Suunnitteilla olisi perinnehirsitalo ja kaipaisin kokemuksia/näkemyksiä/rakenneratkaisuja niiltä, jotka ovat vastaavan tai ns. Muovittoman talon rakentaneet. Minkälaisiin ratkaisuihin olette päätyneet ilmanvaihdossa,ylä-ja alapohjissa, kosteissatiloissa, lämmityksessä, pintamateriaaleissa yms. Itsellä olisi tarkoitus veistää n.100 neliön pelkkahirsitalo jahka puut vain löytyy ja olisi mielenkiintoista kuulla erillaisista rakenneratkaisuista niiltä jotka ovat vastaavan tehneet/teetättäneet.
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
talossa, jonka liimasin siporexista.
Hyvä ja lämmin ja kestää isältä pojalle.
Käy nyt talvella vaikka Saariselällä hiihtelemässä, niin voit asua kelomökissä.
Mitähän hienoa siinä on niinku vakituiseksi asunnoksi. Vetää joka paikasta.
Kelomökin puutkin pitää tuoda nykyisin Venäjältä, kun suomalaiset kelot ovat hakkuukiellossa.
Miltei kaikki hirsitalotoimittajat myyvät myös pelkkahirttä, tosin koneella veistettynä.
perinnesiporexista?
Päässäs vetää..
Hankippa ensin tietoa mikä on perinnehirsitalo, minkälaisesta puusta sen voi tehdä, miten se tehdään ja mistä puita voi hankkia? Samalla voit käydä vierailemassa jossakin kunnolla veistetyssä hirsitalossa ja tulla sitten keskustelemaan sen vetävyydestä ja järkevyydestä rakennusmateriaalina! Siitä, että joku tykkää asua kivitalossa tai toinen puu/hirsitalossa, ei kannata esittää mielipiteitä, koska niihin ei saada ainakaan näillä palstoilla ratkaisua!! Maku asioista ei katsos voi kiistellä. Elikkä tiivistettynä: älä esitä mielipiteitä asioista, joista et tiedä mitään ja hyväksy se, että siinä missä sinä pidät kivi/siporex taloista, joku toinen pitää puu/hirsitaloista!!
jos iskä kuolee 40 kymppisenä.terveisiä hirsitalosta rakennettu v.1896.
Siporex eli entiseltä nimeltä kaasubetoni on aika uusi keksintö. Betoni taas kestää niin kauan kuin 60-luvulla tehdyt betonitalot nyt näyttävät kestävän. Onnea vaan valinnallesi. Sitä tulet tarvitsemaan jos meinaat pojan klopillesi jättää perinnöksi talon etkä kivikasaa.
melkoinen hirsimestari, kun täällä kyselet miten hirsitaloja tehdään. Ettet vaan olekin hirsipölvästi?
Jos keskityt hetkeksi ja luet alkuperäisen tekstini tarkemmin, niin huomaat, että tiedustelen ERI VAIHTOEHTOJA siitä minkälasia rakenneratkaisuja muut ovat tehneet!!
Mikä mestari se semmoinen on, joka täällä kyselee amatööreiltä ratkaisuvaihtoehtoja. Tituleeraat itseäsi aika rehvakkaasti!
Kun tiedän hirsirakentamisesta/veistämisestä niin kirjoitan hirsimestari nimimerkillä. Jos tietäisin rakentamisesta kirjoittaisin rakennusmestari yms. nimimerkillä. Kun ajatuksen kanssa luit alkuperäisen tekstini huomasit varmaan että en kysynyt muiden ratkaisuja hirsien veistoon/salvamiseen tms.. En ymmärrä muutenkaan miksi sinua häiritsee toisten nimimerkit?? Jos tästä lähin kirjoittaisit vain jos sinulla on kokemusta/tietoa/taitoa vastata alkuperäisessä tekstissä oleviin kysymyksiin ja jättäisit epäolennaiset kirjoittelut jollekkin toiselle keskustelupalstalle!!! Kiitos.
ja varmasti ihan amatööri rakentelija kuten netinkäyttäjäkin. Mestari on arvonimi ammattinimikkeessä, myös rakennusalalla, ja kertoo jotain tekijän koulutuksesta ja suorittamista tutkinnoista. Sitten täällä amatöörien keskustelupalstalla kirjoitat piilotetulla profiililla, ja lienet muutenkin tulokas, kun et huomaa, kuinka nettitrolli provosoi keskustelua...
