On tää kummaa nykyään, kun ei ole sosiaalista kanssakäymistä kuin kaupassa tai lähibaarissa, jos sinne joskus ilkeää mennä. Olen nimittäin keväällä muuttanut erääseen Espoon kivaan paikkaan. Vaan: miten tutustun ihmisiin?! Tulen hönöksi kämpässäni. Iso remppa on ohi ja aikaa olisi, vaan en tiedä mihin suuntaan. Tuohon lähikappeliinko vai baariin? Ei ole edes lenkkikaveria. Että on orpoa! Onneksi kotini on ihana (mun mielestä), mutta seinät eivät puhu...
Yksinäinen lähiössä...
Tuju
331492
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 33
Vanhimmat
on vaikeaa.
Syö tonnikalaa, riisä ja vahvistu. Niin ne muutkin opiskelijat tekevät.
Tuolla ruokavaliolla, tunaa, maksalaatikkoa ja pastaa, pärjää aika pitkälle, lähiössäkin...
HEI, en kysynyt ruokaohjeita jne. Ja en myöskään ole enää opiskeijaiässäni, ne ajat ovat takana, tonnikalafriikit. Tykkään kyllä kovasti edelleen tonnikalasta.
Onko teillä hävinnyt ero kalan ja ihmisen välillä? IHMISIÄ minä etsin, ne puhuu, joskus!
Ja stadilaiselle: lähiö on vain sana.
Kirjoitit kun teini.
Yritä uudelleen.
Tämä on kuitenkin 50 palsta.
En tässä valehtelemaan ala. Olen 50 -palstalla, koska olen vahvasti plus, 55vee. Mitä siitä iästä, ihmisiä etsin. En edes missään seurustelumielessa vaan ihan ystävyyspohjalta. Kyllähän äijiä on aina tarjolla, mutta ei käy.
Entäs jos ei ole edes lähikauppaa tai -baaria kävelymatkan päässä... koska eihän baariin ole kiva mennä omalla autolla...
Kaupunkielämään tottuneelle lähiöt ovat kauheita paikkoja...
En ole maaltamuuttaja. Jutustani näemmä saa sellaisen käsityksen. Olen vain muuttanut täällä kaupunkiseudulla. Joo, nyt joku perusstadilainen sanoo, etteihän Espoo ole kuin landemesta. Olen stadissa asunut tarpeeksi pitkään. Tykkään Espoosta. Nyt ei muuta kuin pyrkimään kansanedustajaksi.
...viet matot ulos ja jutustelet samalla pihalla liikkuvia ihmisiä, iloisena:)
Pyydät huoltsikan teille tiivistämään partsin oven, kun on niin pirun kylmä.
Samalla tietysti haastattelet häntä, kaikesta mahdollisesta: pihapiirin ihmisistä, kerhotilasta, tietysti taiten ettei huomaa tulevansa "ristikuulusteluun".
Menet varaamaan pesutuvan ja kyselet ihmisiltä matkalla: onko kuivaushuone varma, ettei sieltä viedä pyykkejä. Onko koneet ok? ym ym
Kartoita ensin naapurusto:
Kiva ja hyvä tapa on mennä lingittään ihmisten ovikelloa ja kysyä, että toiko posti vahingossa tänne sinun joulukorttisi ym. ym ;)
...laitat kerhotilaan tai johonkin sopivaan paikkaan lapun, jossa kaipaat lenkkiseuraa:) Rohkeasti vain!
vuoden välein vähintään. Ja meeppä soitteleen ovikelloja...nyrkkiä saat pahimmassa tapauksessa!
pistä lenkkarit kassiin ja tule siihen aseman kupeeseen isoon kauppakompleksiin ja siellä ylhäällä olevaan kuntosaliin...siellä tutustuu helposti...minäkin oon aika suulas immeinen....siellä cardiolaitteissa...ja aina yks tuttu lisää ei tee pahaa.
...halusit "vinkkejä" mut ihan iisisti vaan...kuulen tiukujen kilinää..=)
niin tapaat aidon ihmisen... Niin laulussakin väitetään..
