Aikanaan kun muutamat saatanalle heitetyt antoivat haastetteluja lehdille kohtelustaan, meilläpäin sanottiin , että "heille pitäisi panna myllynkivi kaulaan ja heidät pitäisi heittää meren syvyyksiin, koska he ovat puheillaan pahentaneet läheisiään!"
Mutta näin jälkeenpäin ajatellen myllynkivi olisikin ehkä pitänyt panna niiden hoitomiesten kaulaan, jotka sen julmuuden tekivät. Mitä mieltä olette, tuomitaanko uhri vai tekijä?
Mutta näin jälkeenpäin ajatellen myllynkivi olisikin ehkä pitänyt panna niiden hoitomiesten kaulaan, jotka sen julmuuden tekivät. Mitä mieltä olette, tuomitaanko uhri vai tekijä?
Vastaukset 23
Vanhimmat
Olen tästä samaa mieltä.
"Mutta näin jälkeenpäin ajatellen myllynkivi olisikin ehkä pitänyt panna niiden hoitomiesten kaulaan, jotka sen julmuuden tekivät."
siinä menee koko elämä hukkaan kun yrittää taistella hyvitystä vääryyksiin, vastassa on mahdoton elefantti. Sanalaskussa sanotaan: Jos olet saanut sen elefanttia jalasta ja se haluaa mennä, on parasta antaa sen mennä.
On haettava muualta itselleen "kotia, äidinsyliä" jotta jaksaa elää. Se on kuitenkin mahdollista. Voi olla vaikea kääntää katsetta muualle. Roikkuminen kiusaajassa tekee pahaa.
Vaikka "Pyhä Henki" määräsi SRK:ta käymän uskovaisten kimppuun kaikenlaisilla henkiopeilla, henkiparannuksella, pakko- ja julkiripillä jne.. niin miksi tämä henki ei kertonut, että salat joskus paljastuvat? Mahtoikohan olla Pyhä Henki ollenkaan?
jauhaa?
EVVK.
miten tosiaan jotkut jaksavat panetella loputtomiin.
Hoitokokoukset olivat kaiken kaikkiaan siunauksellisia, niin kuin Aimo Hautamäki hienosti sen ilmaisi, niiden siunaus näkyy vielä tänäkin päivänä.
Jotkut katkeroituneet täällä jaksavat heittää lokaa niiden päälle, jotka tekivät kaikista raskaimman työn hoitokokoukissa kun he hoitivat koko seurakuntaa.
Minäkin sain parannuksen kososlaisesta hengestä, joka oli kaikkien väärien henkien äiti.
Minäkin sain siitä parannuksen armon jo ihan nuorena rippikoululaisena, en tiedä mitä kaikkea syntiä sen hengen vaikutuksen alaisena olin jo ehtinyt tehdä. Mutta on parempi tehdä parannus, vaikka ei tiedä syntiäkään, mistä tekee, ettei se vaan jää itseen.
Nytkin on neuvottu niin viisaasti, että on parempi, että jättää tekemättä asioita, ettei vaan vahingossa tee syntiä, tietämättäänkin.
Luulisin, että jauhaminen loppuu heti, kun SRK julkaisee maan suurimmissa päivälehdissä kokosivun ilmoituksen, jossa organisaatio pyytää ylilyöntejään anteeksi.
Itsekin olen innolla odottanut, että SRK lopettaisi tämän puuduttavan "rauhan ajan" ja hyökäisi taas heikoimpien alamaistensa kimppuun. Tehdäänkö yhdessä ehdotus työvaliokunnalle, että aloitettaisiinkin puimatantereen puhdistus poikkeuksellisesti työikäisistä perheenisistä? Olisi todella siunauksellista nähdä, kun isot miehet itsee seurakunnan edessä. Voi sitä onnea!
Jumala ei synnintuntoa anna jos on tehnyt Pyhän Hengen pilkan, kuten SRK hoitomiehineen on tehnyt. He pilkkasivat uskovaisten sydmessä asuvaa Pyhää Henkeä väittäen sitä milloin kososlaiseksi ja milloin miksikin. Sellaista ei anteeksi saa.
räksyttäjille avautuvan
miten siunauksellisia hoitokokoukset olivat, jo rippikouluikäisenä pääsin pois kososlaisesta hengestä.
mutta voisitko kertoa mitä on kososlainen henki?
Miten jo rippikoulu-ikäisllä voi olla joku väärä henki?
Miten henki hoidettiin sinusta pois?
Wikipedin mukaan:
"Kososlainen oppi
Seppo Särkiniemen mukaan kososlaiset uskoivat lankeamattomuuden oppiin. Uskovaisen nimen opetettiin säilyvän Elämän kirjassa myös langenneilla. Kososlaisuuteen liittyi tiukka ulkonainen hurskaus, joka näkyi esimerkiksi pukeutumisessa.
Tutkija Miikka Ruokasen mukaan 1970-luvulla uskottiin kososlaisuuden olevan "väärä henki", josta on saatava "parannuksen armo". Kososlaisten katsottiin sallivan itselleen liiallisen kireyden arvostellessaan muiden "hempeyksiä" eli suvaitsevaa suhtautumista syntiin. Ruokasen mukaan Alfred Kososen edustaman kososlaisuuden ja 1970-luvun kososlaisuuden historiallinen yhteys on epäselvä. Molemmille oli kuitenkin yhteistä jyrkkyys."
kososlainen henki oli tarttunut kaikkiin, koko seurakuntaan. En tiedä oliko sitä hoitajissa, ei varmaan, koska he hoitivat sitä henkeä seurakunnasta pois.
