Ikäväni huutaa sinua,
se kaikuu tyhjällä järvellä,
se kiertelee metsiä
ja etsii tyhjistä taloista.
Ikäväni liukuu jäisillä rannoilla,
se hyppii jäisillä rantakivillä,
se on eksynyt sinusta
ja sillä kiire löytää sinut.
Ikäväni lentää kuin lintu,
se kirkuu kuin lokki,
se huutaa sinun nimeäsi
ja eikä kukaan vastaa.
Ikäväni on sokea,
se harhailee yksin pimeässä,
se ei löydä sinua
ja kukaan ei opasta sitä.
se kaikuu tyhjällä järvellä,
se kiertelee metsiä
ja etsii tyhjistä taloista.
Ikäväni liukuu jäisillä rannoilla,
se hyppii jäisillä rantakivillä,
se on eksynyt sinusta
ja sillä kiire löytää sinut.
Ikäväni lentää kuin lintu,
se kirkuu kuin lokki,
se huutaa sinun nimeäsi
ja eikä kukaan vastaa.
Ikäväni on sokea,
se harhailee yksin pimeässä,
se ei löydä sinua
ja kukaan ei opasta sitä.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kuinka se ikävä asuukin kaikessa, kulkee kuin
varjo perässäsi, eikä anna rauhaa.
Herkkää runoilua, kiitos lukunautinnosta.
Olkoon päiväsi ikävätön :)
niin voisihan se olla myös ikävä,,
Hyviä päivän jatkoja sulle;)
Vastatkaa nyt joku !!!
Ettekö kuule...?
Mulle tuli niin surku tuota ikävää... *snif*
"Kamalan ihanan" tunnelman sait runollasi aikaan !
ja ikävissään on surkea olla,varsinkin kun se ei löydä kohdettaan.
Mutta kiitti tosiaan ,että pidit runostani,,:)
Ikävälle voi ojentaa käden,
kyllä se siihen
tarttuu ja sitten
taas tiedetään, mihin mennään:)
nim. kokemusta on
ps. runosi oli h y v ä :)
Kiitos sulle palautteestasi..:)