Ei sitä niin vain muuteta! Aina kehotetaan muuttamaan, jos on jotain sanottavaa. Ei mulla paha ole olla, sitä ihmisseuraa vain kaipaan. On mulla ystäviä, mutta ei ihan lähellä. Voisitkos sinä muuttaa heti tästä Lappiin tai edes Lopelle? Häh? Hienoa, jos on sellainen valmius.
paikkaani ja minulla on yllin kyllin ystäviä... Mutta kannattaa sinun kuitenkin miettiä mikä on elämässä tärkeintä yksinäisyys vai "elämä"... Raha tuo vähiten onnea... Muuta vielä kerran... :-)
No kerros nyt mikä on se aito ihminen ? Ihmettelevä,.
Eero Magga sen kertoo levyllään "Poromiehen suudelma"...
Siellä niitä yksinäisiä vasta onkin, varsinkin yksinäisiä mieshenkilöitä. Pitkät välimatkat ja se lähiökuppilakin voi olla muutaman poronkuseman päässä. Tiedän mistä puhun kun olen siellä syntynyt ja asunut.
Olen asunut uudella paikkakunnalla nelisen vuotta ja nyt olen saanut ystäviä, pitää vain rohkeasti lähteä kotoa liikenteeseen, kotoa kun ei tuu kukaan hakemaan.
Hyvää joulua!
Näin se vaan on. Tämä meidän sosiaalinen yhteisömme on rakentunut sen varaan, että eletään perhekunnittain. Jos ei ole perhettä tai puolisoa, sinut luokitellaan poikkeavaksi ja olet oletusarvoisesti ulkona kaikesta sosiaalisesta kanssakäymisestä.
paikkaansa... Sinun pitää vain tullessasi osoittaa yli mustasukkaisille puolisoille ettet jahtaa heidän "omaansa"... Kun tämän toivottomalta tuntuvan saat ajettua läpi, olet yhteisön täysivaltainen jäsen... Siinäpä haastetta..
Kaikenlaista ehdotellaan, kun ei paremmin tiedetä. Enhän tässä elämänkertaani ala kirjoittamaan. Tilanne on se, että mulle ei ole raha tärkeää, ei hössötys eikä mikään nykyiseen vaahtoamiseen liittyvä. Joulun vietän aivan yksin omasta tahdostani, en tee jouluruokia jne. Kynttilöitä poltan. Voisin muuttaa kauemmaksi täältä, jonnekin "siuntioon", mutta tietystä syystä en voi. Että kiitos tuosta vastauksestasi. Se lämmitti.
yhden "tyhmän" ehdotuksen.
Hanki koira. Ymmärrä oikein tämä.
Koiraa pitää ulkoiluttaa ja niillä reissuilla tapaa kivoja ihmisiä. Ei mitään pieruntärkeitä vaan mukavia ja välittömiä, koiraihminen juttelee aina koiraihmiselle. Heillä on paljon yhteisiä asioita, ensin koiranelämästä ja sitten ehkä muustakin...
Onnea ihmisen etsintääsi ja kivoja uusia tuttuja, kyllä varmasti vielä löydät
Hanki se koira. Taatusti saat vihamiehiä. Se rakkisi räkytys kuuluu ainakin kaksi kerrosta ylös- ja alaspäin. Ja paskaa ja kusta valuu kaikkialle ympäristöön. Niin myös matollesi ja parketillesi. Vaikka syö se koira osan paskastaan, mutta jää sitä sinullekin riittävästi. Nähnyt ja kuullut olen ihan itse nämä asiat.
kuvitella tunteesi, ja ongelmasi. :/
Ei auta kuin mennä joillekin kursseille, sieltä kai niitä ikäisiään löytääpi.
Kun lapset ovat pieniä, talon muihin aikuisiin tutustuminen on helppoa heidän myötään..
Kiitos! Pirre, uskoisin, että olet mukava ihminen. Mulla on sisko Pirre, ei täällä. Minä tällä siunaamalla haluaisin jutella jonkun kanssa vaan en tiedä kuinka. Näissä hommissa olen aivan eka kertalainen. No, te haukkukaa vain. Minä etin ihmisiä.
kun mikään ei riitä! luulisi tuossa iässä jo olevan sosiaalisia taitoja, vai onko elämä mennyt kulissien rakentamiseen? Kulissit kun on loppuerässä peneeli tai pieni ruukku. perikuntakin tulee vaan perinnönjaolle ja tuskin kynttilät lämmittää, tai mistäs minä sen tiedän. Toivotan Sinulle Rauhaisaa Joulua.
