Minulla on uudessa akvaariossa muutaman
kuukauden aijan ollut ongelmia leopardimonnisten
kanssa. Siksi kysyn, voiko syy olla siinä, että
akvaariossani on etualalla muutama litra hienoa
Espoonlahden merenrantahiekkaa? Monnisethan eivät
kestä suolaa!
Pesin hiekan kuitenkin hyvin, keitin 20 minuuttia
ja huuhtelin vielä kerran kylmällä vedellä ennen
akvaarioon laittamista. Irtoaako tällä tavalla
myös kiven kiderakenteeseen pitkän ajan kuluessa
merestä sitoutunut suola? Entä viimeaikoina
rannoille kertyneet saasteet, kuten öljy?
Suurin osa pohjahiekasta on akvaarioliikkeestä
hankittua parin kolmen millin "soraa" ja
niin'ikään hyvin pestyä. Lisäksi etualalla on
myös muutama litra pestyä ja keitettyä hienoa
järvihiekkaa Parkanon seudulta.
(Ideanani oli laittaa sekä monniseten takia että
visuaalisistakin syistä etualalle 10-15 cm:n
leveydeltä toiseen laitaan hienoa merihiekkaa ja
toiseen hienoa järvihiekkaa. Loppukokemus on
vähän huono, koska hieno hiekka on valunut
valtasoran sisään niin, että siitä vain vähän on
näkyvillä. Olisi varmaan pitänyt laittaa sitä
huomattavasti leveämmälle alueelle.)
kuukauden aijan ollut ongelmia leopardimonnisten
kanssa. Siksi kysyn, voiko syy olla siinä, että
akvaariossani on etualalla muutama litra hienoa
Espoonlahden merenrantahiekkaa? Monnisethan eivät
kestä suolaa!
Pesin hiekan kuitenkin hyvin, keitin 20 minuuttia
ja huuhtelin vielä kerran kylmällä vedellä ennen
akvaarioon laittamista. Irtoaako tällä tavalla
myös kiven kiderakenteeseen pitkän ajan kuluessa
merestä sitoutunut suola? Entä viimeaikoina
rannoille kertyneet saasteet, kuten öljy?
Suurin osa pohjahiekasta on akvaarioliikkeestä
hankittua parin kolmen millin "soraa" ja
niin'ikään hyvin pestyä. Lisäksi etualalla on
myös muutama litra pestyä ja keitettyä hienoa
järvihiekkaa Parkanon seudulta.
(Ideanani oli laittaa sekä monniseten takia että
visuaalisistakin syistä etualalle 10-15 cm:n
leveydeltä toiseen laitaan hienoa merihiekkaa ja
toiseen hienoa järvihiekkaa. Loppukokemus on
vähän huono, koska hieno hiekka on valunut
valtasoran sisään niin, että siitä vain vähän on
näkyvillä. Olisi varmaan pitänyt laittaa sitä
huomattavasti leveämmälle alueelle.)
Vastaukset 5
Vanhimmat
Useesti kyllä neuvotaan ettei kannata luonnosta
paljon pohja hiekkaa kerätä
akvaarioon.....varsinkin meressä on niin paljon
kaikenlaista saastetta mitkä saattaa liueta
akvaariossa pitkän ajan kuluessa.
Samoten järvissä ja merissä on kaikenlaisia
bakteereja mitkä saattaa päästä valloilleen
tankissa......tosin luulisin että huolellinen
keittäminen tappaisi suurimman osan näistä, mutta
en silti suosittelisi keräämään hiekkaa luonnosta.
Ymmärtääkseni kaikki hiekka on peräisin
luonnosta. Tarkoitit varmaan, ettei sitä pitäisi
ottaa vesistöistä vaan mieluummin vaikka
hiekkakuopasta. Vesistöt alkavat tosiaankin olla
rannoiltaan niin saastuneita, että ajatuksessa on
varmaan paljon perää!
Juu toki kaikki akvaariokaupassa oleva hiekka on
luonnosta kerätty...ei se tyhjästäkään ole
syntynyt :)
Tarkotin vaan sitä että kaupassa oleva hiekka on
puhdistettu huolellisesti, yhtä huolellisesti ei
välttämättä saa puhdistettua koti ympyröissä,
vaikkakin kaupan hiekka on erittäin pölyistä.
