Olen vasenkätinen judoka, n. 3 vuotta ehtinyt judoa harrastaa, ja teen kaikki liikkeet tavallisesti migille ja tuntuu sujuvan hyvin. Mutta olisiko minun parempi käyttää hidariotetta ja tehdä tekniikat hidarille? Tai jotain. Olen keskinkertaista huonompi tekniikassa, eli voisinko olla parempi jos opettelisin hidarille tekemään kaiken ja tekisin tekniikat aina hidarille?
P.S: Ne jotka eivät tiedä, migi tarkoittaa oikeaa ja hidari vasenta.
P.S: Ne jotka eivät tiedä, migi tarkoittaa oikeaa ja hidari vasenta.
Vastaukset 5
Vanhimmat
paras ratkaisu olkapäille. Ei liikaa kuormitusta kummallekaan puolelle. Ja kun opit tekemään kummaltakin puolelta, auttaa ihmeesti tekniikan hahmottamiseen. Miinuksena vie vähän enemmän aikaa.
Randorissa erityisen mukavaa, kun kaveri ei kunnolla pysty hahmottamaan miltä puolelta nyt viedään.
Opettele pääasiassa uusi tekniikka sille puolelle, joka tuntuu luonnolisemmalta. Sen jälkeen sitten opettele sama toiselle. Vain harvat yksilöt pystyy oppimaan kaikki tekniikat täysin randori-sujuvasti molemmille puolille. Itse olen tatamin ulkopuolella umpivasuri, mutta tatamilla migi tuntuu paremmalta. Ehkä homma juontaa siihen, että aikoinaan otin ekaksi sen suurempia miettimättä migi-otteen, kun muutkin teki niin. Myöhemmin sitten, kun opin lajista pikkuisen enemmän ryhdyin systemaattisesti ajamaan sisään muutamaa tekniikka myös hidari-puolelta. Toki tiesin, että vyökokeeseen vaaditaan tekniikat kummaltakin puolelta ja sen tähden aiemminkin opettelin hidari-puolelta tekniikat joten kuten, mutta varsinainen sytyke tiukemmalle hidari-opiskelulle tuli randorin kautta, sillä seurani on suht pieni joten randorivastustajien metkut kaikki oppivat melko nopeasti, mikä tekee randorista helposti nyhjäämistä ja kyttäämistä. Sitten aluksi hoksasin , että kaverin kontrollin saa rikki aika kivasti pyrkimällä hidari-otteeseen ja siitä se ahaa elämys sitten lähti. Itselleni nykyisin sekä hidari että migi ovat otteina randorissa samanarvoisia, luonnollisesta vasenkätisyydestäni johtuen hidari tuntuu jopa paremmalta, mutta muu kroppa toimii paremmin migiltä, joten valtaosan suorituksista saan läpi kuitenkin migiltä, toistaiseksi... Randoria varten kannattaa erityisesti harjoitelle kenka-yotsu:sta tehtäviä tekniikoita, koska usein se kaverin ote kuitenkin on migiltä.
Periaatteessa on mahdollista muuttaa oma judo kokonaan migistä hidariin tai päinvastoin, vaikka olisi harjoitellut toista aiemmin, mutta se vaatii jo runsaasti työtä ja lahjoja. Itse suuri Yamashita on tästä oiva esimerkki. Mies treenasi judoa migiltä muistaakseni yliopistoon asti kunnes koulun valmentaja, en nyt muista nimeä mutta joku guru se oli, oli hänen judoaan hetken katseltuaan ensitöikseen komentanut miehen opettelemaan judon uudelleen hidari-puolelta. Siihen kuulemma meni vissiin puolitoista vuotta taukoamatonta treeniä ennen kuin Yamashita koki hidarin luonnolliseksi ja ensisijaiseksi ottelutyylikseen judossa. Loppu onkin sitten historiaa.
Kuulostaa pätevältä (kuten edellisenkin viesti), mutta kerroppa mikä on kenka-yotsu...?
P.S Aivan, minäkin tein migillä ensimmäisen tekniikkani, koska muutkin tekivät niin.
Kenka-yotsu on tilanne, jossa eri puolilta ottelevat judokat ottavat omat otteensa. Esimerkiksi, jos itse otat hidari-otteen otat vasemmalla kädelläsi vastustajan oikeasta kauluksesta ja oikealla kädelläsi vastustajan vasemmasta hihasta. Vastaavasti samanaikaisesti migi-otteen ottava ottelija ottaa oikealla kädellään otteen sinun vasemmasta kauluksesta ja vasemmalla kädellään otteen oikeasta hihastasi. Tällöin on syntynyt kenka-yotsu tilanne. Silloin kaulusotteet ovat vastakkain, mitä ei tapahdu normaalitilanteessa, kun molemmat ottelijat ottelevat samanpuoleisella otteella.
Hae salin kovin vastus ranttuun ja katso miten kädet
asettuu. (jos ehdit) Niin siittä otteesta,tekniikat lähtee lutviutuun molemmin puolin.