Eipä tuo ns. perinnetalo niin paljoa muista nykyisistä poikkea. Muovin katossa ja alapohjassa voi korvata tervapaperilla.Eristeenä voi käyttää sellua,pellavaa tai vitalia. Jos hengittäävää kaipaa.Muovin kanssa mineraalia.Mä en laittaisi tervan kanssa mineraalivillaa.
Koneellisen ilmanvaihdon jonkinlaisen joudut laittamaan jokatapauksessa.Lämmöntalteenotolla tai pelkän talotuulettimen.Riippuen lämmöneristyksen kompensaatioista.
Samoin pesutilat joudut tekemään nykyisten standardien mukaan ihan normaalisti sillä poikkeuksella että kaakelipohjissa pitää huomioida painuminen. Siis jos et pesutiloja ulkorakennukseen laita mitä nykyihminen ei enää sulata.
Eli käytännössä suihkoppi tai liukukoolingit ja levyt kaakelin alla.
Lämmitys on makuasia. Jos jaksaa puuta polttaa ja sitä on helposti saatavilla niin mahdollisimman iso kivikasa keskelle kämppää jotta varaa vielä seinien lisäksi. Muuten sähkö tai ööli jos se kiinnostaa.
Ilmalämpöpumppu tai joku nykyaikainen vastaava systeemi lienee myös hyvä jos lämmitysenergia maksaa markkinahinnan.Omilla puilla tuskin kannattavaa.
Ollaan rempattu pitkään kylmillään ollut talo. Remontissa voi tehdä ratkaisut eri tavoin kuin uudisrakennuksessa, jota säätelee nykyiset h--lvetin tiukat säännökset.
Ilmanvoihdoksi tulee tulisijat ja kylppäriin huippuimuri. Kylppärissä suihkukaappi joten vettä ei ruiskutella pitkin lattioita. Sauna ja pesutilat ovat ulkorakennuksessa. Emme halunneet sisäsaunaa monestakaan syystä. Pihasauna on ihanan tunnelmallinen.
Seinissä on vanha 16 cm paksu hirsi sen sisäpuolelle laitettiin 22 mm puukuitulevy ilmansulkupaperi. Ikkunat vanhat alkuperäiset kaksinkertaiset, jotka kunnostettiin. Lattiassa rossipohja: tuuletustila, laudotus, tarvapaperi, 300mm selluvilla, ilmansulkupaperi, noin 60mm vanhat lattialankut.
Katossa on lisätty eristystä vanhan päälle ja osittain tehty uusi eristys kesähuoneisiin. Katossa on lisätty selluvillaa niihin kohtiin jossa tarvittiin.
...noin minäkin tein seiniin ja alapohjaan.
...noin minäkin tein seiniin ja alapohjaan.
Jonkun vuoden kuluttua rakentaminen saattaisi olla ajankohtaista. Pelkkahirsitalo on suunnitelmissa. Olen miettinyt pohjaratkaisua, jossa pesuhuone, wc ja mahdollinen sauna jäisivät irti hisikehästä ja nämä kosteat tilat muurattaisiin tiilestä. Olisiko mitään järkeä? Samaan könttään tulisi myös varaava takka. Näin varmistuisi se, että kosteista tiloista kosteus ei pääsisi hirsiin ja hirsirakenne jäisi vapaaksi tiiviistä materiaalista ja jäisi siten hengittäväksi. Näin hirsien painuminenkaan ei haittaisi laatoitusta. Miten kosteiden tilojen pohja olisi tällöin hyvä tehdä? Rossipohja, vai samantapainen perustus kuin perinteisesti uuneille ja takoille?
Mulla on tuplahirsitalo. Tuplassa jätetään tilansäästämiseksi keittiön kaapien takaa ja pesutiloista sisempi hirsikerros pois. Pesutilat muurattiin kahi- tiilestä , jolloin ne ovat vähän kuin tiilitalo hirsitalon sisällä. Väli on täytetty puhallusvillalla, tuuletusrako huomioituna.Perustus on 10 cm:n maanvarainen laatta, jossa lattialämmitys. Tulisijojen ja kantavien väliseinien alla 20 cm:n laatan vahvistus.