Veneilyreissu toi minulle varhaislapsuuden muistot mieleen, saunoimme koko porukka tutavaperheen savusaunassa. Voi mikä kokemus, turvekattoinen sauna sijaitsi kallion kupeessa lähellä vettä. Itse saunomiskokemus oli mahtava, seinät noen kyllästämät joista pihka itki mustina noroina ja löylyt moisesta kivikasasta hyväilevän pehmeät.
Mutta pesuhommaa riitti koska useamman
kylpijän selkä ja persukkeet olivat noessa.
Ei tullut pesuvesi putkesta vaan saavissa oli kantovettä.
On tosi mieltä virkistävää pulahtaa veteen uimaan, palata penkille istumaan, kuuntelemaan mieltäkiinnostavia juttuja saunasta.Noudatimme ulko-ovessa olevaa ohjetta: Älä parjaa, älä pauhaa, älä riko saunarauhaa.Saunaa kertomuksien mukaan pidettiin ennenvanhaan sisäisenä-, ja ulkoisena puhdistumispaikkana. On siinä oppia tämän päiviä eläjillekin!
JOku kertoi syntyneensä jopa saunassa.
Mitä muistoja ja kokemuksia saunomisesta muilla onkaan.
Mutta pesuhommaa riitti koska useamman
kylpijän selkä ja persukkeet olivat noessa.
Ei tullut pesuvesi putkesta vaan saavissa oli kantovettä.
On tosi mieltä virkistävää pulahtaa veteen uimaan, palata penkille istumaan, kuuntelemaan mieltäkiinnostavia juttuja saunasta.Noudatimme ulko-ovessa olevaa ohjetta: Älä parjaa, älä pauhaa, älä riko saunarauhaa.Saunaa kertomuksien mukaan pidettiin ennenvanhaan sisäisenä-, ja ulkoisena puhdistumispaikkana. On siinä oppia tämän päiviä eläjillekin!
JOku kertoi syntyneensä jopa saunassa.
Mitä muistoja ja kokemuksia saunomisesta muilla onkaan.
Vastaukset 7
Vanhimmat
muista sitä kun saunassa synnyin mutta äiti kyllä on tapauksen kertonut.
Kerran naapurin savusaunassa kyllä muistan käyneeni noin 15 vuotiaana, mutta kuten sinä kerroit pyllynne nokistuneet, minä taas ihmettelin kovin sitä ettei peffoissamme ollut minkäänlaista jälkeä savusaunassa käynnistä. Ei ollut järveäkään lähellä mutta muuten oli vettä ja puhtaana kotiin kyllä tultiin.
Lapsuudenajan sauna oli tosi kiva.Isä oli työv.talon vahtimesteri ja siellä oli oikein upea sauna sen aikaisiin saunoihin verrattuna. Oli jopa pesu ja pukuhuonekin. Lauteet oli kahtapuolta saunan seinustaa ja molemmilla lauteilla "tyynyt"
Senkin muistan kuinka isä miehuuttansa meiltä lapsia kovasti piilotteli. Oli se saunaaikaa silloin, nyt naurattaa.
lapsuus ja kupparisaunat.
Minun mummun sisar kuppas kylän ihmisiä. Muistan ku hän kerran tuli meille mummua kuppoomaan.
Myö lapsettii suatiin tulla hommoo seuroomaan.
Mummu oli hyväkuntonen, tuhti naisihminen, läskit roekku penkin reunoin yli ku hän siinä mahallaan mötkötti.
Kuppari-Tiina iski sarvia sinne sun tänne. Jopa mummun mahtavaan takamukseen. Tiina varotti mummua, että "elähän nyt pierase". Kyllä meitä naaratti, ei se jos mummulta olis pieru piässykki, vaen se ku mummu oli niin hupasen näkönen sarvet takapuolessa!
Sauna oli semmonen musta savusauna, vaen en oo missään niin pehmosia löylyjä ikinä suanu ku justiisa savusaunassa.
Mummu vuati että saanassa oltiin hilijoo, korkeintaan supattelemalla suatiin jutella.
saunoja jo tähän ikään koluttu. Oma sauna se on olla pitänyt, jos vaan omakotitalossa tai vastaaavassa on asuttu. Mahtuupa joukkoon viisikymmenluvulta tehtaan ylläpitämä perhesaunakin. Meillä oli saunavuoro kerran viikossa perjantaisin. Aikaa oli kaiketi tunti ja kiirettä piti, koska isällä ja äidillä oli pestäviä viisi lasta itsensä lisäksi. Se oli sitä aikaa, kun tukka pestiin juoksevalla mäntysuovalla! Saunassa tietysti olisi pitänyt olla kuin kirkossa, mutta muistelempa, että ajoittain lasten parku ylitti kaikki melurajat!
Kerta-, jatkuva- tai sähkölämmitteinen, kaikissa saa hyvän löylyn, jos vaan saunan "ilmastointi" on hyvin suunniteltu. Savusaunassakin olen saunonut ja nykyään haistelen "kateellisena" naapurimökin savusaunan tuoksuja!
Muuten, sauna ja uiminen, tätä yhdistelmää en vaihda!
Olen myöskin samaa mieltä ettei savusaunassa pylly nokeentunut. Saunanlauteethan pestiin aina lämmityksen jäljiltä ennen saunojien tuloa ja vanha pinttynyt noki ei tarttunut.
Puhtaiksi savusaunassa tultiin ja se tuoksu oli jotain erikoista... haudotun vastan tuoksu.
Saunominen omalta kohdaltani vähentyy ja vähentyy mikä lienee. Usein suihku korvaa saunan,vaikka ennen kaikki ongelmat puitiin saunassa. Ja siellä istuessa usein asiat myöskin selvisivät kun tuumittiin. Nais porukkassa usein ensin haukuttiin ukot ja sitten oli rauhassa hyvä kylpeä. Terapiaa mikä terapiaa!
Rintamamiestontille rakennettiin hirsimäkin lähelle maahan korsusauna, joka kesti vuosikausia.
Seinät ja katto oli tuettu koivupölkyillä ja laudoilla. Lauteet olivat yksinkertaiset, lattiana oli lautoja. Alkeellinen uuni, kiuas ja savupiippu siinä olivat.
Väliin tippui katosta ja seinistä multaa.
Vettä käytettiin niukanpuoleisesti, sehän jäi saunan pohjalle ja imeytyi vähitellen maahan.
Sellaista oli köyhyys.
silloin pienenä. Sauna oli muuten ennen vanhaan tärkeä jopa ehkä pyhä "laitos". Kun sauna aina kuumennettiin yli 100-asteen siellä kuolivat "pöpöt". Synnytys, kuppaus ja muutkin hoitotoimenpiteet oli hyvä tehdä saunassa, vettäkin oli puhdistautumiseen.
Ei ole saunan lumo haihtunut eikä merkitys kadonnut tänäkään päivänä. Oman saunani seinätaulussa se on mielestäni sanottu lyhyesti ja ytimekkäästi:
"Kun soivat kiukaan mustat urut, unohtuvat surut."
Isäni muuten kutsui joskus saunaa rupikirkoksi.