Hiekkakuoppa on varmasti paras paikka kerätä
hiekkaa, koska se kuoppa itsessään toimii jo
filtterinä.....eli vesi sataa hiekalle ja
irrottaa siitä epäpuhtauksia ja lika valuu
alempiin kerroksiin.
Jotain muutakin mun piti sanoa mutten muista nyt
mitä :)
...eli lika jää soraan ja vesi puhdistuu.
Harjusora toimi nimenomaan filtterinä eli kerää
kaikki veden epäpuhtaudet itseensä. Tästä syystä
ne pohjavedet ovat puhtaita. Esim. tekopohjavesi
tehdään ruiskuttamalla järvi- tai jokivettä
harjun muodostaman hiekkapatjan päälle. Hiekka
sitoo veden epäpuhtaudet itseensä. Puhdistunutta
vettä pumpataan sitten hiekkakerroksen alta
vesijohtoverkkoon. Harju toimii siis mekaanisena
ja biologisena suodattimena.
Mitä tuohon kaupan hiekan puhtauteen tulee, niin
ei sitä useimmiten mitenkään erityisesti ole
putsattu (pölyisyys sen jo todistaa). Korkeintaan
seulottu niin, että saadaan tasajakoista ainesta.
Kyllä siitä itse on huuhdeltava pöly ja muut
epäpuhtaudet pois. Mutta vaikka harjusora
toimiikin luonnon suodattimena, niin kemialliset
ja biologiset reaktiot yleensä neutraloivat
myrkyt, joten sitä voi huuhtelun jälkeen huoleti
käyttää pohjahiekkana. Jollei kaiva soraa jonkun
entisen huoltiksen tai sahan (kyllästysaineet)
paikalta.
Järvien, jokiemme ja merenrantojemme hiekka on
myös kohtalaisen turvallista, kun ottaa sen
sellaisesta paikasta, jossa vesi (virtaus tai
aallot) sitä jatkuvasti huuhtelee. Jos hiekka
näyttää puhtaalta, niin huuhtelu kuumalla vedellä
ja kuumennus riittää. Kriteerinä vois pitää, että
jos itse uskaltaa uida rannalla, niin kyllä
sieltä silloin uskaltaa hiekkaa altaaseenkin
ottaa. Kuumennus kannattaa tehdä sen vuoksi, että
loiset ja muut kalojen ja kasvien pöpöt kuolee.
Tällainen luonnonvesien pyöristämä pohjasora on
(ainakin minusta) paremman näköistä kuin
sorakuoppien särmikäs sora.
Suolaa imeytyy soraan merivesistä niin
marginaalisia määriä, että sillä ei ole mitään
merkitystä kalojen hyvinvoinnille. Varsinkaan
meidän rannikoillamme, jossa suolaa on vain
vähän. Kun edellä kerroin harjusoran putsaavan
sadevedet puhtaiksi pohjavesiksi, niin suolan
osalta systemmi ei toimi, koska suola liukenee
veteen niin tehokkaasti ettei se tartu soraan
eikä myöskään sitoudu soran kiderakenteisiin
kemiallisesti. Tästä hyvänä esimerkkinä
maantiesuola: hiekka ei pysty sitä erottelemaan
vedestä, joten se painuu pohjavesiin ne pilaten.
Sadevesissä suoloja on erittäin vähän,
käytännössähän se on tislattua vettä, mitä nyt
teollisuuden päästöt niitä hiukkasilla ja
erilaisilla happoyhdisteillä, jossain ehkä
suolallakin, sotkevat.
Klobbenin (Espoon Laurinlahti/Soukka)
rantahiekalla voi olla mukava loikoilla, mutta en
kyllä menisi uimaan sen näköiseen veteen. Mutta
ainakin järvihiekan suhteen voi siis olla
turvallisin mielin, kun vesi on puhdasta.
Kaupanhiekka on kuuleman mukaan toisinaan
kuumennettu korkeaan lämpötilaan (n. 1000
astetta), ja on tästä syystä bakteeritonta
vaikkakin hyvin pölyistä ja muutenkin likaista.