Kaikki muut jonossa kävivät tekemässä seurakunnan edessä parannuksen kososlaisesta hengestä: Saanko minä uskoa kososlaisen hengen anteeksi?
Seurakunta saarnasi: Jeesuksen nimessä ja veressä kaikki synnit anteeksi.
Niin se lähti pois. Vaikka totta puhuen en vieläkään tiedä miten kososlainen henki minussa näkyi ja vaikutti. Normaali uskovainen nuorihan olin ollut.
Sen jälkeen kyllä aloin pelätä joista askelta, jos vaan teen jotakin syntiä, tietämättäänkin, koska tuollainenkin henki minussa oli vaikuttanut minun mitään tietämättä.
Mutta vika oli minun koska en osannut vapaasti uskoa, syy oli minussa, koska hoitokokoukset olivat siunauksellisia.
Älä naurata, poika.
saatanalle heittämisen uhalla tekemään seurakunnan eteen parannusta kososlaisesta hengestä. Käsittääkseni ja kokemukseni perusteella lapsissa asui vain kososlainen henki, ei koskaan kova-, kuiva-, hempeä-, lempeä- tai isäntähenki.
olikin kaikkien väärien henkien äiti.
Niin, miksi nuorissa ja lapsissa oli juuri tämä kososlainen henki.
Miten se minuunkin rippikoulun käyneeseen nuoreen oli tullut, sitä en tiedä.
Kun tei parannuksen seurakunnan edessä kososlaisesta hengestä, omatuntoni tuli siitä niin herkäksi, että en sen jälkeen pystynyt elämään normaalia elämää, vaan olin ahdistunut koko ajan.
Tarkkailin koko ajan itseäni (yli 25 vuotta), etten vaan joudu syntiin liian herkän omatunnon takia niin, että lopulta sairastuin psyykkisesti.
Nyt olen terapiassa käynyt läpi nuoruuttani ja hoitokokouksia.
on yhdistys, joka on perustettu koordinoimaan herätysliikkeen sisälähetystoimintaa. Se on maallinen instituutio, mutta sillä on vahva hengellinen regimentti, niin, että se katsotaan itsensä Jumalan asettamaksi.
Siksi sen arvostelu on Pyhän Hengen pilkkaamista.
SRK haluaa tappaa ! Hoitokokousten seurauksena niin monelle kävi. Paholaisen käsikassara se on. Edelleenkin puolustelee tehtyjä syntejä. Samassa hengessä on edelleen.
Varmemmaksi vakuudeksi valittiin johtoon entinen hoitomiestyranni, jonka motto on 'Tässä ei raamatuita tarvita'.
eikä SRK aiokaan siitä luopua. Jos se siitä luopuisi, niin millä se seuraavan hoitokokousaallon alottaisi. Joutuisi keksimään uuden puimatantereensa puhdistusvälineen.
Hoitokokoukset olivat aikanaan aivan välttämättömiä silloisen umpeutuneen hengellisen ilmapiirin puhdistamiseksi: "henkien taisteluiden" jälkeen seurakunnissa alkoi vapaa ja avoin yhteistyön aika, joka on jatkunut näihin päiviin saakka.
ja saamme nyt valikoidun porukan kanssa rakentaa toinen toistaan elvismäisempiä toimitiloja! Olisiko niistä saatanalle heittämistämme ollut edes rakentamisessa mitään apua? Tuskin, sillä niin huonoja ne olivat, mätiä kaloja.
huidotaan "lihan käsivarrella", eivät "lihassa" julisteut tuomiot ole Jumalan tuomioita. Vaikka ne aivan oikeilta kuulostaisivatkin. Ne kun ovat sielunvihollisen uhkailuja USKON sortamiseksi ja tuhoon saattamiseksi.
"Mutta kavahtakaat teitänne vääristä prophetaista, jotka teidän tykönne lammasten vaatteilla tulevat, mutta SISÄLTÄ HE OVAT RAATELEVAISET SUDET. Heidän hedelmistänsä te tunnette heidät: hakeeko joku viinamarjoja orjantappuroista, taikka fikunia ohdakkeista? Niin jokainen hyvä puu kasvaa hyvät hedelmät; mutta mädännyt puu häijyt hedelmät. Hyvä puu ei taida häijyjä hedelmiä kasvaa. Jokainen puu, joka ei kasva hyviä hedelmiä, HAKATAAN POIS, JA TULEEN HEITETÄÄN. Sentähden tuntekaat heitä hedelmistänsä." (Matt 7:15-20)
kuin ennen kirjoitettuun Jumalan sanaan, on juuri tuollaista "lihan käsivarrella hutkimista".
Hyvä esimerkki autuudelle asetetusta ehdosta on mm sanalla kososelaisuus. Ellet ymmärtänyt sanan merkitystä ja sisältöä, et ollut jumalalle (= sanan keksineelle taholle) kelvollinen. Lisäksi tuo sana oli sopivan epäselvä agumentti syyllisen tuomitsemiseksi. Se oli mitä oivallisin ase kaikkia arkamielisiä ja ymmärtämättömiä vastaan.
Mutta mistä on kotoisin "evankeliumi", jolle jokin Jumalan sanasta piittaamaton taho asettaa omia ehtojaan?