..viesti. Olen asunut 23 vuotta tällä omakotialueella talossani. Tervehdin naapureita auton ikkunasta kättä heilauttamalla, tiedän vain muutamien talojen asukkaiden nimet. Ystäväni ovat ihan muualla, onneksi...
juuri kaipaa sillä jos missä siellä vasta on yksinäinen vaikka ihmisiä onkin.
Lähiössä voin paljon paremmin ja luontoa on eli jokainen kokee asiat omalla tavallaan.
Mutta stadissa on mukava käydä ja kun asuin siellä,tuntu pitää saada raitista ilmaa.
Minulla on muutamia kivoja ystäviä sielläpäin. He kaikki ovat muuttaneet täältä Oulusta sinne. Yksi ystäväni vetää Espoossa (eri paikoissa) vapaa-aikanaan aerobicia ja sinne kannattaa mennä. Uusia ystäviä saa kyllä muualta kuin lähiöbaarista. Minun täytyy tunnustaa, etten ole kertaakaan käynyt tuolla lähiöbaarissamme, vaikka olen asunut täällä jo 21 vuotta. Muualla kyllä käyn - tuskin koskaan lähiöbaariin edes menenkään. Onnea uuteen kotiisi. Yksi ystäväperheeni rakensi juuri ison ihanan talon sinne Espooseen - tiedä vaikka olisi naapurisi.
On monia paikkoja, joissa on kiva asua. Enkä siitä valitakaan. Mutta ujon on vaikeaa aloittaa ihmisten kanssa turisemaan, tuosta vain. Mutta kyllä tää tästä. Joku täällä typeräksi haukkuu. Itse on sellainen, kun kehtaa toista tuntematta nimitellä. Kiitos sulle, ehkäpä törmään vaikka ystäväperheeseesi.
Odotatko, et sua haetaan kotoa, vai osaatko itse hakeutua erilaisiin tapahtumiin? Kai sinnekin jotain paikallislehtee jaetaan, josta voit valita mihin osallistut, mene vaikka vapaaehtoiseksi , ajattelet et minä nyt yksin, mut niin se vain on tehtävä, omilla jaloillaan on parhainta seisoa.
en kai niin isossa keskuksessa kuin sinä. Täällä vähän syrjemmässä, hyvässä maalaismaisemassa. Kaiken pitäis olla hyvin, mutta kun ei oo. Sitä "sydäntä" kaipaa siihen elämäänsä,Itse kaipaan metsään, olla ihan yksin, ei yhdessä yksin. Ja, siellä voi puhua vaikka puulle, kukaan ei arvostele. Multa on joskus kysytty, että mitä sitten, jos karhu tai susi tulee vastaan. No, eiköhän se sitten liene mun kohtalo, ei kai se eläin sitä pahuuttaan tee. Anteeks, juttelin kai taas omiani. Mutta se, pahinta on olla yksin yhdessä, ja vaikka siellä suuressa maailmassa.
Sinulle laitan kommentin. En uskonut, kun eka kertaa nyt tarinoin tänne näkyville, että on niin paljon ilkiöitä. Vaikka oon keski-ikäinen niin en silti ymmärrä ilkeyksiä. Apuahan täältä hain. Minäkin haluan metsiin vaeltamaan jne. Mutta mistä ne sellaiset löytyy, meinaan ihmiset...joo luontopalstoilta. Mä nyt koetin tätä ja pettymyksekseni ihmiset käskee muuttamaan jne. Mutta kiitos sulle samanlaisista aatoksista! Mun on olosuhteiden pakosta asuttava täällä. Jos olis vielä enempi fyffee niin hankkisin Katajanokalta tai Eirasta 2-asunnon ja kodin niukasti kehä-III:n sisältä. Jos oikeasti voisin niin muuttaisin Jyväskylän laitamille.