Sattuipas vasta sellainen omituinen tilanne. Eräs puolituttu kysyi, että "miten pysyt noin hoikkana?"
Menin ihan lukkoon, että mitä vastaan.
Sit se tyyppi kysy "katsotko, mitä suuhun laitat vai ootko ihan aina ollu tollanen".
Väitin, että pysyn hoikkana ilman mitään syömisien seuraamista.
Sit olin ihan äimäkällä lyöty! Ajattelin vaan, että enhän minä ole laiha/hoikka. Sika läski.
Oli jotenki tosi vaivautunu olo. En kehdannut alkaa väittelemään että olen läski. Koska muutenki valehtelin syömiseni päin naamaa. Pelottaa aina tuollaset tilanteet että joku alkaa epäileen että oon vähä päästä ehkä pipi :s esitä siinä "normaalia"...
Menin ihan lukkoon, että mitä vastaan.
Sit se tyyppi kysy "katsotko, mitä suuhun laitat vai ootko ihan aina ollu tollanen".
Väitin, että pysyn hoikkana ilman mitään syömisien seuraamista.
Sit olin ihan äimäkällä lyöty! Ajattelin vaan, että enhän minä ole laiha/hoikka. Sika läski.
Oli jotenki tosi vaivautunu olo. En kehdannut alkaa väittelemään että olen läski. Koska muutenki valehtelin syömiseni päin naamaa. Pelottaa aina tuollaset tilanteet että joku alkaa epäileen että oon vähä päästä ehkä pipi :s esitä siinä "normaalia"...
Vastaukset 2
Vanhimmat
Tiedan, mita tarkoitat.. olen ollut samassa tilanteessa. Hammennyin taysin, koska olin omassa "lihavassa" painossani enka myoskaan nahnyt itseani ollenkaan hoikkana.
Luultavasti kysyjat sanovat suoraan sen mita ajattelevat sen kummemmin asiaa pohtimatta, ilman taka-ajatuksia. Pelastyin kuitenkin samaa kuin sina - kuulostaako vastaukseni "normaalilta"? Enhan voi suoraan sanoa etta lasken jokaisen kalorin, urheilen hulluna ja kirjoitan ruokapaivakirjaa seka oksentelen. Naillapa sita pysyy laihana... ~huoh~
ahaa. olen ihan samaa mieltä kanssas.
juuri sitä pelkääkin, että kuulostaako vastaukseni normaalille, että ei kai kukaan vaan arvaa mitään :/