ongelmia. En pystynyt katsomaan valoa vaan pyrin pitämään kroppani kasassa ja kumartelin vuoron perään katsoen valoa ja kaveria. Minuun sattui ja hoin vain, että ai ja ai kun tuntemukset voimistuivat. Olin vähällä käydä kyyryyn maahan, jos vaikka menettäisin tajunnan tai jotain kävisi. Yritin pitää itseni kasassa ja onneksi valo sitten hyvin pian hävisi tai pieneni ja hiipui pois ja olo palasi normaaliksi. Koira ei reagoinut myöskään. Koska olin aikaisemmin kokenut saman, tiesin että nyt ei ollut kyseessä ihan normaali juttu, vaan se valo oli ufo, jolla oli sivuvaikutuksia! En tiedä, miksei niitä ollut kaverilla, mutta minulla oli kaikki työ pitää itseni kasassa siinä ja se teki havainnosta ihan tarpeeksi todellisen.
On tapahtunut muutama seikka myös, joita olen pitänyt näihin havaintoihin liittyvänä ja se, että alitajunnassa minulla on ufoilmiöön liittyvää tietoa, joka poikkeaa yleisestä käsityksestä ja julkaisuista mm. niiden alkuperästä, matkustamisesta ja tehtävästä ja ajankäsityksestä. Enpä siltikään paljon näitä mieti, mutta huomaan että maailmankatsomukseeni on näiden yhteydestä jäänyt tämäkin ufo-asia totuutena, eikä hullujen houreina.
Näiden tapausten jälkeen en ole mitenkään erityisen pelokas muukalaisten suhteen, mutta taivasta tulee tarkkailtua aina varmuuden vuoksi ja aiheesta olen lukenut ja keskustelen miel. asiaa ymmärtävien kanssa.
Vastaukset 2
Vanhimmat
"alitajunnassa minulla on ufoilmiöön liittyvää tietoa, joka poikkeaa yleisestä käsityksestä ja julkaisuista mm. niiden alkuperästä, matkustamisesta ja tehtävästä ja ajankäsityksestä."
Kertoisitko tarkemmin niiden alkuperästä, matkustamisesta, ajankäsityksestä ja varsinkin niiden tehtävästä. Lukisin enemmän kuin mielenkiinnolla ja uskon sinun kokemuksien olevan todellisia. Kuulosti hämmentävän tutulle muuten tuo paineen tunteminen aivoissa! Olen joskus itsekin kokenut sitä unitilassa, ennen uneen vaipumista ja unesta herätessäni. Se ei todellakaan satu, vaan se tuntuu kuin joku puristaisi jollakin puristimella aivojasi pieneen kasaan ja olo tuntuu epätodelliselta. Olen itsekin nähnyt muutaman käsittämättömän valoilmiön ja todelliselta tuntuvia unia kuin olisi jossain aluksessa avaruudessa. Näitäkin tapauksia on vain muutama, mutta sitäkin todellisemman tuntuisia.
HEI!
Muutama vuosi sitten pohdin aikakäsitystämme, koska olin telkusta nähnyt afrkikkalaisen version ajan kulusta joka on spiraali kun se länsimaissa käsitetään janana, jossa on alku on ns menneisyys, keskikohta nykyisyys ja tulevaisuus siellä toisessa päässä. Aikani pähkäiltyäni, en tietenkään päässyt asiassa mihinkään, mutta sitten näin unta, jossa tämä asia ns. selvitettiin: aika on kuvaksi piirrettynä kuin sellainen spiraali-tikkari, jossa viivat kiertyvät kohti keskustaa kummastakin suunnasta. Kaikki sulautuu samaksi massaksi, mutta viiva sisältää pätkiä, jotka ovat omia lokeroitansa, jotka ovat ulottuvuuksia. Kaikki varmaan ovat kuulleet puhuttavan esim. toisesta ulottuvuudesta. Näissä ulottuvuuksissa on oma aikansa ja aika liikkuu eli tikkarin kierre pyörii ja jatkaa sulautumistaan. Ei ole vallitsevaa janaa vaan ajassa siis ulottuvuuksiissa voi liikkua eli taas tieteistarinoiden tyyliin mennä myös taakse päin ja jonkun toisen ulottuvuuden aikaan. Tästä johtuu myös käsitys, että avaruuden muukalaiset olisivat kehityksessä meitä niin paljon edellä. On siis olemassa ulottuvuuksia ja olemisen eri tasoja, joissa liikutaan kun siihen kyetään ja avaruudenvierailijat eivät siis liiku avaruudessa valon nopeudella tänne jostain toisesta aurinkokunnasta toiselta planeetalta, vaan matkaavat tasolta toiseen ja ulottuvuudesta toiseen,,,hienojakoisemmasta karkeaan materiaan ja toistepäin eräänlaisten porttien kautta,,,saattaisivatkohan olla madonreikiä,,,joista en kyllä tiedä mitään,,,mutta Avaruusolennot eivät siis ole avaruudesta vaan ovat korkeampien olevaisuuden tasojen olentoja, jossa eivät päde samat lainalaisuudet enää kuin meidän ajassamme ja maassa...tässä siis hieman
Mietin vähän lisää ja sitten lisään ajatuksiani palstalle
Todella paljon kiitoksi mielenkiinnosta ja todella olen kiinnostunut kuulemaan sinun kokemuksistasi :)