Olen juuri äskettäin hankkinut kissanpennun. Se tulee hyvin toimeen uudessa ympäristössä, osaa käydä laatikolla jne. Mutta se naukuu lähes koko ajan enkä keksi sille mitään syytä...
Voiko naukuminen johtua koti-ikävästä entiseen paikkaan, jossa kissa asui? Vai mistä se voi johtua... Pelkkää huomion hakua se ei ole koska sitä se kyllä saa... ^^
Kissa valvottaa yöllä kun se kiertelee kämppää ja anukuu... Yöunet on vähissä ja se tuntuu aamuisin kun pitää lähteä töihin..
Meneekö naukuminen ohi vai onko kyseessä kissa joka vaan tykkää anukua koko ajan?
Voiko naukuminen johtua koti-ikävästä entiseen paikkaan, jossa kissa asui? Vai mistä se voi johtua... Pelkkää huomion hakua se ei ole koska sitä se kyllä saa... ^^
Kissa valvottaa yöllä kun se kiertelee kämppää ja anukuu... Yöunet on vähissä ja se tuntuu aamuisin kun pitää lähteä töihin..
Meneekö naukuminen ohi vai onko kyseessä kissa joka vaan tykkää anukua koko ajan?
Vastaukset 2
Vanhimmat
ainakin meillä kissanpennut ovat naukuneet koti-ikävää melkein viikon. onhan kisu varmasti luovutusikäinen?
Olen kuullut myös viikon kestäneestä ikävöinnistä.
Niin tuo luovutusikä tuli mullekin mieleen. Kissan pitäisi olla vähintään 12 viikkoa ennen kuin sen voisi vierottaa emostaan. Ks. tämä linkki http://www.resy.fi/artikkelit/kissanpentujaluovutusika.htm
Itselläni oli musta poikakissa joka ei oikein muita hyväksynyt kuin minut. Sen pennut oli jo jaettu jossain baarissa ja samoin olisi käynyt kuulemma tällekin, jos en olisi sitä ottanut. Päivittäin tämä kissa tarvitsi elämänsä loppuun saakka "imetyksensä" (peukalon ja etusormen väli). Se ei voinut sietää arasti käyttäytyviä hiippailevia vieraita vaan oli uhkaava niitä kohtaan. Lisäksi sen leikkiä oli purra niin kovaa, että pää tärisi. Tämän kun se teki toiselle kissalle, siitä ei kaveria saatu. Lääkärit pelkäsivät hoitaa sitä, kun se oli niin valtava, leveätassuinen, suurisilmäinen ja aivan musta. Minulle kissa oli maailman ihanin ja kaunein oma pieni pupu.