Eli parannutaanko?
Kuka tulee Uutena vuotena mukaan tekemään uuden vuoden lupauksen; että lopetetaan ahmiminen & oksentelu ja parannutaan? Sama anojen puolella?
Kuka tulee Uutena vuotena mukaan tekemään uuden vuoden lupauksen; että lopetetaan ahmiminen & oksentelu ja parannutaan? Sama anojen puolella?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Mutta aloitetaan tuo lupaus heti tästä hetkestä eteenpäin :) oon välillä onnistunut olemaan oksentamatta enemmän tai vähemmän aikaa. tänään oli kuitenkin aivan hirveää, ahmin ja oksensin kolmesti... eli oksentaminen loppuu _nyt_. tsemppiä huomiseen!
säälittävä bulimikon totuus, jonka olen itse kokenut. hups, jota itse koen. edelleen, kahdeksan vuodenkin jälkeen.
syömishäiriö jää kaikilla aina muhimaan pinnan alle vaikka henkilö näyttäisikin "tervehtyneen", kohta ollaan pää edellä kuralätäkössä.
ei me parannuta.
Sulla on ilmeisesti menossa kausi, jolloin ajateelee, että ei edes halua parantua...
"Ahmiminen ja oksentaminen on rentouttavaa ja silti pysyn hoikkana"
Mutta me muut ehkä halutaan parantua! Eli pidä mölyt mahassas ja ahmi minkä kerkeät! Onnea tulevaisuuteesi! Parantuakin voi!
Mä lopetan kans uutena vuotena! Voisin lopettaa jo nyt, mutta passaa myös uusi vuosi. Kerkeääpähän valmistautua henkisesti.
NYT kukaan ei voi parantua sekä päästään että käytökseltään, mutta hitaasti ja varmasti voi. Kehoitan tetä jo nyt vähentään ahmimista/oksentelua. Hyväksykää se, että heti ei parannuta. Koska jos tuleekin tapapakkia, niinkuin tuleekin varmasti, ei saa masentua, koska muuten se vie takaisin samaan bulimiseen jamaansa.
Minä ainakin olen mukana!
Helppoa ei tule olemaan, mutta tiukka linja pidetään. Olen entinen ana ja tahtoa löytyy vielä varmasti jostakin. Ainakin toivon niin...
Hei!
Olen sairastanut bulimiaa jo liian kauan, ja olisi todellakin aika tehdä sille asialle jotain, eikä siihen näköjää itse pysty ilman tukea. Kun vain osaisin siinä vaiheessa kun olen kaupassa, jättää tietyt aisat ostamatta, ei ahmimista ja oksentamista tulisi. Mistähän sellaisen tahdonvoiman oikein kehittäisi?
Mutta olen mukana suunnitelmassa!
-Pii-
Kaikille kovasti tsemppiä uusille lupauksille!!
Itse sairastuin ekan kerran 19 vuotiaana ja olen nyt 37. Olen välillä parantunut, ollut tosi hyvässä kunnossa jopa vuosia. Ja taas sairastunut. Oksentamisesta on tullut lahja, joka on vain ajatuksen päässä... niin helppo vastaus kaikkeen. Kovalla tahdolla muuttua olen onnistunut pitkiäkin aikoja olemaan "normaali". Mutta stressi ja jopa liiallinen tyytyväisyys itseeni laukaisee valheellisen ajatuksen, jossa annan itselleni luvan syödä, ahmia. Ja taas on kierre alkanut. Tätä on siis kestänyt 20 vuotta ja taas olen tilanteessa, että taistelen vessaan menoa vastaan.
Tsemppiä kaikille! Tätä ei lopeteta, tätä vastaan taistellaan aina - ja siihen vaaditaan todella lujaa tahtoa.