Lapsi on 1v2kk:tta
-Heijaa usein itseään, mutta pystyy lopettamaan sen yhtäkkiä jos vaikkapa näkee/kuulee jotain mielenkiintoista.
-Ei sano sanoja, ääntelee useiden mielestä aika erikoisesti. Murisee matalalla äänellä, kiljuu, narisee, naksuttelee...
-Ymmärtää ainakin pari sanaa varmuudella.
-Aistiyliherkkyyksiä on. Näköaisti ylikuormittuu herkästi ja lapsi sulkee silmänsä ja kääntää pään pois. Toisaalta meteliä sietää hyvin. Imuri pelottaa vähän, mutta uteliaisuus voittaa. Hedelmäsose käsissä, suun ympärillä ärsyttää ja vaivaa, mutta sietää sen. Lipoo suunympärystänsä mahdollisimman puhtaaksi kuitenkin joka lusikallisen jälkeen.
-Uudet tilanteet arveluttavat. Tarkkailee erikoisen pitkään ympäristöään, ennenkuin uskaltaa toimia. Katselee ihmisiä hyvin pitkään ja tarkkaan. On hyvin katsekontaktissa. Puhuvat hitaastilämpenevästä lapsesta. Vauhtiin päästyään on hyväntuulinen ja aurinkoinen.
-Sylissä ollessa katsoo hyvin harvoin silmiin. Mieluiten katsoo sylissä seuraavaksi lähintä silmiin. Kasvot vastatusten sylissä huomio kiinnittyy vetoketjuihin, kaulakoruun, huuliin...
-Pienet esineet kiinnostavat paljon.
-Pyörät, renkaat, pyörivät esineet, pallot ym. kiinnostavat valtavasti.
-Osaa "ajaa" leluautolla, osaa aijata kissaa, äidin tukkaa.
-Ei osoittele tavaroita, tai katso minun osoittamaani suuntaan.
-Rakastaa musiikkia ja sopivan musiikin sattuessa alkaa aina heijaamaan itseään musiikin tahdissa (puhumme tanssimisesta). Tarkistaa aina, että joku katsoo ja ihastelee.
-Motorinen kehitys hidasta
-Rakastaa piiloleikkejä ja takaa-ajoleikkejä
-Inhoaa kiinnipitämistä, varsinkin käsistä.
-Tykkää kylpemisestä.
-Ajautuu usein hiljaisiin paikkoihin tutkimaan (eteinen, vessa, vaatehuone), mutta toisinaan kaipaa seuraa jatkuvasti ja konttaa perässä.
-Lasten seurassa viihtyy hyvin. Ei pelkää lapsia.
-Yöt nukkuu hyvin, päiväunille vaikea saada nukahtamaan.
-Ei ole koskaan laittanut leluja suuhunsa. On tuntunut tietävän jo kauan, mikä on syötävää.
-Rauhallinen perusluonteeltaan, mutta osaa olla vaativa narisija:)
-Helppo saada nauramaan.
-Itku lakkaa aina sylissä, mutta ei varsinaisesti hakeudu syliin.
-Ei välitä silittelystä.
-Hellyyttä hakee "puskemalla". Tukkii päätä kainaloon, syliin, varsinkin pienempänä tykkäsi olla otsa otsaa vasten.
-Esittelee mielellään (vähäisiä) motorisia taitojaan ja rakastaa kehujen saamista:)
Tässäpä näitä hyvin epäloogisessa järjestyksessä, mutta kertokaa mielipiteenne. Onko lapsessani mielestänne erityispiirteitä?
-Heijaa usein itseään, mutta pystyy lopettamaan sen yhtäkkiä jos vaikkapa näkee/kuulee jotain mielenkiintoista.
-Ei sano sanoja, ääntelee useiden mielestä aika erikoisesti. Murisee matalalla äänellä, kiljuu, narisee, naksuttelee...
-Ymmärtää ainakin pari sanaa varmuudella.
-Aistiyliherkkyyksiä on. Näköaisti ylikuormittuu herkästi ja lapsi sulkee silmänsä ja kääntää pään pois. Toisaalta meteliä sietää hyvin. Imuri pelottaa vähän, mutta uteliaisuus voittaa. Hedelmäsose käsissä, suun ympärillä ärsyttää ja vaivaa, mutta sietää sen. Lipoo suunympärystänsä mahdollisimman puhtaaksi kuitenkin joka lusikallisen jälkeen.
-Uudet tilanteet arveluttavat. Tarkkailee erikoisen pitkään ympäristöään, ennenkuin uskaltaa toimia. Katselee ihmisiä hyvin pitkään ja tarkkaan. On hyvin katsekontaktissa. Puhuvat hitaastilämpenevästä lapsesta. Vauhtiin päästyään on hyväntuulinen ja aurinkoinen.
-Sylissä ollessa katsoo hyvin harvoin silmiin. Mieluiten katsoo sylissä seuraavaksi lähintä silmiin. Kasvot vastatusten sylissä huomio kiinnittyy vetoketjuihin, kaulakoruun, huuliin...
-Pienet esineet kiinnostavat paljon.
-Pyörät, renkaat, pyörivät esineet, pallot ym. kiinnostavat valtavasti.
-Osaa "ajaa" leluautolla, osaa aijata kissaa, äidin tukkaa.
-Ei osoittele tavaroita, tai katso minun osoittamaani suuntaan.
-Rakastaa musiikkia ja sopivan musiikin sattuessa alkaa aina heijaamaan itseään musiikin tahdissa (puhumme tanssimisesta). Tarkistaa aina, että joku katsoo ja ihastelee.
