"Olen miettinyt ehkä taas liikaa, ja vaipunut pois tästä hetkestä. Ehkä paennut epäonnistumisen tunnetta ja yksinäisyyttä, ja siksi mennyt lähes olemattomaksi".
Joskus tuntuu että olen aika sekaisin. En tiedä näkyykö se ulospäin. Jotenkin sitä vaan ei kykene sellaiseen yhteyteen, mitä toiset näyttävät saavuttavan. Sitä vain vaipuu omiin ajatuksiinsa ja haluaa unohtaa oman huonoutensa ja vaipuu jonnekin... Tämä tapahtuu usein ollessani seurassa, jossa koen olevani jotenkin erilainen, epäonnistunut. En tiedä miten toiset sen näkevät. Voi olla että ajattelevat minun vaipuneen syviin ajatuksiin, tai että taas se on "sekaisin kuin Haminan kaupunki". Ja pahinta on se, että jos ne luulevat minun olevan jonkun huumen vaikutuksen alaisena. Monet kun tietävät minun kärsineen masennuksesta ja itsetuhoisuudesta, voi olla että moni yhdistää sellaisen mielen sairastumisen huumeista johtuvaan sekavuustilaan. Oh shit!
Joskus mietin että suljenko ulkopuolelleni kaiken, niin etten reagoisi enää puheeseen. Olisin vain vain jatkanut tyhjyyteen tuijottamista, vaikka minua olisi kutsuttu kymmenien sekuntien, jopa minuuttien ajan. Se olisi melko paha julkinen häpeä.
Joskus tuntuu että olen aika sekaisin. En tiedä näkyykö se ulospäin. Jotenkin sitä vaan ei kykene sellaiseen yhteyteen, mitä toiset näyttävät saavuttavan. Sitä vain vaipuu omiin ajatuksiinsa ja haluaa unohtaa oman huonoutensa ja vaipuu jonnekin... Tämä tapahtuu usein ollessani seurassa, jossa koen olevani jotenkin erilainen, epäonnistunut. En tiedä miten toiset sen näkevät. Voi olla että ajattelevat minun vaipuneen syviin ajatuksiin, tai että taas se on "sekaisin kuin Haminan kaupunki". Ja pahinta on se, että jos ne luulevat minun olevan jonkun huumen vaikutuksen alaisena. Monet kun tietävät minun kärsineen masennuksesta ja itsetuhoisuudesta, voi olla että moni yhdistää sellaisen mielen sairastumisen huumeista johtuvaan sekavuustilaan. Oh shit!
Joskus mietin että suljenko ulkopuolelleni kaiken, niin etten reagoisi enää puheeseen. Olisin vain vain jatkanut tyhjyyteen tuijottamista, vaikka minua olisi kutsuttu kymmenien sekuntien, jopa minuuttien ajan. Se olisi melko paha julkinen häpeä.
Vastaukset 3
Vanhimmat
pystyisi ajattelemaan noin selkeästi kuin sinä. Tiedäthän sinä itsekin, että järkesi juoksee vinhaa vauhtia. Kirjoitat hyvin, luet kirjoja, olet kaikin tavoin "mukana menossa". Ehkä tuo ilmaus "sekaisin" on vähän liian kaukaa haettua..?
Jokaisella meistä on omat murheemme. Kukaan ihminen ei ole murheeton. Kaikki me yritämme visusti pitää huolemme vieraiden ihmisten ulottumattomilla, jotta meitä ei noin vain satutettaisi. Tännekin kirjoitetaan ihan anonyymisti.. Mitä muuta voisi todeta kuin että muillakin murheita samanlailla? Joku on yksinhuoltaja, toinen perheväkivallasta kärsivä, kolmas masennuksen kourissa. Ja sitten on nämä meidän yksinäisten juttumme. On meilläkin osalla kyllä masennusta, sitä en kiistä.
Haluan lyödä sua olalle: Hei, et ole yksin tuollaisine ajatuksineen! :) Itselläkin on ties mitä kamppailua oman itsetunnon kanssa, lainkaan liioittelematta.
Mullakin on samoja ongelmia. Meitä on monta :)