-Motorinen kehitys hidasta
-Rakastaa piiloleikkejä ja takaa-ajoleikkejä
-Inhoaa kiinnipitämistä, varsinkin käsistä.
-Tykkää kylpemisestä.
-Ajautuu usein hiljaisiin paikkoihin tutkimaan (eteinen, vessa, vaatehuone), mutta toisinaan kaipaa seuraa jatkuvasti ja konttaa perässä.
-Lasten seurassa viihtyy hyvin. Ei pelkää lapsia.
-Yöt nukkuu hyvin, päiväunille vaikea saada nukahtamaan.
-Ei ole koskaan laittanut leluja suuhunsa. On tuntunut tietävän jo kauan, mikä on syötävää.
-Rauhallinen perusluonteeltaan, mutta osaa olla vaativa narisija:)
-Helppo saada nauramaan.
-Itku lakkaa aina sylissä, mutta ei varsinaisesti hakeudu syliin.
-Ei välitä silittelystä.
-Hellyyttä hakee "puskemalla". Tukkii päätä kainaloon, syliin, varsinkin pienempänä tykkäsi olla otsa otsaa vasten.
-Esittelee mielellään (vähäisiä) motorisia taitojaan ja rakastaa kehujen saamista:)
Tässäpä näitä hyvin epäloogisessa järjestyksessä, mutta kertokaa mielipiteenne. Onko lapsessani mielestänne erityispiirteitä?
Vastaukset 6
Vanhimmat
yksivuotias lapsi!
Mikä on tuon ikäiselle vähäisiä taitoja? Entä miten tuon ikäisen pitäisi sitten osata kommunikoida?
Ihan turha edes miettiä tuommoisia, koska alle 5 vuotiaasta tuskin osaa sanoa ja tehdä varmuudella yhtään mitään diagnoosia,ellei sitten ole totaalisen vihannes joka ei reagoi yhtään mihinkään.
Kaikki yksivuotiaat tykkäävät palloista ja pyöristä, murisevat ja kiljuvat, harva tykkää jos on naama mössöä täynnä ja varovaisuus kaikkea uutta kohtaan on biologinen välttämättömyys hengissä selviämiseksi, pienet esineet ovat suurin hitti tuon ikäisillä, kun alkavat oppia tarttumaan niihin jne jne.
Itseasiassa, vaikuttaa harvinaisen aktiiviselta ja normaalilta yksivuotiaalta...
Vasta kun lapsi alkaa ottamaan sanoja ajattelun välineiksi voi viivästynyt puheen kehitys olla merkkinä autismista ihan alkuperäisen määritelmänkin mukaan...
oikein osaa mitään sanoa. Lapsen kehitys tuntuu kyllä minusta olevan hiukan myöhässä. Yleensä tuon ikäinen on jo siirtynyt konttaajasta kävelijäksi ja puhuu useita sanoja sekä varsinkin ymmärtää puhetta.
Minulla on samanikäinen lapsenlapsi, josta olen hiukan huolissani. Hän puhuu kyllä jo paljon, mutta kävely on myöhässä. Lapsi alkoi normaalisti kävellä 12 kk:n ikäisenä, mutta koska on viime aikoina sairastanut paljon, hän on vieläkin siinä vaiheessa, että konttaa ja kävelee vuoron perään.
Sinunkin lapsesi hiukan hidas kehitys voi johtua jostain tuollaisesta. Autismista ei toivottavasti ole kyse. Lapsuusiän autismin oireet huomataan yleensä siinä 1 1/2-vuotiaana, kun lapsi sulkeutuu eikä häneen enää saa normaalia kontaktia. Lievemmän aspergerin oireyhtymän oireet tulevat esiin vasta kolme- neljävuotiaana.
Oma asperger-poikani (kohta 12v) kehittyi pikkulapsena hyvin nopeasti. Hän käveli jo 7 kuukauden ikäisenä (vanhemmat lapseni 10 kk:n ikäisinä) ja puhui hyvin jo puolitoistavuotiaana. Kolmevuotiaana hän jäi neuvolan seulaan, kun ei osannutkaan piirtää ympyrää, niin kuin olisi jo pitänyt osata tuossa iässä.
pienen autistiepäilypojan äitinä kehottaisin sinuakin luottamaan omaan vaistoosi - vie tyttäresi ihmeessä jollekin tosi taitavalle lastenneurologille, niin pääset itse vähemmällä ajattelulla! Minäkin uskoin ja toivoin aikana - liian kauan - kunnes hermo meni ja astelimme yksityisiin tutkimuksiin.
Yksin ei kannata asioita märehtiä. Eikä neuvolaankaan kannata luottaa, se on ainakin tässä perheessä nähty ja koettu. Yksityiselle vaan ja pikimmiten. Toivottavasti tyttärenne asiat selviävät!
Kuvauksesi on kuin oma poikani nyt 1v 1kk, mikä tilanne teillä nykyään?
kuulostaa ihan tavalliselta lapselta. En yhtään olisi huolissaan. Mun poika konttasi vielä tuossa iässä mutta sitten rupesi myöhemmin kävelemään ja nykyään koululaisena on luokkansa paras koulussa. Toinen lapseni esim. ton ikäisenä hakkasi päätään sängyn reunaan ja repi hiuksiaan, mutta nyt kun on 5-v niin ei tee enää sitä ja on ihan ok, tosin laittaa lelut riviin mikä kuulemma on autistisuuden merkki. Mutta neuvolassa häntä on kyllä pidetty ihan tavallisena, joten kyllähän kaikissa lapsissa voi löytää jotain outouksia jos etsimällä lähtee etsimään.
Vaikeet tapaukset yleensä neuvolassa jo todetaan ja lievät voi jäädä ikuisesti toteematta.